Tunnettko ketään yliopistosta valmistunutta maisteria, joka ei ole suorittanut lukiota eikä ylioppilastutkintoa?

Tiedän. Nykyään on monia väyliä opiskella ja hakeutua yliopistoonkin jos sitä haluaa. Siitä en tiedä kuinka yleistä tämä on.

Tunnen muistaakseni ainakin neljä lakitonta maisteria. Yksikin luki ensin itsensä putkimieheksi ja sitten taiteen maisteriksi teatterialalta. Outoa, että tässä keskustelussa on ihmisiä, jotka eivät suostu uskomaan, että tällaista tapahtuu. No, se kai riippuu, missä porukoissa pyörii. Jos  on tekemisissä akateemisten ihmisten kanssa, niin kyllä törmäilee näihin ei-ylioppilaisiinkin.

Siskoni ei vielä ole maisteri enkä usko että valmistuukaan maisteriksi, mutta ns vanhan liiton LTO-kandi ja toki pääsykokeiden kautta paikalliseen yliopistoon heti ensiyrittämällä, ekat paperit lähihoitsuksi päikkylinjalla.

Eipä ne hommat isommin kuulemma muuttuneet, edelleen vaippa vaihtuu ja vähän päälle paperihommia.

Itse palkkasin yhden sähköarska-amk-dippainssin (tai tuolloin vielä teekkari), yksi entinen kollega on pitkän linjan heebo eli arska-teknikko-amkinssi-DI ja nyt pähkäilee että vois eläkepäivien alla tehdä huvikseen väikkärin. Samaa tosin uumoili jo 10 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä ajatus, että joku olisi itsenäisesti opiskellut lukion matematiikan, fysiikan, kemian ja biologian niin hyvin, että pääsisi lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeista läpi. Pääsykokeista, joissa suurimmalla osalla läpipäässeistä on kyseisistä aineista laudatur ylioppilastodistuksessa. Jos nuo opetussisällöt niin hyvin hallitsee, miksei sitten ole kirjoittanut ylioppilaaksi? Haiskahtaa.

Juu... kuten sanoin, niin voi tutustua tilastoihin ihan vain laittamalla sähköpostia kansliaan. 

Yksikään ei-ylioppilas (pl. erityisoikeudella: ulkomainen lääketieteellinen pohja) ei ole päässyt suomalaiseen lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan. 

Harva pääsee ilman laudatur- tai eximia-arvosanoja matikasta ja luonnontieteellisistä aineista. Näitä kuitenkin on, toisin kuin väitettyjä amistapauksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen montakin. Yhden muurarin, josta tuli lääkäri. Lähihoitajan, josta tuli KTM. Sähköasentajan, josta tuli DI. Metsurin, josta tuli metsänhoitaja.

Ja höpön, löpön. 

Tuon metsurin vielä uskon, mutta esim. lääkiksestä ei ole valmistunut (ei edes sisäänpäässyt). Soita vaikka kansliaan. 

Erityisoikeuksia on saanut kyllä, mutta että tavanomaisen pääsykokeen kautta ei kukaan. 

Erityisoikeus voi olla lähinnä ulkomailla tehdyt tutkinnot ilman suomalaista yo-tutkintoa. 

Ap kysyi näin "Onko mahdollista? Minun eräs tuttavani väittää olevansa maisteri, vaikka ei ole käynyt lukiota eikä ole ylioppilas.". Minä vastasin, että on mahdollista. Ei tässä keskustella siitä, pääsikö yliopistoon pääsykokeiden kautta vai ei. Fakta nyt sattuu olemaan, että yliopistoon päästäkseen ei tarvitse olla ylioppilas, 3-vuotinen keskiasteen koulutus riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä ajatus, että joku olisi itsenäisesti opiskellut lukion matematiikan, fysiikan, kemian ja biologian niin hyvin, että pääsisi lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeista läpi. Pääsykokeista, joissa suurimmalla osalla läpipäässeistä on kyseisistä aineista laudatur ylioppilastodistuksessa. Jos nuo opetussisällöt niin hyvin hallitsee, miksei sitten ole kirjoittanut ylioppilaaksi? Haiskahtaa.

Juu... kuten sanoin, niin voi tutustua tilastoihin ihan vain laittamalla sähköpostia kansliaan. 

Yksikään ei-ylioppilas (pl. erityisoikeudella: ulkomainen lääketieteellinen pohja) ei ole päässyt suomalaiseen lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan. 

Harva pääsee ilman laudatur- tai eximia-arvosanoja matikasta ja luonnontieteellisistä aineista. Näitä kuitenkin on, toisin kuin väitettyjä amistapauksia. 

Kyllä nuo tilastot on ihan verkosta katsottavissa ja niiden mukaan lääketieteelliseenkin on päässyt ilman ylioppilastutkintoa.

Vierailija kirjoitti:

Kovasti tunnette.

Tilastollinen fakta kuitenkin on, että alle yksi prosentti yliopistojen sisäänpäässeitä on ilman lukiopohjaa. Googlettakaa!

Esim. lääkiksessä on nolla, mutta kyllä heitäkin palstalla tunnetaan:D

Noista sisäänpäässeistä valtaosa on erilaisille "hömppäaloille", esim. taide- ja muille humanistisille aloille.  

No tietenkin hyvin pieni osa yliopistossa opiskelevista on ei-ylioppilaita. Tuo prosenttimäärä ei kuitenkaan tarkoita sitä että esimerkiksi ammattikoulun käyneen olisi erityisen vaikeata päästä yliopistoon.

Ammattikouluun hakeutuu enemmän niitä, joita ei edes kiinnosta yliopisto-opiskelu. Joten jo kiinnostuneita hakeutumaan yliopistoon on heissä vähän.

Ei siis mikään ihme, että heitä ei yliopistossa paljoa ole, koska suurelle osalle riittää ammattikoulu, moni kyllä käy nykyään AMK:n.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen montakin. Yhden muurarin, josta tuli lääkäri. Lähihoitajan, josta tuli KTM. Sähköasentajan, josta tuli DI. Metsurin, josta tuli metsänhoitaja.

Ja höpön, löpön. 

Tuon metsurin vielä uskon, mutta esim. lääkiksestä ei ole valmistunut (ei edes sisäänpäässyt). Soita vaikka kansliaan. 

Erityisoikeuksia on saanut kyllä, mutta että tavanomaisen pääsykokeen kautta ei kukaan. 

Erityisoikeus voi olla lähinnä ulkomailla tehdyt tutkinnot ilman suomalaista yo-tutkintoa. 

Kyllä on mahdollista. Minulla oli surkea keskikoulun päästötodistus. Pääsin kuitenkin yliopistoon, ja ihan perinteisen pääsykokeen kautta. Pääsykokeissa oli ainekirjoitus ja monivalintatehtävä kolmesta kirjasta. Tämä tapahtui 1970-luvulla. En tiedä sitten, ovatko systeemit muuttuneet, mutta ainakin silloin oli mahdollista.

Valehteletko tahallasi vai tahattomasti. 

1970-luvulla ei ollut mitään asiaa yliopistoon ilman yo-tutkintoa. Tietysti, jos vanhemmillasi on ollut korruption lahjat, niin sitten. 

Uutuushan tämä on, että ammatillisillakin toisen asteen tutkinnoilla voi pyrkiä. Lienee tullut 1990-luvulla, en jaksa tarkistaa. 

Minä en valehtele. Miksi valehtelisin? Pääsin 1970-luvulla Tampereen yliopistoon opiskelemaan. Ehkä teistä tuntuu oudolta. Ja mitä perhetaustaani tulee, olen hyvin vaatimattomista oloista lähtöisin. Rehellisesti olen päässyt yliopistoon sisään.

Vierailija kirjoitti:

Kovasti tunnette.

Tilastollinen fakta kuitenkin on, että alle yksi prosentti yliopistojen sisäänpäässeitä on ilman lukiopohjaa. Googlettakaa!

Esim. lääkiksessä on nolla, mutta kyllä heitäkin palstalla tunnetaan:D

Noista sisäänpäässeistä valtaosa on erilaisille "hömppäaloille", esim. taide- ja muille humanistisille aloille.  

Googlen avulla en päässyt tilastoihin, mutta OPH:n kautta löytyi tietoa, että lääkikseenkin on menty ilman ylioppilaslakkia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovasti tunnette.

Tilastollinen fakta kuitenkin on, että alle yksi prosentti yliopistojen sisäänpäässeitä on ilman lukiopohjaa. Googlettakaa!

Esim. lääkiksessä on nolla, mutta kyllä heitäkin palstalla tunnetaan:D

Noista sisäänpäässeistä valtaosa on erilaisille "hömppäaloille", esim. taide- ja muille humanistisille aloille.  

Googlen avulla en päässyt tilastoihin, mutta OPH:n kautta löytyi tietoa, että lääkikseenkin on menty ilman ylioppilaslakkia.

Minäkin tiedän yhden, joka pääsi lääkikseen ilman lukiota/ylioppilas-tutkintoa ja jopa valmistukin sieltä.

On kyllä hauska, että näitä valejuttuja yliopistossa opiskelevista lukiota käydättömistä tyypeistä on kerrottu täällä jo vuosikymmeniä. On se kumma...

Nyt ärsyttää!!

Ihan vasta näin haastattelun eräästä vähän pyöreähkstä naisesta, joka opiskeli lääkikesssä kuudetta vuotta. Hän oli alunperin lähihoitaja. Tämä linkitettiin vielä tyyliin ylilaudalle tms ja nyt en löydä sitä juttua mistään! Se vielä käsitteli tätä haku uuditusta, kun se opiskelija siinä juuri moitti sitä, ettei pian hänenlaisensa voi hakea lainkaan. 

Siinä olisi epäilijöille todiste, mutta tietenkään en löydä sitä :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävä ajatus, että joku olisi itsenäisesti opiskellut lukion matematiikan, fysiikan, kemian ja biologian niin hyvin, että pääsisi lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeista läpi. Pääsykokeista, joissa suurimmalla osalla läpipäässeistä on kyseisistä aineista laudatur ylioppilastodistuksessa. Jos nuo opetussisällöt niin hyvin hallitsee, miksei sitten ole kirjoittanut ylioppilaaksi? Haiskahtaa.

Juu... kuten sanoin, niin voi tutustua tilastoihin ihan vain laittamalla sähköpostia kansliaan. 

Yksikään ei-ylioppilas (pl. erityisoikeudella: ulkomainen lääketieteellinen pohja) ei ole päässyt suomalaiseen lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan. 

Harva pääsee ilman laudatur- tai eximia-arvosanoja matikasta ja luonnontieteellisistä aineista. Näitä kuitenkin on, toisin kuin väitettyjä amistapauksia. 

Tässä Savon Sanomien juttu, ilman lukio opiskelua lääkiksessä opiskelevasta kaverista.

Jutun mukaan yliopisto opsikelijoista 2,3 % on tullut muutareittiä kuin ensin ylioppilaaksi.

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Tie-amiksesta-l%C3%A4%C3%A4kikseen-…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen montakin. Yhden muurarin, josta tuli lääkäri. Lähihoitajan, josta tuli KTM. Sähköasentajan, josta tuli DI. Metsurin, josta tuli metsänhoitaja.

Ja höpön, löpön. 

Tuon metsurin vielä uskon, mutta esim. lääkiksestä ei ole valmistunut (ei edes sisäänpäässyt). Soita vaikka kansliaan. 

Erityisoikeuksia on saanut kyllä, mutta että tavanomaisen pääsykokeen kautta ei kukaan. 

Erityisoikeus voi olla lähinnä ulkomailla tehdyt tutkinnot ilman suomalaista yo-tutkintoa. 

Kyllä on mahdollista. Minulla oli surkea keskikoulun päästötodistus. Pääsin kuitenkin yliopistoon, ja ihan perinteisen pääsykokeen kautta. Pääsykokeissa oli ainekirjoitus ja monivalintatehtävä kolmesta kirjasta. Tämä tapahtui 1970-luvulla. En tiedä sitten, ovatko systeemit muuttuneet, mutta ainakin silloin oli mahdollista.

Valehteletko tahallasi vai tahattomasti. 

1970-luvulla ei ollut mitään asiaa yliopistoon ilman yo-tutkintoa. Tietysti, jos vanhemmillasi on ollut korruption lahjat, niin sitten. 

Uutuushan tämä on, että ammatillisillakin toisen asteen tutkinnoilla voi pyrkiä. Lienee tullut 1990-luvulla, en jaksa tarkistaa. 

Minä en valehtele. Miksi valehtelisin? Pääsin 1970-luvulla Tampereen yliopistoon opiskelemaan. Ehkä teistä tuntuu oudolta. Ja mitä perhetaustaani tulee, olen hyvin vaatimattomista oloista lähtöisin. Rehellisesti olen päässyt yliopistoon sisään.

Tuo pitää paikkansa. Aikoinaan Helsingissä toimi yhteiskunnallinen korkeakoulu, joka siirtyi sittemmin Tampereen yliopiston alaisuuteen. Siellä pystyi suorittamaan mm. yhteiskunnallisessa opetusjaostossa tutkinnon (sosionomin tutkinto). Tuo väylä lopetettiin v.1979. Minä esimerkiksi olen valmistunut sieltä ja jatkanut sitten yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Minulla oli pelkästään keskikoulu takana kuten useimmilla opetusjaostotutkinnon suorittaneilla. Muita opetusjaostotutkintoja olivat verotutkinto. kunnallistutkinto ja toimittajan tutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovasti tunnette.

Tilastollinen fakta kuitenkin on, että alle yksi prosentti yliopistojen sisäänpäässeitä on ilman lukiopohjaa. Googlettakaa!

Esim. lääkiksessä on nolla, mutta kyllä heitäkin palstalla tunnetaan:D

Noista sisäänpäässeistä valtaosa on erilaisille "hömppäaloille", esim. taide- ja muille humanistisille aloille.  

Tuo prosenttimäärä ei kuitenkaan tarkoita sitä että esimerkiksi ammattikoulun käyneen olisi erityisen vaikeata päästä yliopistoon.

Hahahahahahahahah!

Itse olen käynyt ammattikoulun ja heti sen jälkeen yliopiston, eli on ihan mahdollista.

Yliopistoon pääsin siis pääsykokeiden kautta. En tiedä ovatko asiat muuttuneet, mutta silloin kun itse hain oli hieman eroa yliopistojen välillä haussa. Osalla oli kiintiö esim. 10 valitaan pelkän pääsykokeen perusteella ja tähän ryhmään kuuluivat kaikki, myös ylioppilaat ja osalla oli tuosta kiintiöstä vielä esim. 2 paikkaa sellaisille, joilla ei ole yo-tutkintoa. Tosin sillonkin pitää olla pääsykokeissa parhaiten menestyneiden joukossa. Mikäli yo-tutkintoa ei ole, silloin ei myöskään ole mahdollisuutta päästä varasijoille, koska pelkän valintakoekiintiön jälkeen valituilla vaikuttaa myös yo-todistus.

Toisena vaihtoehtona on tietenkin avoimen väylä. Avoimessa voi käsittääkseni suorittaa joitakin tutkintoja kandiin asti, jonka jälkeen voi hakea erillishaussa maisteriopintoihin.

Ja kun täällä ihmeteltiin "amisten" yliopistossa pärjäämistä niin omalta kohdalta voisin sanoa, että itse koin että taustastani oli sekä haittaa, että myös etua. Lukiossa oppii työskentelemään itsenäisesti eritavalla kuin ammattikoulussa, esseet yms. Ovat tulleet tutuiksi. Itse kirjoitin ensimmäisen varsinaisen esseeni yliopistossa, eikä edes sen kirjoittaminen ollut mitenkään itsestäänselvää , joten aika paljon hakemista toimintatavoissa.

Eduksi taas koin sen, että monet lukion käyneet yliopisto-opiskelijat olivat tottuneet miettiään kurssien suoritustehtäviä sen kautta "mikä miellyttäisi opettajaa" , jonkinlaista helpolla pääsemistä jne. Joka ei sitten enää riitäkään yliopistolla, eli joutuvat opettelemaan uuden kriittisemmän lähestymistavan tehtäviin.

Käytännössä siis tuntui siltä, että jouduin tekemään enemmän töitä kuin muut, mutta toisaalta taas sain "helposti" vitosia kursseista kun taas monet muut "hyvät oppilaat" kokivat alkuun jonkinlaisen pudotuksen ja joutuivat pähkäilemään sen kanssa, että miksi lukiossa vitosen arvoinen suoritus muuttuikin yliopistolla korkeintaan kakkoseksi.

Miksi sitten edes käydä lukiota jos yliopistoon pääsee ilman valkolakkia?

Entinen opetusministeri ja nykyinen meppi Henna Virkkunen ei ole ylioppilas, mutta on filosofian maisteri ja myös filosofian lisenssiaatti  :)

Kaverini on tohtori mutta ei ylioppilas. Pääsi erivapaudella yliopistoon (taideala) kesken lukio-opintojen.

Taiteen maisteri ja sittemmin tohtori.

Ei liity suoraan kysymykseen, mutta toinen tuttava on tohtori, vaikka jätti aikoinaan maisterin kesken. Otettiin tohtorikoulutukseen koska on nimekäs alansa asiantuntija jolla on laajat verkostot.

En tunne ketään, mutta onhan se teoriassa mahdollista nykyään.