Lue keskustelun säännöt.
Tunnettko ketään yliopistosta valmistunutta maisteria, joka ei ole suorittanut lukiota eikä ylioppilastutkintoa?
28.01.2019 |
Onko mahdollista?
Minun eräs tuttavani väittää olevansa maisteri, vaikka ei ole käynyt lukiota eikä ole ylioppilas. Ja on kuitenkin ollut jatkuvasti työtön.
Haiskahtaa...?
Kommentit (84)
Yksi huomautus tuosta alkuperäisestä kysymyksestä! Eli miksi kysyt lukion käynnyt TAI ylioppilas?
Olen itse ylioppilas, mutta en ole käynyt lukiota yhtään kurssia. Kirjoitin kylmiltään ylioppilaaksi vanhalla amiskatutkinnolla. Minulla ei siis ole mitään tietotaitoa, mitä lukiosta olisin saanut ja yo-kirjoituksiin luin ihan itsenäisesti, kuten tekevät myös esim lääkikseen hakevat amiskalaiset, kuten tuo ylhäällä esitelty Sami.
Eli se, että on ylioppilas, ei kerro mitään siitä, miten on asiat opetellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen ainakin yhden, joka on ihan kansakoulupohjalta opiskellut maisteriksi. Ammattikoulun ja opistotason koulutuksen kautta korkeakouluun.
Sotilaan sisko kirjoitti:
Yliopistoon voi päästä opiskelemaan ilman lukion suorittamista esim. avoimen yliopiston opiskeluväylän kautta tai sitten suorittamalla jonkun toisen asteen tutkinnon (merkonomi, datanomi, jokin ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto), jolloin saa oikeuden osallistua pääsykokeisiin.
Veljeni ei ole ylioppilas, vaan datanomi. Hän on opiskellut sotakorkeakoulussa ja on suorittanut sotatieteiden maisterin tutkinnon.
Eikös sinne ole RUK pohjakoulutuksena kuitenkin vaatimus.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten edes käydä lukiota jos yliopistoon pääsee ilman valkolakkia?
Lukion kautta tie yliopistoon on huomattavasti helpompi. Lisäksi se on paljon tunnetumpi tie, eli jos tietää haluavansa yliopistoon opsikelemaan kannattaa mennä lukioon.
Mutta, jos halu opiskella herää myöhemmin on toisiakin reittejä.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä kaikilla on tuollaisia tuttuja kun itse en tiedä yhtään ainoaa vaikka opiskelin 6 vuotta yliopistossa. Käsittääkseni prosentti on todella pieni..?
No miksi olisin huudellut yliopistossa olevani amistaustainen? Ei se tullut puheenaiheeksi missään yhteydessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa vielä yksi. Jutussa mainitaan myös mm, että: "Karvinen on todellinen poikkeus lääkäriopiskelijoiden joukossa. Itä-Suomen yliopistoon hyväksytään vuosittain 164 uutta lääketieteen opiskelijaa, ja ei-ylioppilastaustaisia tulee valituksi korkeintaan kolme vuodessa."
Että jokohan se lässytys loppuisi :D
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mies meni peruskoulun jälkeen amikseen opiskelemaan merkonomiksi ja siitä yliopiston kauppatieteelliseen.
Merkonomi on opistotason tutkinto, ei amiksessa opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuossa vielä yksi. Jutussa mainitaan myös mm, että: "Karvinen on todellinen poikkeus lääkäriopiskelijoiden joukossa. Itä-Suomen yliopistoon hyväksytään vuosittain 164 uutta lääketieteen opiskelijaa, ja ei-ylioppilastaustaisia tulee valituksi korkeintaan kolme vuodessa."
Että jokohan se lässytys loppuisi :D
Määrällä ei ole mitään merkitystä vaan sillä, että se on mahdollista ja heitä on valittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Mies meni peruskoulun jälkeen amikseen opiskelemaan merkonomiksi ja siitä yliopiston kauppatieteelliseen.
Merkonomi on opistotason tutkinto, ei amiksessa opiskella.
Ohhoh, korjaan sen verran, että nykyään taitaakin olla amistutkinto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa vielä yksi. Jutussa mainitaan myös mm, että: "Karvinen on todellinen poikkeus lääkäriopiskelijoiden joukossa. Itä-Suomen yliopistoon hyväksytään vuosittain 164 uutta lääketieteen opiskelijaa, ja ei-ylioppilastaustaisia tulee valituksi korkeintaan kolme vuodessa."
Että jokohan se lässytys loppuisi :D
Määrällä ei ole mitään merkitystä vaan sillä, että se on mahdollista ja heitä on valittu.
No siis sitä tarkoitinkin! Että on valittu! Että joskos se lässytys näiltä "ikinä ei ole lääkikseen menty ilman lukiotaustaa" -mussuttajilta.
Vierailija kirjoitti:
Kovasti tunnette.
Tilastollinen fakta kuitenkin on, että alle yksi prosentti yliopistojen sisäänpäässeitä on ilman lukiopohjaa. Googlettakaa!
Esim. lääkiksessä on nolla, mutta kyllä heitäkin palstalla tunnetaan:D
Noista sisäänpäässeistä valtaosa on erilaisille "hömppäaloille", esim. taide- ja muille humanistisille aloille.
Älä viitsi yrittää vähätellä kun joka alalta heitä löytyy. Ei varmaan ylioppilas"hömppätohtoreista" ole sen mukavampaa tuo heidän alansa vähättely.
Miksi koet tarvetta vähätellä muita aloja ja muita ihmisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi huomautus tuosta alkuperäisestä kysymyksestä! Eli miksi kysyt lukion käynnyt TAI ylioppilas?
Olen itse ylioppilas, mutta en ole käynyt lukiota yhtään kurssia. Kirjoitin kylmiltään ylioppilaaksi vanhalla amiskatutkinnolla. Minulla ei siis ole mitään tietotaitoa, mitä lukiosta olisin saanut ja yo-kirjoituksiin luin ihan itsenäisesti, kuten tekevät myös esim lääkikseen hakevat amiskalaiset, kuten tuo ylhäällä esitelty Sami.
Eli se, että on ylioppilas, ei kerro mitään siitä, miten on asiat opetellut.
Miten sulla meni kirjoitukset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovasti tunnette.
Tilastollinen fakta kuitenkin on, että alle yksi prosentti yliopistojen sisäänpäässeitä on ilman lukiopohjaa. Googlettakaa!
Esim. lääkiksessä on nolla, mutta kyllä heitäkin palstalla tunnetaan:D
Noista sisäänpäässeistä valtaosa on erilaisille "hömppäaloille", esim. taide- ja muille humanistisille aloille.
Faktoja vastaan on mukava alapeukuttaa, kun on lähihoitajaksi päässyt yliopistosta haaveileva.
Ei sitten google maita? Ihan löytyy nämä tiedot.
Alapeukutan typerän asenteesi takia. Oli koulutuksesi mikä tahansa, olet sivistymäntön moukka, jos taide ja humanistiset tieteet ovat mielestäsi hömppää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla vuosikurssillani oli muutama, joiden reitti oli ammattikoulu - AMK - yliopistosta maisteriksi. Aloitimme opinnot 90-luvun lopulla. Luonnontieteellinen ala. Pelkillä pääsykoepisteillä tulivat sisään. Meillä sisäänotto oli 65, 2/65 eli 3 % siis tuli ilman yo-tutkintoa.
Hyvin pärjäsivät ja motivaatio oli kova. Ruotsi tökki, mutta harjoitustöissä loistivat. Työllistyivät hyviin hommiin valmistuttuaan ja saivat parempia kesätyöpaikkoja opiskelujen alkuvuosina.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten edes käydä lukiota jos yliopistoon pääsee ilman valkolakkia?
Hyvä kysymys. - Äkkiseltään tulee mieleen, että ylioppilaita edelleen suositaan korkeakoulu ja yliopisto valinnoissa. Tämä tulee entisestään korostumaan lähivuosina, kun viime vuosia suurempi osa opiskelijoista valitaan suoraan parhaiden kirjoitusten arvosanojen perusteella. - Ja vastaavasti osa pääsykokeen kautta. Harvassa, mutupohjalta sanosin, että alle 5% korkeakoulu/ yliopisto -opiskelu paikoista on varattu omaa kiintiötä ammattikoulusta valmistuneille. (- Huomaa eri asia on se,että ammattikorkeakoulusta valmistuneille saattaa kyllä löytyä omia kiintiöitä ja muita väyliä edetä opinnoissa ja päästä suorittamaan yliopistotutkinto(/-ja).
Vastauskena voi tosaalta pitää niin yksinkiertaisena että ammattikoulun ja lukion tavoite on perinteisesti eri.
Kärjistäen lukuion tehtävänä on, tai sen pitäisi olla se, että se antaa työkaluja ja valmiuksia, joiden avulla lukion (ja yo-kirjoitukset) suorittanut saisi valmiuden myöhemmin opiskella korkeakoulussa/ -yliopistossa hyvin.
Kun taas ammattikoulussa -nimensä mukaisesti- pääpaino on ollut siinä, että ammattikoulun käynyt saattaisi ao. ammattikoulun käytyään toimia sen pohjalta "alansa ammattilaisena" Eli pääpaino on opinnoissa ammatillisella osaamisella ja sitä tukevilla opinnoilla ja harjoituksilla (jne).
Jossain vaiheessa päätettiin, että ei korkeakoulu tai yliopisto opiskelu ole niin vaativaa tai haastavaa, etteikö siitä voisi selvitä myös ammattikoulututkinnon suorittaneetkin, kunhan vain osoittavat "kypsyytensä" pääsykokeissa. (Samassa yhteydessä ammattikouluihin muistaakseni lisättiin teoreettisempia aineitten opetuksen määrää; lähinnä kieliä ja matikkaa).
Ammattikoululaisten määrä yliopisto-opiskelijoina on käytännössä pysynyt vähäisenä. Syitä on varmasti monia. Ei varmasti vähiten siksi, että korkeakoulu ja yliopistotutkinnolla ei ole enää samanlaista arvoa kuin aiempina vuosikymmeninä. Ei ole tavatonta, että vaikka sitten putkimiehenä saat parempaa palkkaa kuin normimaisterina.
Ammattikoulutaustaisille ei ole ollut juurikaan omia kiintiöpaikkoja, jonka voinee tulkita, että heitä ei ole yleisesti haluttu kannustaa jatkamaan opintojaan ammattikoulun jälkeen (, kun jonkunhan on tehtävä myös ne ikävämmät perusasteen työt). Vai onko niin, että paikoin on jopa pelätty, että paikkoja menisi liikaa ammattikoulutaustaisille, kun huonostikin kirjoittanut ylioppilas on voinut saada oman (jatko-)opiskelupaikkansa joko ylioppilaskiintiön tai pääsykoekiintiön kautta tai jopa suoraan ylioppilaskirjoitsten arvosanojen perusteella.
Kun taas ammattikoulu -tutkinnon suorittanut on käytännössä yleensä lähinnä voinut saada paikkansa vain menestymällä pääsykokeissa. - Johon valmistautumisessa hänen ammattikoulututkintonsa on lukion käyneeseen verrattuna heikommat eväät.
Kulttuurimmekin on omaksunut paljossa tällä kohtaa ylioppialiden arvostamisen ja ihailemisen; ikäänkuin vieläkin elettäsiin hetki aikaa jolloin ylioppialstutkinto oli erityinen saavutus, kun uusia ylioppialta ikäluokasta oli alle viidennes. Erityisesti keväsin lehdissä on ollut usein juttuja uusista ylioopialsiat joilta kysytään tulevaisuuden suunnitelmia ja haaveita ja mikä on se heidän "oma juttu" mitä tähtäävät nyt tai lähivuosina opiskelmaan. Samaan aikaan osa ikäluokasta, ts he jotka ovat aikanaan valinneet ammattikoulun odotetaan hiljaa ja ilman isompaa huomiota saati juhlintaa pikkuhiljaa siirtyvän työelämään ja rakentamaan ja toteuttamaan itsenäistä eloaan; elättämällä itsensä tekemällään työllä ja suorittamaan monia käytännön töitä ja velvoitteita, joita ilman mone meistä arki olisi monin osin erilaista kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten edes käydä lukiota jos yliopistoon pääsee ilman valkolakkia?
No koska peruskoulun loppuessa suurin osa on vain 15-vuotiaita. Eivät he ole siitä suorilta valmiita lähtemään yliopistoon opiskelemaan! Monelle mikään amisalakaan ei tunnu omalta. Sen sijaan kielitaidosta, matikasta ja yleissivistyksestä on hyötyä yliopiston pääsykokeissa ja opinnoissa, joten lukio on monelle teinille paras ratkaisu.
Koulutusjärjestelmän ainoa tarkoitus ei ole opettaa. Yksi merkittävä funktio on lasten säilöminen siihen asti, kunnes he ovat valmiita oikeasti tekemään valintoja.
Minulle lukio oli aikanaan itsestään selvä vaihtoehto. Ei kiinnostanut lähteä jollekin kampaajalinjalle yhtään. Sen sijaan esim. mieheni oli vielä tuohon aikaan ihan murrosiässä eikä lukeminen kiinnostanut eikä tuntunut omalta. Niinpä hän ei pyrkinyt lukioon vaan suoritti helpomman toisen asteen tutkinnon. Molemmat kuitenkin eri teitä päädyimme lopulta maistereiksi.
Vierailija kirjoitti:
Kovasti tunnette.
Tilastollinen fakta kuitenkin on, että alle yksi prosentti yliopistojen sisäänpäässeitä on ilman lukiopohjaa. Googlettakaa!
Esim. lätaäkiksessä on nolla, mutta kyllä heitäkin palstalla tunnetaan:D
Noista sisäänpäässeistä valtaosa on erilaisille "hömppäaloille", esim. taide- ja muille humanistisille aloille.
Oletko tullut ajatelleeksi, että yliopistoon pääsee ja on päässyt aikas paljon porukkaa? Prosentti suuresta joukosta on monta ihmistä. Noin kolmasosalla suomalaisista on korkea-asteen tutkinto, nuoremmasta ikäpolvesta varmaan puolella. Siitä joukosta prosentti on aika joukko.
Suomalaisista skitsofreniaa sairastaa noin prosentti. Onko sinusta epäuskottavaa, että joku palstalaisista tietäisi jonkun skitsofreenikon?
Mitähän alapeukuttamisen aihetta oli yhdessä kommentissani? En missään nimessä mollannut lukion tai amiksen käyneitä, enkä ylistänytkään amista, vaikka itsekin olen pelkkä amis.
Totesin, että amistaustalla voi hakea yliopistoon, mutta sisään pääseminen voi olla vaikeaa pääsykoemateriaalien takia. Se on fakta. Tietysti on niitä amiksia, jotka ovat päässeet sisään ja aplodit niille, jotka ovat lähes mahdottomassa tehtävässä onnistuneet. Ihan asialliseen sävyyn osasin kommentoida asiaa.
Kauppaopistosta kaupoakorkeaan, vastaavia oli muutama joka vuosikurssilla
Yliopistoon voi päästä opiskelemaan ilman lukion suorittamista esim. avoimen yliopiston opiskeluväylän kautta tai sitten suorittamalla jonkun toisen asteen tutkinnon (merkonomi, datanomi, jokin ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto), jolloin saa oikeuden osallistua pääsykokeisiin.
Veljeni ei ole ylioppilas, vaan datanomi. Hän on opiskellut sotakorkeakoulussa ja on suorittanut sotatieteiden maisterin tutkinnon.