Lue keskustelun säännöt.
Moniko teistä lapsia hankkineista on todellisuudessa nettomaksaja?
17.11.2018 |
Käsi sydämelle! Nyt kun koko valtakunnan media on kriisissä surkean väestöennusteen vuoksi.
Kommentit (65)
Ei kukaan, olemme loisia/ytimennävertäjiä kaikki tyynni.
Toivossa on hyvä elää sanoi lapamato, koska se on iso ja lihava mies :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea tietää.
Olen saanut ilmaisen akateemisen koulutuksen, joten olen tullut kalliiksi.
Olen kuitenkin sitten työllistynyt siihen, ja olen asiantuntijana säästänyt sekä tienannut yhteiskunnalle jo miljoonia.
Lapseni on koulutettu kunnissa, joiden miljoonia olen säästänyt ja tienannut, joten olen hoitanut jo hänenkin koulutuksensa, terkkarikäyntinsä ja vanhustenhoitonsa. En omista veroista vaan ihan konkreettisesti budjettiin.
Tämän päälle olen maksanut veroni, ja lapseni tulee olemaan korkeasti koulutettu ja mitä todennäköisimmin työllistyy tuottavaan työhön.
Luulisin että olemme sillä tuottajapuolella yhtälöä.
Minusta tämä on ihan ok, koska meidän osaaminen sattuu olemaan niissä hommissa, eikä meistä ole mitään hyötyä hoitajina, opettajina tai ruuan tuottajina. Kaikkia kai meitä tarvitaan.
Miten vastaajat määrittelee nettomaksajan? Minä olen se henkilö, joka vastasi aiemmin, etten tosiaan usko olevani sellainen 4500 e palkallani, ja itse ajattelen että mukaan pitää laskea kaikki mistä valtion/kunnan taholta elämäni aikana hyödyn. Esim. minulle "jyvitetty" osuus Suomen Hornet-hankinnoista ja muutenkin puolustusmenoista, hyödyttäähän itsenäinen valtio minua. Yms yms yms, loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saa aikaan yhdenkin veronmaksajan ja pystyy olemaan vähintään 30 vuotta töissä, on laskennallisesti nettoveronmaksaja. Lapseton on harvoin nettoveronmaksaja, kun otetaan huomioon koko elämänkaari.
Se kyllä lasketaan per henkilö, eikä siihen lasketa edellisen tai tulevan sukupolven kuormitusta tai kertymään. Mutta jos laskettaisiin niin siltikään asia ei ole niin yksinkertaista, koska tosiaan useampi syntyvä lapsi päätyy nettosaajaksi kuin maksajaksi. Eli jos saat kymmenen lasta niin ka 3 heistä päätyy nettomaksajiksi, 2 plusmiinusnolliksi ja 5 nettosaajiksi. Mutta raadollisesti ajateltuna tämä riippuu jälkeläisistä: Kuinka paljon he kuormittavat terveydenhuoltoa, tarvitsevat erityistä tms. NS terveet ja normaalit eri tukia tarvitsemattomat täyden työuran tekevät lapset kyllä helpommin päätyvät nettomaksajiksi.
Te kokoomuksen assburger nuoret olette niin pihalla nettomaksujenne kanssa. Jos osaisit edes auttavasti alakoulutasoista matematiikka niin ymmärtäisit että väitteesi johtaa suoraan siihen että KAIKKI suomalaiset ovat nettosaajia.
No, Suomella on niin paljon velkaa, eli sen puolesta nettosaajia on liikaa. Ja jos ja kun velka lisääntyy niin sehän kertoo siitä, että nettosaajia on ja on ja on. Mikäli ihmiset keskiarvollisesti olisivat edes plusmiinusnollia niin valtion velkaa ei lähtökohtaisesti olisi, eikä se kasvaisi.
Ja pienenemään se velka pääsee vasta, kun lähtökohtaisesti ollaan nettomaksajia, mikä ei ole näköpiirissä. Eli juu, olet oikeassa, Suomi on niin täynnä nettosaajia, eli siksi olemme veloissa. Mutta taitaa olla toisen siiven, kun kokoomuksen aikaansaama ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Miten vastaajat määrittelee nettomaksajan? Minä olen se henkilö, joka vastasi aiemmin, etten tosiaan usko olevani sellainen 4500 e palkallani, ja itse ajattelen että mukaan pitää laskea kaikki mistä valtion/kunnan taholta elämäni aikana hyödyn. Esim. minulle "jyvitetty" osuus Suomen Hornet-hankinnoista ja muutenkin puolustusmenoista, hyödyttäähän itsenäinen valtio minua. Yms yms yms, loputtomiin.
Tavallaan sitä on vaikea tietää, kun ei tiedä, miten jatkossa sairastaa ja kuormittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ymmärtänyt, että erittäin harva yksityishenkilö on nettomaksaja, firmat ne Suomea elättää. Esim. oma palkkani on bruttona 4500 e/kk, en mitenkään usko että sen verotuksella katetaan omaa osuuttani päivähoidostani, koulutuksestani, terveydenhoidostani, eläkkeestäni, kirjaston kirjoista, katuvaloista, teiden hoidosta, jätehuollosta...
Ei ne abstraktit "firmat" sitä lisäarvoa tuota, vaan ne työntekijät, jotka käyttää tuottamiseen koulutuksella saatua osaamistaan. Koulutus on sijoitus. Toisilla se poikii paremmin, toisilla huonommin. Pelkkänä menoeränä sitä ei pidä nähdä.
Samoin sairaaloiden ansiosta hengissä säilyvät vauvat, neuvolan ja kouluterveyden ansiosta terveinä kasvavat lapset, päivähoito jonka avulla molemmat vanhemmat voivat olla tuottavassa työssä, ovat sijoitus.
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä ollaan nettomaksajia. Ensimmäiset 25 vuotta oltiin saajia. Sen jälkeen suurimman osan ajasta maksajia.
Äitiyslomat olin väliaikaisesti saaja. Mieheni maksaa 6800 euron kuukausitulostaan veroja n.2700 euroa ja minä 3000 euron tulosta n. 1000 euroa. Maksamme siis veroja kuukaudessa n. 3700€ ja vuodessa yli 44.000 euroa.
Tässä on termi vähän väärinymmäretty. Käsitetty ilmeisesti, että aina kun maksaa veroja, on nettomaksaja? Ei. Keskituloinen pääsee nettomaksajaksi siinä 45 ikävuoden tienoilla, tulloin siis omat käytetyt kulut katettu suunnilleen (terv.huolto, koulutus ym.). Mutta tämähän on hyvin tavallista, unohdetaan tyystin, mitä ollaan itse saatu. Tässä n. 10 000 kouluvuosi ja siitä laskemaan. Jos maksatte 20 000 veroja per pää/vuosi niin hertki menee, toki miinus päivähoitomenot jos julkisella ja tulonsiirrot. Nopeammin nettomaksajaksi pääsee, mikäli on aina käyttänyt yksityisiä terveydenhuollon palveluita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskituloinen suht. terve ihminen lienee +/- maksaja. Sitä suurempituloiset sitten ovat nettomaksajia. Rikkain 10 % maksaa puolet veroista. Rikkaimmalla väestönosalla lienee paljon perittyä pääomaa, sekä aineellista että henkistä, joten ei ole omasta selkänahasta pois. Toki osa heistä tekee kovasti vastuullista työtä ja työllistää muitakin, osalla varakkuus on tullut hyvänä säkänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä ollaan nettomaksajia. Ensimmäiset 25 vuotta oltiin saajia. Sen jälkeen suurimman osan ajasta maksajia.
Äitiyslomat olin väliaikaisesti saaja. Mieheni maksaa 6800 euron kuukausitulostaan veroja n.2700 euroa ja minä 3000 euron tulosta n. 1000 euroa. Maksamme siis veroja kuukaudessa n. 3700€ ja vuodessa yli 44.000 euroa.Tässä on termi vähän väärinymmäretty. Käsitetty ilmeisesti, että aina kun maksaa veroja, on nettomaksaja? Ei. Keskituloinen pääsee nettomaksajaksi siinä 45 ikävuoden tienoilla, tulloin siis omat käytetyt kulut katettu suunnilleen (terv.huolto, koulutus ym.). Mutta tämähän on hyvin tavallista, unohdetaan tyystin, mitä ollaan itse saatu. Tässä n. 10 000 kouluvuosi ja siitä laskemaan. Jos maksatte 20 000 veroja per pää/vuosi niin hertki menee, toki miinus päivähoitomenot jos julkisella ja tulonsiirrot. Nopeammin nettomaksajaksi pääsee, mikäli on aina käyttänyt yksityisiä terveydenhuollon palveluita.
Juuri näin. Ja tämä toteutuu vain jos ei ole kuormittanut systeemiä keskiarvoa enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskituloinen suht. terve ihminen lienee +/- maksaja. Sitä suurempituloiset sitten ovat nettomaksajia. Rikkain 10 % maksaa puolet veroista. Rikkaimmalla väestönosalla lienee paljon perittyä pääomaa, sekä aineellista että henkistä, joten ei ole omasta selkänahasta pois. Toki osa heistä tekee kovasti vastuullista työtä ja työllistää muitakin, osalla varakkuus on tullut hyvänä säkänä.
Jos terve ihminen tekee täyden normaalin työuran ja pysyy vanhuksenakin kunnossa niin on mahdollisuus olla +/- nolla. Nettomaksajaksi pitää jo olla kovempi tuloiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ymmärtänyt, että erittäin harva yksityishenkilö on nettomaksaja, firmat ne Suomea elättää. Esim. oma palkkani on bruttona 4500 e/kk, en mitenkään usko että sen verotuksella katetaan omaa osuuttani päivähoidostani, koulutuksestani, terveydenhoidostani, eläkkeestäni, kirjaston kirjoista, katuvaloista, teiden hoidosta, jätehuollosta...
Ei ne abstraktit "firmat" sitä lisäarvoa tuota, vaan ne työntekijät, jotka käyttää tuottamiseen koulutuksella saatua osaamistaan. Koulutus on sijoitus. Toisilla se poikii paremmin, toisilla huonommin. Pelkkänä menoeränä sitä ei pidä nähdä.
Samoin sairaaloiden ansiosta hengissä säilyvät vauvat, neuvolan ja kouluterveyden ansiosta terveinä kasvavat lapset, päivähoito jonka avulla molemmat vanhemmat voivat olla tuottavassa työssä, ovat sijoitus.
Ok, korjaan aiempaa lausumaani. Firmat eivät elätä maata, vaan yhteisöverotus. Sen takia se on tärkeää. Ja olen ihan vasemmiston kannattaja, että peace vaan, ei tarvitse kertoa, että sairaalat ja neuvolat on hyvä juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ymmärtänyt, että erittäin harva yksityishenkilö on nettomaksaja, firmat ne Suomea elättää. Esim. oma palkkani on bruttona 4500 e/kk, en mitenkään usko että sen verotuksella katetaan omaa osuuttani päivähoidostani, koulutuksestani, terveydenhoidostani, eläkkeestäni, kirjaston kirjoista, katuvaloista, teiden hoidosta, jätehuollosta...
Ei ne abstraktit "firmat" sitä lisäarvoa tuota, vaan ne työntekijät, jotka käyttää tuottamiseen koulutuksella saatua osaamistaan. Koulutus on sijoitus. Toisilla se poikii paremmin, toisilla huonommin. Pelkkänä menoeränä sitä ei pidä nähdä.
Samoin sairaaloiden ansiosta hengissä säilyvät vauvat, neuvolan ja kouluterveyden ansiosta terveinä kasvavat lapset, päivähoito jonka avulla molemmat vanhemmat voivat olla tuottavassa työssä, ovat sijoitus.
Ne ovatkin sijoitus, eivät siis ilmaisia, eivät ole olleet niillekään jotka myöhemmin veroilla asiaa paikkaavat.
Tämä asia ärsyttää oikeastaan vain siksi, että porukka joka kohkaa elättävänsä muita, ei yleensä ole edes omia kulujaan kattanut. Sitten ajetaan verotusta alas tajuamatta, että omakin lapsi hyötyy jatkuvasti suuresti verorahoilla kustannettavista palveluista. Toki joillakin olisi varaa yksityiskouluihin, yksityiseen terveysvakuutukseen, maksaa 4000 tonnia päivähoidosta, tietulleihin jne., mutta kyllä siinä peruspalkansaajalla budjetti kiristyisi eikä riittäisikään.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kaikkea mitataan vain rahalla ja kun se on ainoa kriteeri, se johtaa vain halpuuttamiseen ja standardien laskuun kaikilla alueilla: koulutuksessa, terveydenhuollossa, rakentamisessa jne. Elämän typistäminen velaksi ja suoritteeksi varastaa tulevaisuuden.
Niin siis, kun rahasta keskustellaan niin keskustellaan rahasta. Tämä keskustelu on rahasta. Ja rahasta on pakko keskustella, kun puhutaan asioista, mihin rahaa tarvitaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ratkaisu on helppo, kukaan ei lisäänny, niin ei tuu yhteiskunnalle kuluja, eiku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saa aikaan yhdenkin veronmaksajan ja pystyy olemaan vähintään 30 vuotta töissä, on laskennallisesti nettoveronmaksaja. Lapseton on harvoin nettoveronmaksaja, kun otetaan huomioon koko elämänkaari.
Se kyllä lasketaan per henkilö, eikä siihen lasketa edellisen tai tulevan sukupolven kuormitusta tai kertymään. Mutta jos laskettaisiin niin siltikään asia ei ole niin yksinkertaista, koska tosiaan useampi syntyvä lapsi päätyy nettosaajaksi kuin maksajaksi. Eli jos saat kymmenen lasta niin ka 3 heistä päätyy nettomaksajiksi, 2 plusmiinusnolliksi ja 5 nettosaajiksi. Mutta raadollisesti ajateltuna tämä riippuu jälkeläisistä: Kuinka paljon he kuormittavat terveydenhuoltoa, tarvitsevat erityistä tms. NS terveet ja normaalit eri tukia tarvitsemattomat täyden työuran tekevät lapset kyllä helpommin päätyvät nettomaksajiksi.
Te kokoomuksen assburger nuoret olette niin pihalla nettomaksujenne kanssa. Jos osaisit edes auttavasti alakoulutasoista matematiikka niin ymmärtäisit että väitteesi johtaa suoraan siihen että KAIKKI suomalaiset ovat nettosaajia.
No, Suomella on niin paljon velkaa, eli sen puolesta nettosaajia on liikaa. Ja jos ja kun velka lisääntyy niin sehän kertoo siitä, että nettosaajia on ja on ja on. Mikäli ihmiset keskiarvollisesti olisivat edes plusmiinusnollia niin valtion velkaa ei lähtökohtaisesti olisi, eikä se kasvaisi.
Ja pienenemään se velka pääsee vasta, kun lähtökohtaisesti ollaan nettomaksajia, mikä ei ole näköpiirissä. Eli juu, olet oikeassa, Suomi on niin täynnä nettosaajia, eli siksi olemme veloissa. Mutta taitaa olla toisen siiven, kun kokoomuksen aikaansaama ongelma.
Sinä et ymmärrä kuinka Pareton periaate toimii, et kuinka raha toimii eikä sinulla tunnu olevan käsitystä valtiontalouden toiminnasta. Nämä asiat ovat hyvin monimutkaisia, eikä varmaan olisi haittaa että perehtyisit asiaan.
Pareton periaate näyttää olevan jonkinlainen yleinen luonnonilmiö ja se vaikuttaa siihen että näitä sinun "nettosaajia" on aina huomattavasti enemmän kuin "nettomaksajia".
Velkaisuudesta sen verran, että valtiontalous ei ole kuin kotitalous eikä sen tarvitse koskaan maksaa velkojaan, eikä se edes olisi tarkoituksenmukaista.
Joten ei näissä jutuissasi ole päätä eikä häntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos saa aikaan yhdenkin veronmaksajan ja pystyy olemaan vähintään 30 vuotta töissä, on laskennallisesti nettoveronmaksaja. Lapseton on harvoin nettoveronmaksaja, kun otetaan huomioon koko elämänkaari.
Se kyllä lasketaan per henkilö, eikä siihen lasketa edellisen tai tulevan sukupolven kuormitusta tai kertymään. Mutta jos laskettaisiin niin siltikään asia ei ole niin yksinkertaista, koska tosiaan useampi syntyvä lapsi päätyy nettosaajaksi kuin maksajaksi. Eli jos saat kymmenen lasta niin ka 3 heistä päätyy nettomaksajiksi, 2 plusmiinusnolliksi ja 5 nettosaajiksi. Mutta raadollisesti ajateltuna tämä riippuu jälkeläisistä: Kuinka paljon he kuormittavat terveydenhuoltoa, tarvitsevat erityistä tms. NS terveet ja normaalit eri tukia tarvitsemattomat täyden työuran tekevät lapset kyllä helpommin päätyvät nettomaksajiksi.
Te kokoomuksen assburger nuoret olette niin pihalla nettomaksujenne kanssa. Jos osaisit edes auttavasti alakoulutasoista matematiikka niin ymmärtäisit että väitteesi johtaa suoraan siihen että KAIKKI suomalaiset ovat nettosaajia.
No, Suomella on niin paljon velkaa, eli sen puolesta nettosaajia on liikaa. Ja jos ja kun velka lisääntyy niin sehän kertoo siitä, että nettosaajia on ja on ja on. Mikäli ihmiset keskiarvollisesti olisivat edes plusmiinusnollia niin valtion velkaa ei lähtökohtaisesti olisi, eikä se kasvaisi.
Ja pienenemään se velka pääsee vasta, kun lähtökohtaisesti ollaan nettomaksajia, mikä ei ole näköpiirissä. Eli juu, olet oikeassa, Suomi on niin täynnä nettosaajia, eli siksi olemme veloissa. Mutta taitaa olla toisen siiven, kun kokoomuksen aikaansaama ongelma.Sinä et ymmärrä kuinka Pareton periaate toimii, et kuinka raha toimii eikä sinulla tunnu olevan käsitystä valtiontalouden toiminnasta. Nämä asiat ovat hyvin monimutkaisia, eikä varmaan olisi haittaa että perehtyisit asiaan.
Pareton periaate näyttää olevan jonkinlainen yleinen luonnonilmiö ja se vaikuttaa siihen että näitä sinun "nettosaajia" on aina huomattavasti enemmän kuin "nettomaksajia".
Velkaisuudesta sen verran, että valtiontalous ei ole kuin kotitalous eikä sen tarvitse koskaan maksaa velkojaan, eikä se edes olisi tarkoituksenmukaista.
Joten ei näissä jutuissasi ole päätä eikä häntää.
Totta, varsinkin päättäjät maalaavat tuomiopäivä-kuvia valheellisella termistöllä valasta, pulasta ja hädästä vaikka mitään oikeaa hätää ei ole.
Tuossa yksi hyvä mielipidekirjoitus valaisemaan velkatilannetta: http://kaltio.fi/paperilehdesta/hei-meita-huijataan-sumutus-nimelta-val…
Kuusamoon saapuu ensivuonna kongolaisia
Mitä sillä on merkitystä, kuka on nettomaksaja? Kaiken perusta on lisääntyminen. Toki järjellisissä rajoissa. Ilman lisääntymistä meitä ei olisi enää olemassa. Kun me joka tapauksessa saamme jälkeläisiä, niin on vain pyrittävä kehittämään tätä yhteiskuntaa niin, että jokaisesta tulee hyödyllinen työntekijä ja veronmaksaja.
Jos itse on kokonaisuudessaan koko elinkaari laskettuna nettomaksaja ja onnistuu tuottamaan nettomaksajan (ja ei rinnalle montaa nettosaajaa) niin on kyllä kokonaisuutena oikein oiva kansantaloudelle. Toki tämän toteuttaminen on aika hankalaa, koska itse on vain 0,33 todennäköisyydellä nettomaksaja ja lapsesta tulee samalla todennäköisyydellä nettomaksaja.
Toki silläkin on väliä, että kuinka pahasti on nettosaaja tai kuinka vahvasti nettomaksaja. Jotkut ovat niin vahvasti nettomaksajia, että elättävät 10 nettosaaja 'tuotollaan'. Eli jos tällaisen rahahenkilön saa jälkeläisiään niin se toki on suorastaan kansantalousteko. Toiset taas ovat niin vahvasti nettosaajia (esim pahasti sairaat), että kuluttavat jo vuodessa parissa sen, mitä normityöllä on koko työuran aikana mahkuja veroja maksaa.