Moniko teistä lapsia hankkineista on todellisuudessa nettomaksaja?

Aina enemmän kuin ma mut. Mutta heillähän tätä vajetta tullaan silti paikkaamaan, vaikka just EI pitäisi.

Nettoveronmaksaja ei ole virallinen termi eikä googlesta löydy selitystä, mitä se meinaa?

M19

Vierailija kirjoitti:

Aina enemmän kuin ma mut. Mutta heillähän tätä vajetta tullaan silti paikkaamaan, vaikka just EI pitäisi.

Tänne tulevat aikuiset ihmiset eivät ole rasittaneet yhteiskuntamme rakenteita lapsuutensa ja nuoruutensa ajan kuten täällä syntyneet ihmiset. Sen takia on taloudellisesti erittäin kannattavaa tuoda aikuista työikäistä porukkaa meille, koska se on käytännössä ilmaista työvoimaa yhteiskuntaan. Ongelma on vain saada henkilöt integroitumaan ja löytämään töitä.

Todellisuudessa suurempi osa maahan tulevista kuin maassa syntyneistä tulee olemaan nettomaksaja, koska maassa olevat ovat noin 20 vuotta pelkästään syöneet yhteiskunnan resursseja.

Vain varakkaat perheet ovat nettomaksajia lasten aikana. 

Kuitenkin koko elinkaarta tarkastellen useimmat ovat, koska tavallisesti lapsista tulee veronmaksajia. Yhteiskunnan kiertokulku on tämä. Lapseton on usein nettomaksaja työaikanaan, mutta eläkeiän osalta menee pahasti miinukselle, kun ei ole tuottanut uutta polvea. 

Ihan peruskansantaloustiedettä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina enemmän kuin ma mut. Mutta heillähän tätä vajetta tullaan silti paikkaamaan, vaikka just EI pitäisi.

Tänne tulevat aikuiset ihmiset eivät ole rasittaneet yhteiskuntamme rakenteita lapsuutensa ja nuoruutensa ajan kuten täällä syntyneet ihmiset. Sen takia on taloudellisesti erittäin kannattavaa tuoda aikuista työikäistä porukkaa meille, koska se on käytännössä ilmaista työvoimaa yhteiskuntaan. Ongelma on vain saada henkilöt integroitumaan ja löytämään töitä.

Todellisuudessa suurempi osa maahan tulevista kuin maassa syntyneistä tulee olemaan nettomaksaja, koska maassa olevat ovat noin 20 vuotta pelkästään syöneet yhteiskunnan resursseja.

Minä toin maahan korkeimmin koulutetun akateemisen miehen, joka oli varakas jo tullessaan ja täällä työllistynyt. Lapsi työllistää jo nyt sillä hän käy yksityisessä päiväkodissa. Itse olen hyvätuloinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina enemmän kuin ma mut. Mutta heillähän tätä vajetta tullaan silti paikkaamaan, vaikka just EI pitäisi.

Tänne tulevat aikuiset ihmiset eivät ole rasittaneet yhteiskuntamme rakenteita lapsuutensa ja nuoruutensa ajan kuten täällä syntyneet ihmiset. Sen takia on taloudellisesti erittäin kannattavaa tuoda aikuista työikäistä porukkaa meille, koska se on käytännössä ilmaista työvoimaa yhteiskuntaan. Ongelma on vain saada henkilöt integroitumaan ja löytämään töitä.

Todellisuudessa suurempi osa maahan tulevista kuin maassa syntyneistä tulee olemaan nettomaksaja, koska maassa olevat ovat noin 20 vuotta pelkästään syöneet yhteiskunnan resursseja.

Laskennallisesti juuri näin. Mikäli työikäinen ja työkykyinen tulee tänne töihin niin hän on tod.näk. nettomaksaja, koska ei ole jo lapsuudessa kuluttanut yhteiskunnan varoja. Toki hänen vanhuus tulee niitä kuluttamaan, mutta laskennallisesti hän ehtii sen hyvittämään, varsinkin kun lapsuutta ei tarvitse ehtiä hyvittämään.

Tällä hetkellä ollaan nettomaksajia. Ensimmäiset 25 vuotta oltiin saajia. Sen jälkeen suurimman osan ajasta maksajia.

Äitiyslomat olin väliaikaisesti saaja. Mieheni maksaa 6800 euron kuukausitulostaan veroja n.2700 euroa ja minä 3000 euron tulosta n. 1000 euroa. Maksamme siis veroja kuukaudessa n. 3700€ ja vuodessa yli 44.000 euroa.

Meidän perhe on nettomaksaja. Rahat on tiukilla.

Olen ymmärtänyt, että erittäin harva yksityishenkilö on nettomaksaja, firmat ne Suomea elättää. Esim. oma palkkani on bruttona 4500 e/kk, en mitenkään usko että sen verotuksella katetaan omaa osuuttani päivähoidostani, koulutuksestani, terveydenhoidostani, eläkkeestäni, kirjaston kirjoista, katuvaloista, teiden hoidosta, jätehuollosta...

Vierailija kirjoitti:

Vain varakkaat perheet ovat nettomaksajia lasten aikana. 

Kuitenkin koko elinkaarta tarkastellen useimmat ovat, koska tavallisesti lapsista tulee veronmaksajia. Yhteiskunnan kiertokulku on tämä. Lapseton on usein nettomaksaja työaikanaan, mutta eläkeiän osalta menee pahasti miinukselle, kun ei ole tuottanut uutta polvea. 

Ihan peruskansantaloustiedettä. 

Niin siis tätä tarkastellaan per ihminen per elinkaari. Yksilö elinkaaren aikana joko tuottaa, vie tai on +/- nolla suhteessa yhteisiin varoihin. Kukaan ei saa pisteitä lisääntymisestä, koska jokainen lasketaan yksilönä. Lisäksi Suomessa syntyvä lapsi laskennallisesti kuluttaa enemmän elinkaarensa aikana kuin tuottaa, joten sitä kautta on todennäköisempää, että lapsi on nettosaaja. Puhtaasti kansantaloudellisesti on tuottavinta saada valmiiksi koulutettu ja työkykyinen töihin. Vastaavasti pahinta on kouluttaa ilmaiseksi joku töihin muuhun maahan. Ja taas ne, joiden työura jää olemattomaksi vain kuormittavat yhteiskuntaa talouden kannalta.

Tässä keskustelussa taitaa kyllä mennä iloisesti sekaisin, että kenen nettoveronmaksajuutta lasketaan. Osa laskee lasten palvelut vanhempien piikkiin, osa lasten omaan piikkiin ja osa ikäänkuin molempiin. Tästä pitäisi saada jokin konsensus ennenkuin keskustelu olisi mielekästä. Itse laskisin ne kulut lapselle, eli jokainen alaikäinen kuluttaa yhteiskunnan resursseja kunnes menee aikanaan töihin ja alkaa maksamaan niitä takaisin. Tästä näkökulmasta aloituksen kysymys on vähän huono, ja olennaisempi tieto olisi se, että kuinka monessa perheessä kasvatetaan tulevaisuuden nettoveronmaksajia.

Jos saa aikaan yhdenkin veronmaksajan ja pystyy olemaan vähintään 30 vuotta töissä, on laskennallisesti nettoveronmaksaja. Lapseton on harvoin nettoveronmaksaja, kun otetaan huomioon koko elämänkaari.

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellä ollaan nettomaksajia. Ensimmäiset 25 vuotta oltiin saajia. Sen jälkeen suurimman osan ajasta maksajia.

Äitiyslomat olin väliaikaisesti saaja. Mieheni maksaa 6800 euron kuukausitulostaan veroja n.2700 euroa ja minä 3000 euron tulosta n. 1000 euroa. Maksamme siis veroja kuukaudessa n. 3700€ ja vuodessa yli 44.000 euroa.

Muutut nettomaksajaksi vasta siinä kohtaa kohtaa, kun olet ns. maksanut takaisin kaikki lapsuutesi ja koulutusaikasi kulut (+sairastelut, etuudet yms). Eli sitä ei lasketa tässä hetkessä. Eli ensin maksat jo kuluttamaan pois, sitten maksat etukäteen sen, mitä tulet vanhuudessa ja sairaudessa kuluttamaan ja vasta sitten muutut nettomaksajaksi. Tämä on elinkaari ajattelua.

Vierailija kirjoitti:

Jos saa aikaan yhdenkin veronmaksajan ja pystyy olemaan vähintään 30 vuotta töissä, on laskennallisesti nettoveronmaksaja. Lapseton on harvoin nettoveronmaksaja, kun otetaan huomioon koko elämänkaari.

Riippuu siitä, millaisia jälkeläisiä saa ja tulevatko he tekemään työuran Suomessa. Vain 30 syntyvistä päätyy nettomaksajiksi ja monilla kertyy jo nykyisin lapsuudessa niin paljon 'nettovelkaa', että edes normaalilla työuralla sitä ei saa kuitattua. Käytännössä terve, erityistarpeeton, kohtuullisen hyvin koulutettu ja täyden työuran ilman tukia tekevä henkilö, joka ei eläkkeelläkään kovin sairas ole omaa mahdollisuudet päätyä nettomaksajaksi tai ainakin +/- nollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saa aikaan yhdenkin veronmaksajan ja pystyy olemaan vähintään 30 vuotta töissä, on laskennallisesti nettoveronmaksaja. Lapseton on harvoin nettoveronmaksaja, kun otetaan huomioon koko elämänkaari.

Riippuu siitä, millaisia jälkeläisiä saa ja tulevatko he tekemään työuran Suomessa. Vain 30 syntyvistä päätyy nettomaksajiksi ja monilla kertyy jo nykyisin lapsuudessa niin paljon 'nettovelkaa', että edes normaalilla työuralla sitä ei saa kuitattua. Käytännössä terve, erityistarpeeton, kohtuullisen hyvin koulutettu ja täyden työuran ilman tukia tekevä henkilö, joka ei eläkkeelläkään kovin sairas ole omaa mahdollisuudet päätyä nettomaksajaksi tai ainakin +/- nollaan.

Siis 30 prosenttia.

Jätetään siis lapset tekemättä, vai miten tämä aloitus pitäisi ymmärtää? Ei se kukko käskien laula.

90-luvulta lähtien vallassa olleen eetoksen mukaan niskuroivia hallintoalamaisia pitää rangaista, kuten tapahtui entisaikaan tsaarin Venäjällä. No, pöliskäähän vain lisää siitä, miten nuoret eivät saa eläkkeitä, niin yhä useampi rationaalisesti ajatteleva laskutaitoinen ja oman selustaansa turvava nuori aikuinen lähtee nostelemaan tästä maasta, joka on ajautumassa kohti demografista kriisiä.

Eikä Suomessa ole vieläkään tajuttu, mikä on kriisin syynä? Määrätään siis lääkkeeksi sitä samaa, mikä on alunperinkin aiheuttanut kriisin.

Vierailija kirjoitti:

Jos saa aikaan yhdenkin veronmaksajan ja pystyy olemaan vähintään 30 vuotta töissä, on laskennallisesti nettoveronmaksaja. Lapseton on harvoin nettoveronmaksaja, kun otetaan huomioon koko elämänkaari.

Se kyllä lasketaan per henkilö, eikä siihen lasketa edellisen tai tulevan sukupolven kuormitusta tai kertymään. Mutta jos laskettaisiin niin siltikään asia ei ole niin yksinkertaista, koska tosiaan useampi syntyvä lapsi päätyy nettosaajaksi kuin maksajaksi. Eli jos saat kymmenen lasta niin ka 3 heistä päätyy nettomaksajiksi, 2 plusmiinusnolliksi ja 5 nettosaajiksi. Mutta raadollisesti ajateltuna tämä riippuu jälkeläisistä: Kuinka paljon he kuormittavat terveydenhuoltoa, tarvitsevat erityistä tms. NS terveet ja normaalit eri tukia tarvitsemattomat täyden työuran tekevät lapset kyllä helpommin päätyvät nettomaksajiksi.

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustelussa taitaa kyllä mennä iloisesti sekaisin, että kenen nettoveronmaksajuutta lasketaan. Osa laskee lasten palvelut vanhempien piikkiin, osa lasten omaan piikkiin ja osa ikäänkuin molempiin. Tästä pitäisi saada jokin konsensus ennenkuin keskustelu olisi mielekästä. Itse laskisin ne kulut lapselle, eli jokainen alaikäinen kuluttaa yhteiskunnan resursseja kunnes menee aikanaan töihin ja alkaa maksamaan niitä takaisin. Tästä näkökulmasta aloituksen kysymys on vähän huono, ja olennaisempi tieto olisi se, että kuinka monessa perheessä kasvatetaan tulevaisuuden nettoveronmaksajia.

Ne lasketaan per yksilö. Vanhemmistaan tai lapsistaan ei saa sakkoa tai lisäetua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saa aikaan yhdenkin veronmaksajan ja pystyy olemaan vähintään 30 vuotta töissä, on laskennallisesti nettoveronmaksaja. Lapseton on harvoin nettoveronmaksaja, kun otetaan huomioon koko elämänkaari.

Se kyllä lasketaan per henkilö, eikä siihen lasketa edellisen tai tulevan sukupolven kuormitusta tai kertymään. Mutta jos laskettaisiin niin siltikään asia ei ole niin yksinkertaista, koska tosiaan useampi syntyvä lapsi päätyy nettosaajaksi kuin maksajaksi. Eli jos saat kymmenen lasta niin ka 3 heistä päätyy nettomaksajiksi, 2 plusmiinusnolliksi ja 5 nettosaajiksi. Mutta raadollisesti ajateltuna tämä riippuu jälkeläisistä: Kuinka paljon he kuormittavat terveydenhuoltoa, tarvitsevat erityistä tms. NS terveet ja normaalit eri tukia tarvitsemattomat täyden työuran tekevät lapset kyllä helpommin päätyvät nettomaksajiksi.

Te kokoomuksen assburger nuoret olette niin pihalla nettomaksujenne kanssa. Jos osaisit edes auttavasti alakoulutasoista matematiikka niin ymmärtäisit että väitteesi johtaa suoraan siihen että KAIKKI suomalaiset ovat nettosaajia.

Suomessa kaikkea mitataan vain rahalla ja kun se on ainoa kriteeri, se johtaa vain halpuuttamiseen ja standardien laskuun kaikilla alueilla: koulutuksessa, terveydenhuollossa, rakentamisessa jne. Elämän typistäminen velaksi ja suoritteeksi varastaa tulevaisuuden.