Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Moniko teistä lapsia hankkineista on todellisuudessa nettomaksaja?

Vierailija
17.11.2018 |

Käsi sydämelle! Nyt kun koko valtakunnan media on kriisissä surkean väestöennusteen vuoksi.

Kommentit (65)

Vierailija
41/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että erittäin harva yksityishenkilö on nettomaksaja, firmat ne Suomea elättää. Esim. oma palkkani on bruttona 4500 e/kk, en mitenkään usko että sen verotuksella katetaan omaa osuuttani päivähoidostani, koulutuksestani, terveydenhoidostani, eläkkeestäni, kirjaston kirjoista, katuvaloista, teiden hoidosta, jätehuollosta...

Mikset usko, että omaa osuuttasi noista asioista ei katettaisi veroillasi? Jos et erityisen sairas ole, ja omaa eläkettäsi tuskin vielä edes tiedät, koska se kin systeemi voi vielä muuttua ajan kuluessa  ennen kuin olet päässyt eläkkeelle.

Vierailija
42/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että erittäin harva yksityishenkilö on nettomaksaja, firmat ne Suomea elättää. Esim. oma palkkani on bruttona 4500 e/kk, en mitenkään usko että sen verotuksella katetaan omaa osuuttani päivähoidostani, koulutuksestani, terveydenhoidostani, eläkkeestäni, kirjaston kirjoista, katuvaloista, teiden hoidosta, jätehuollosta...

Mikset usko, että omaa osuuttasi noista asioista ei katettaisi veroillasi? Jos et erityisen sairas ole, ja omaa eläkettäsi tuskin vielä edes tiedät, koska se kin systeemi voi vielä muuttua ajan kuluessa  ennen kuin olet päässyt eläkkeelle.

Tuosta kertyy reippaasti alle miljoonan verran verotuloja valtiolle elinaikanani. Enpä tiedä riittääkö se kaikkeen, vaikka toki olen ollut terve ja työkykyinen toistaiseksi. Yks harvinainen ja kallishoitoinen sairaus, niin se on siinä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nettosaaja maksaa elinaikanaan enemmän veroja kuin kuluttaa yhteiskunnan resursseja erilaisina palveluina ja tukina. Lapsille maksettavat koulutus ja sosiaaliedut lisäävät heidän saantitaakkaansa. Sen sijaan vanhemmuuteen liittyvät tuet ja vahemmille lankeavat palvelut lisäävät heidän taakkaansa.

Vierailija
44/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ymmärtänyt, että erittäin harva yksityishenkilö on nettomaksaja, firmat ne Suomea elättää. Esim. oma palkkani on bruttona 4500 e/kk, en mitenkään usko että sen verotuksella katetaan omaa osuuttani päivähoidostani, koulutuksestani, terveydenhoidostani, eläkkeestäni, kirjaston kirjoista, katuvaloista, teiden hoidosta, jätehuollosta...

Mikset usko, että omaa osuuttasi noista asioista ei katettaisi veroillasi? Jos et erityisen sairas ole, ja omaa eläkettäsi tuskin vielä edes tiedät, koska se kin systeemi voi vielä muuttua ajan kuluessa  ennen kuin olet päässyt eläkkeelle.

Tuosta kertyy reippaasti alle miljoonan verran verotuloja valtiolle elinaikanani. Enpä tiedä riittääkö se kaikkeen, vaikka toki olen ollut terve ja työkykyinen toistaiseksi. Yks harvinainen ja kallishoitoinen sairaus, niin se on siinä.

On vaan aika vaikea laskea oma osuutesi noista kaikista palveluista, joten kaikki perustuu täysin arvailuille nyt. Eiköhän kuitenkin terve ja pitkän työuran tekevä ole se kaikista paras veronmaksaja. Varsinkin jos palkkakin on yli keskitason. Rikkaat on asia erikseen.

Vierailija
45/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelkästään palkkaveroja maksamme yli 60 000 euroa vuodessa joten eiköhän olla.

Vierailija
46/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä sillä on merkitystä, kuka on nettomaksaja? Kaiken perusta on lisääntyminen. Toki järjellisissä rajoissa. Ilman lisääntymistä meitä ei olisi enää olemassa. Kun me joka tapauksessa saamme jälkeläisiä, niin on vain pyrittävä kehittämään tätä yhteiskuntaa niin, että jokaisesta tulee hyödyllinen työntekijä ja veronmaksaja.

Eli loppu viimeksi on kysymys lisääntymisen tasosta. Globaalisti ja lokaalisti. Globaalisti väkeä on liikaa, vaikka lokaalisti kantasuomalainen lisääntyminen vähenee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saa aikaan yhdenkin veronmaksajan ja pystyy olemaan vähintään 30 vuotta töissä, on laskennallisesti nettoveronmaksaja. Lapseton on harvoin nettoveronmaksaja, kun otetaan huomioon koko elämänkaari.

Se kyllä lasketaan per henkilö, eikä siihen lasketa edellisen tai tulevan sukupolven kuormitusta tai kertymään. Mutta jos laskettaisiin niin siltikään asia ei ole niin yksinkertaista, koska tosiaan useampi syntyvä lapsi päätyy nettosaajaksi kuin maksajaksi. Eli jos saat kymmenen lasta niin ka 3 heistä päätyy nettomaksajiksi, 2 plusmiinusnolliksi ja 5 nettosaajiksi. Mutta raadollisesti ajateltuna tämä riippuu jälkeläisistä: Kuinka paljon he kuormittavat terveydenhuoltoa, tarvitsevat erityistä tms. NS terveet ja normaalit eri tukia tarvitsemattomat täyden työuran tekevät lapset kyllä helpommin päätyvät nettomaksajiksi.

Te kokoomuksen assburger nuoret olette niin pihalla nettomaksujenne kanssa. Jos osaisit edes auttavasti alakoulutasoista matematiikka niin ymmärtäisit että väitteesi johtaa suoraan siihen että KAIKKI suomalaiset ovat nettosaajia.

No, Suomella on niin paljon velkaa, eli sen puolesta nettosaajia on liikaa. Ja jos ja kun velka lisääntyy niin sehän kertoo siitä, että nettosaajia on ja on ja on. Mikäli ihmiset keskiarvollisesti olisivat edes plusmiinusnollia niin valtion velkaa ei lähtökohtaisesti olisi, eikä se kasvaisi.

Ja pienenemään se velka pääsee vasta, kun lähtökohtaisesti ollaan nettomaksajia, mikä ei ole näköpiirissä. Eli juu, olet oikeassa, Suomi on niin täynnä nettosaajia, eli siksi olemme veloissa. Mutta taitaa olla toisen siiven, kun kokoomuksen aikaansaama ongelma.

Sinä et ymmärrä kuinka Pareton periaate toimii, et kuinka raha toimii eikä sinulla tunnu olevan käsitystä valtiontalouden toiminnasta. Nämä asiat ovat hyvin monimutkaisia, eikä varmaan olisi haittaa että perehtyisit asiaan.

Pareton periaate näyttää olevan jonkinlainen yleinen luonnonilmiö ja se vaikuttaa siihen että näitä sinun "nettosaajia" on aina huomattavasti enemmän kuin "nettomaksajia". 

Velkaisuudesta sen verran, että valtiontalous ei ole kuin kotitalous eikä sen tarvitse koskaan maksaa velkojaan, eikä se edes olisi tarkoituksenmukaista.

Joten ei näissä jutuissasi ole päätä eikä häntää.

Perustele tarkemmin. Eikös juuri ole havaittu, että kukaan ei oikeastaan tiedä, miten talous lopulta toimii, vaikka perusmalli pohjaa kasvuun. Mutta kun nyt maailma on kokonaisuudessaan ylikansoitettu (vaikka Suomessa paikallisväestön suhteen syntyvyys laskee) ja kasvunrajoja muuta kautta vastaan niin ei voida täysin ymmärtää, miten talous saataisiin toimimaan. Vaikka valtion ei kokonaisuutena tarvitse velattomaksi päästä niin velkaantuminen ei saisi olla tätä tasoa. Kreikkoja ei ole tarkoitus tehdä. Jenkeissä kuolee jo keski-ikäisiä perussairauksiin yhdenlaisen talouden soveltamisen epäonnistuneena lopputuloksena.

Vierailija
48/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sillä on merkitystä, kuka on nettomaksaja? Kaiken perusta on lisääntyminen. Toki järjellisissä rajoissa. Ilman lisääntymistä meitä ei olisi enää olemassa. Kun me joka tapauksessa saamme jälkeläisiä, niin on vain pyrittävä kehittämään tätä yhteiskuntaa niin, että jokaisesta tulee hyödyllinen työntekijä ja veronmaksaja.

Eli loppu viimeksi on kysymys lisääntymisen tasosta. Globaalisti ja lokaalisti. Globaalisti väkeä on liikaa, vaikka lokaalisti kantasuomalainen lisääntyminen vähenee.

Varsinkin, kun globaalisti väkeä lisääntyy oloihin, joissa tulevaisuus on jo valmiiksi tuomittu. Meillä on etuoikeutettu asema, koska systeemi toimii melko hyvin. Valitettavasti globaalit ongelmat ovat kaikkien ongelmia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saa aikaan yhdenkin veronmaksajan ja pystyy olemaan vähintään 30 vuotta töissä, on laskennallisesti nettoveronmaksaja. Lapseton on harvoin nettoveronmaksaja, kun otetaan huomioon koko elämänkaari.

Se kyllä lasketaan per henkilö, eikä siihen lasketa edellisen tai tulevan sukupolven kuormitusta tai kertymään. Mutta jos laskettaisiin niin siltikään asia ei ole niin yksinkertaista, koska tosiaan useampi syntyvä lapsi päätyy nettosaajaksi kuin maksajaksi. Eli jos saat kymmenen lasta niin ka 3 heistä päätyy nettomaksajiksi, 2 plusmiinusnolliksi ja 5 nettosaajiksi. Mutta raadollisesti ajateltuna tämä riippuu jälkeläisistä: Kuinka paljon he kuormittavat terveydenhuoltoa, tarvitsevat erityistä tms. NS terveet ja normaalit eri tukia tarvitsemattomat täyden työuran tekevät lapset kyllä helpommin päätyvät nettomaksajiksi.

Te kokoomuksen assburger nuoret olette niin pihalla nettomaksujenne kanssa. Jos osaisit edes auttavasti alakoulutasoista matematiikka niin ymmärtäisit että väitteesi johtaa suoraan siihen että KAIKKI suomalaiset ovat nettosaajia.

No, Suomella on niin paljon velkaa, eli sen puolesta nettosaajia on liikaa. Ja jos ja kun velka lisääntyy niin sehän kertoo siitä, että nettosaajia on ja on ja on. Mikäli ihmiset keskiarvollisesti olisivat edes plusmiinusnollia niin valtion velkaa ei lähtökohtaisesti olisi, eikä se kasvaisi.

Ja pienenemään se velka pääsee vasta, kun lähtökohtaisesti ollaan nettomaksajia, mikä ei ole näköpiirissä. Eli juu, olet oikeassa, Suomi on niin täynnä nettosaajia, eli siksi olemme veloissa. Mutta taitaa olla toisen siiven, kun kokoomuksen aikaansaama ongelma.

Sinä et ymmärrä kuinka Pareton periaate toimii, et kuinka raha toimii eikä sinulla tunnu olevan käsitystä valtiontalouden toiminnasta. Nämä asiat ovat hyvin monimutkaisia, eikä varmaan olisi haittaa että perehtyisit asiaan.

Pareton periaate näyttää olevan jonkinlainen yleinen luonnonilmiö ja se vaikuttaa siihen että näitä sinun "nettosaajia" on aina huomattavasti enemmän kuin "nettomaksajia". 

Velkaisuudesta sen verran, että valtiontalous ei ole kuin kotitalous eikä sen tarvitse koskaan maksaa velkojaan, eikä se edes olisi tarkoituksenmukaista.

Joten ei näissä jutuissasi ole päätä eikä häntää.

80/20 periaatetta toki sovelletaan jopa syömiseen nykyisin, mutta toki ei vallitse selkeää mielipidettä siitä, että kuinka ja millä ehdoilla se tähän korreloi. Kokonaan työelämän ulkopuolelle olevilla ei kovin suurta vaikutusta ole yhden firman tulokseen 80/20 periaatteellakaan. Toki nettosaajia tarvitaan koneiston rattaiksi tuon periaatteen mukaan, mutta kotona tuilla elävä ei sitä ole. Huonosti tienaava duunari on (vaikka näennäisesti olisikin nettosaaja).

Vierailija
50/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sillä on merkitystä, kuka on nettomaksaja? Kaiken perusta on lisääntyminen. Toki järjellisissä rajoissa. Ilman lisääntymistä meitä ei olisi enää olemassa. Kun me joka tapauksessa saamme jälkeläisiä, niin on vain pyrittävä kehittämään tätä yhteiskuntaa niin, että jokaisesta tulee hyödyllinen työntekijä ja veronmaksaja.

Eli loppu viimeksi on kysymys lisääntymisen tasosta. Globaalisti ja lokaalisti. Globaalisti väkeä on liikaa, vaikka lokaalisti kantasuomalainen lisääntyminen vähenee.

Varsinkin, kun globaalisti väkeä lisääntyy oloihin, joissa tulevaisuus on jo valmiiksi tuomittu. Meillä on etuoikeutettu asema, koska systeemi toimii melko hyvin. Valitettavasti globaalit ongelmat ovat kaikkien ongelmia.

Juu ja ilmastopakolaiset ratkaisevat 2060 mennessä lokaalin väestöongelman.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saa aikaan yhdenkin veronmaksajan ja pystyy olemaan vähintään 30 vuotta töissä, on laskennallisesti nettoveronmaksaja. Lapseton on harvoin nettoveronmaksaja, kun otetaan huomioon koko elämänkaari.

Se kyllä lasketaan per henkilö, eikä siihen lasketa edellisen tai tulevan sukupolven kuormitusta tai kertymään. Mutta jos laskettaisiin niin siltikään asia ei ole niin yksinkertaista, koska tosiaan useampi syntyvä lapsi päätyy nettosaajaksi kuin maksajaksi. Eli jos saat kymmenen lasta niin ka 3 heistä päätyy nettomaksajiksi, 2 plusmiinusnolliksi ja 5 nettosaajiksi. Mutta raadollisesti ajateltuna tämä riippuu jälkeläisistä: Kuinka paljon he kuormittavat terveydenhuoltoa, tarvitsevat erityistä tms. NS terveet ja normaalit eri tukia tarvitsemattomat täyden työuran tekevät lapset kyllä helpommin päätyvät nettomaksajiksi.

Te kokoomuksen assburger nuoret olette niin pihalla nettomaksujenne kanssa. Jos osaisit edes auttavasti alakoulutasoista matematiikka niin ymmärtäisit että väitteesi johtaa suoraan siihen että KAIKKI suomalaiset ovat nettosaajia.

No, Suomella on niin paljon velkaa, eli sen puolesta nettosaajia on liikaa. Ja jos ja kun velka lisääntyy niin sehän kertoo siitä, että nettosaajia on ja on ja on. Mikäli ihmiset keskiarvollisesti olisivat edes plusmiinusnollia niin valtion velkaa ei lähtökohtaisesti olisi, eikä se kasvaisi.

Ja pienenemään se velka pääsee vasta, kun lähtökohtaisesti ollaan nettomaksajia, mikä ei ole näköpiirissä. Eli juu, olet oikeassa, Suomi on niin täynnä nettosaajia, eli siksi olemme veloissa. Mutta taitaa olla toisen siiven, kun kokoomuksen aikaansaama ongelma.

Sinä et ymmärrä kuinka Pareton periaate toimii, et kuinka raha toimii eikä sinulla tunnu olevan käsitystä valtiontalouden toiminnasta. Nämä asiat ovat hyvin monimutkaisia, eikä varmaan olisi haittaa että perehtyisit asiaan.

Pareton periaate näyttää olevan jonkinlainen yleinen luonnonilmiö ja se vaikuttaa siihen että näitä sinun "nettosaajia" on aina huomattavasti enemmän kuin "nettomaksajia". 

Velkaisuudesta sen verran, että valtiontalous ei ole kuin kotitalous eikä sen tarvitse koskaan maksaa velkojaan, eikä se edes olisi tarkoituksenmukaista.

Joten ei näissä jutuissasi ole päätä eikä häntää.

Perustele tarkemmin. Eikös juuri ole havaittu, että kukaan ei oikeastaan tiedä, miten talous lopulta toimii, vaikka perusmalli pohjaa kasvuun. Mutta kun nyt maailma on kokonaisuudessaan ylikansoitettu (vaikka Suomessa paikallisväestön suhteen syntyvyys laskee) ja kasvunrajoja muuta kautta vastaan niin ei voida täysin ymmärtää, miten talous saataisiin toimimaan. Vaikka valtion ei kokonaisuutena tarvitse velattomaksi päästä niin velkaantuminen ei saisi olla tätä tasoa. Kreikkoja ei ole tarkoitus tehdä. Jenkeissä kuolee jo keski-ikäisiä perussairauksiin yhdenlaisen talouden soveltamisen epäonnistuneena lopputuloksena.

Vaikka jenkeissä jotkut kuolevat, niin kerropa millä vuosisadalla maailman historiassa ihmisillä on ollut paremmin asiat kuin nyt? Ottaen huomioon mm. terveydenhuolto, asumisolot, koulutus, ruoka, lääkkeet.

Vierailija
52/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saa aikaan yhdenkin veronmaksajan ja pystyy olemaan vähintään 30 vuotta töissä, on laskennallisesti nettoveronmaksaja. Lapseton on harvoin nettoveronmaksaja, kun otetaan huomioon koko elämänkaari.

Se kyllä lasketaan per henkilö, eikä siihen lasketa edellisen tai tulevan sukupolven kuormitusta tai kertymään. Mutta jos laskettaisiin niin siltikään asia ei ole niin yksinkertaista, koska tosiaan useampi syntyvä lapsi päätyy nettosaajaksi kuin maksajaksi. Eli jos saat kymmenen lasta niin ka 3 heistä päätyy nettomaksajiksi, 2 plusmiinusnolliksi ja 5 nettosaajiksi. Mutta raadollisesti ajateltuna tämä riippuu jälkeläisistä: Kuinka paljon he kuormittavat terveydenhuoltoa, tarvitsevat erityistä tms. NS terveet ja normaalit eri tukia tarvitsemattomat täyden työuran tekevät lapset kyllä helpommin päätyvät nettomaksajiksi.

Te kokoomuksen assburger nuoret olette niin pihalla nettomaksujenne kanssa. Jos osaisit edes auttavasti alakoulutasoista matematiikka niin ymmärtäisit että väitteesi johtaa suoraan siihen että KAIKKI suomalaiset ovat nettosaajia.

No, Suomella on niin paljon velkaa, eli sen puolesta nettosaajia on liikaa. Ja jos ja kun velka lisääntyy niin sehän kertoo siitä, että nettosaajia on ja on ja on. Mikäli ihmiset keskiarvollisesti olisivat edes plusmiinusnollia niin valtion velkaa ei lähtökohtaisesti olisi, eikä se kasvaisi.

Ja pienenemään se velka pääsee vasta, kun lähtökohtaisesti ollaan nettomaksajia, mikä ei ole näköpiirissä. Eli juu, olet oikeassa, Suomi on niin täynnä nettosaajia, eli siksi olemme veloissa. Mutta taitaa olla toisen siiven, kun kokoomuksen aikaansaama ongelma.

Sinä et ymmärrä kuinka Pareton periaate toimii, et kuinka raha toimii eikä sinulla tunnu olevan käsitystä valtiontalouden toiminnasta. Nämä asiat ovat hyvin monimutkaisia, eikä varmaan olisi haittaa että perehtyisit asiaan.

Pareton periaate näyttää olevan jonkinlainen yleinen luonnonilmiö ja se vaikuttaa siihen että näitä sinun "nettosaajia" on aina huomattavasti enemmän kuin "nettomaksajia". 

Velkaisuudesta sen verran, että valtiontalous ei ole kuin kotitalous eikä sen tarvitse koskaan maksaa velkojaan, eikä se edes olisi tarkoituksenmukaista.

Joten ei näissä jutuissasi ole päätä eikä häntää.

Käytännössä nettosaaja/maksajan käsite on vaikea määrittää, koska koko aikuisiän solidin uran töissä tehnyt, mutta huonosti tienannut on hyödyllinen 80/20 periaatteen mukaan, mutta sen mukaankaan hyödyksi ei ole pääosin tuettuna elävä. Tämän takia vanhoissa kulttuureissa yhteisölle hyödyttömät jätettiin yhteisön ulkopuolelle. Julmaa toki.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saa aikaan yhdenkin veronmaksajan ja pystyy olemaan vähintään 30 vuotta töissä, on laskennallisesti nettoveronmaksaja. Lapseton on harvoin nettoveronmaksaja, kun otetaan huomioon koko elämänkaari.

Se kyllä lasketaan per henkilö, eikä siihen lasketa edellisen tai tulevan sukupolven kuormitusta tai kertymään. Mutta jos laskettaisiin niin siltikään asia ei ole niin yksinkertaista, koska tosiaan useampi syntyvä lapsi päätyy nettosaajaksi kuin maksajaksi. Eli jos saat kymmenen lasta niin ka 3 heistä päätyy nettomaksajiksi, 2 plusmiinusnolliksi ja 5 nettosaajiksi. Mutta raadollisesti ajateltuna tämä riippuu jälkeläisistä: Kuinka paljon he kuormittavat terveydenhuoltoa, tarvitsevat erityistä tms. NS terveet ja normaalit eri tukia tarvitsemattomat täyden työuran tekevät lapset kyllä helpommin päätyvät nettomaksajiksi.

Te kokoomuksen assburger nuoret olette niin pihalla nettomaksujenne kanssa. Jos osaisit edes auttavasti alakoulutasoista matematiikka niin ymmärtäisit että väitteesi johtaa suoraan siihen että KAIKKI suomalaiset ovat nettosaajia.

No, Suomella on niin paljon velkaa, eli sen puolesta nettosaajia on liikaa. Ja jos ja kun velka lisääntyy niin sehän kertoo siitä, että nettosaajia on ja on ja on. Mikäli ihmiset keskiarvollisesti olisivat edes plusmiinusnollia niin valtion velkaa ei lähtökohtaisesti olisi, eikä se kasvaisi.

Ja pienenemään se velka pääsee vasta, kun lähtökohtaisesti ollaan nettomaksajia, mikä ei ole näköpiirissä. Eli juu, olet oikeassa, Suomi on niin täynnä nettosaajia, eli siksi olemme veloissa. Mutta taitaa olla toisen siiven, kun kokoomuksen aikaansaama ongelma.

Sinä et ymmärrä kuinka Pareton periaate toimii, et kuinka raha toimii eikä sinulla tunnu olevan käsitystä valtiontalouden toiminnasta. Nämä asiat ovat hyvin monimutkaisia, eikä varmaan olisi haittaa että perehtyisit asiaan.

Pareton periaate näyttää olevan jonkinlainen yleinen luonnonilmiö ja se vaikuttaa siihen että näitä sinun "nettosaajia" on aina huomattavasti enemmän kuin "nettomaksajia". 

Velkaisuudesta sen verran, että valtiontalous ei ole kuin kotitalous eikä sen tarvitse koskaan maksaa velkojaan, eikä se edes olisi tarkoituksenmukaista.

Joten ei näissä jutuissasi ole päätä eikä häntää.

Perustele tarkemmin. Eikös juuri ole havaittu, että kukaan ei oikeastaan tiedä, miten talous lopulta toimii, vaikka perusmalli pohjaa kasvuun. Mutta kun nyt maailma on kokonaisuudessaan ylikansoitettu (vaikka Suomessa paikallisväestön suhteen syntyvyys laskee) ja kasvunrajoja muuta kautta vastaan niin ei voida täysin ymmärtää, miten talous saataisiin toimimaan. Vaikka valtion ei kokonaisuutena tarvitse velattomaksi päästä niin velkaantuminen ei saisi olla tätä tasoa. Kreikkoja ei ole tarkoitus tehdä. Jenkeissä kuolee jo keski-ikäisiä perussairauksiin yhdenlaisen talouden soveltamisen epäonnistuneena lopputuloksena.

Vaikka jenkeissä jotkut kuolevat, niin kerropa millä vuosisadalla maailman historiassa ihmisillä on ollut paremmin asiat kuin nyt? Ottaen huomioon mm. terveydenhuolto, asumisolot, koulutus, ruoka, lääkkeet.

Tällä hetkellä maailmassa on vähemmän sotia kuin koskaan aiemmin historiassa. Ja isolle osalle väestöä olot ovat todella hyvät. Nyt lienee kysymys jo se, että nämä loistavat olot pitäisi jokaiselle taata tekemättä mitään.

Vierailija
54/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos saa aikaan yhdenkin veronmaksajan ja pystyy olemaan vähintään 30 vuotta töissä, on laskennallisesti nettoveronmaksaja. Lapseton on harvoin nettoveronmaksaja, kun otetaan huomioon koko elämänkaari.

Se kyllä lasketaan per henkilö, eikä siihen lasketa edellisen tai tulevan sukupolven kuormitusta tai kertymään. Mutta jos laskettaisiin niin siltikään asia ei ole niin yksinkertaista, koska tosiaan useampi syntyvä lapsi päätyy nettosaajaksi kuin maksajaksi. Eli jos saat kymmenen lasta niin ka 3 heistä päätyy nettomaksajiksi, 2 plusmiinusnolliksi ja 5 nettosaajiksi. Mutta raadollisesti ajateltuna tämä riippuu jälkeläisistä: Kuinka paljon he kuormittavat terveydenhuoltoa, tarvitsevat erityistä tms. NS terveet ja normaalit eri tukia tarvitsemattomat täyden työuran tekevät lapset kyllä helpommin päätyvät nettomaksajiksi.

Te kokoomuksen assburger nuoret olette niin pihalla nettomaksujenne kanssa. Jos osaisit edes auttavasti alakoulutasoista matematiikka niin ymmärtäisit että väitteesi johtaa suoraan siihen että KAIKKI suomalaiset ovat nettosaajia.

No, Suomella on niin paljon velkaa, eli sen puolesta nettosaajia on liikaa. Ja jos ja kun velka lisääntyy niin sehän kertoo siitä, että nettosaajia on ja on ja on. Mikäli ihmiset keskiarvollisesti olisivat edes plusmiinusnollia niin valtion velkaa ei lähtökohtaisesti olisi, eikä se kasvaisi.

Ja pienenemään se velka pääsee vasta, kun lähtökohtaisesti ollaan nettomaksajia, mikä ei ole näköpiirissä. Eli juu, olet oikeassa, Suomi on niin täynnä nettosaajia, eli siksi olemme veloissa. Mutta taitaa olla toisen siiven, kun kokoomuksen aikaansaama ongelma.

Sinä et ymmärrä kuinka Pareton periaate toimii, et kuinka raha toimii eikä sinulla tunnu olevan käsitystä valtiontalouden toiminnasta. Nämä asiat ovat hyvin monimutkaisia, eikä varmaan olisi haittaa että perehtyisit asiaan.

Pareton periaate näyttää olevan jonkinlainen yleinen luonnonilmiö ja se vaikuttaa siihen että näitä sinun "nettosaajia" on aina huomattavasti enemmän kuin "nettomaksajia". 

Velkaisuudesta sen verran, että valtiontalous ei ole kuin kotitalous eikä sen tarvitse koskaan maksaa velkojaan, eikä se edes olisi tarkoituksenmukaista.

Joten ei näissä jutuissasi ole päätä eikä häntää.

Käytännössä nettosaaja/maksajan käsite on vaikea määrittää, koska koko aikuisiän solidin uran töissä tehnyt, mutta huonosti tienannut on hyödyllinen 80/20 periaatteen mukaan, mutta sen mukaankaan hyödyksi ei ole pääosin tuettuna elävä. Tämän takia vanhoissa kulttuureissa yhteisölle hyödyttömät jätettiin yhteisön ulkopuolelle. Julmaa toki.

Nykyään menee näin: Työyhteisölle hyödyttömät jätetään työyhteisön ulkopuolelle.

Yhteiskunta tulee hätiin, kun työyhteisö heittää pihalle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellä ollaan nettomaksajia. Ensimmäiset 25 vuotta oltiin saajia. Sen jälkeen suurimman osan ajasta maksajia.

Äitiyslomat olin väliaikaisesti saaja. Mieheni maksaa 6800 euron kuukausitulostaan veroja n.2700 euroa ja minä 3000 euron tulosta n. 1000 euroa. Maksamme siis veroja kuukaudessa n. 3700€ ja vuodessa yli 44.000 euroa.

Taidatte kyllä maksaa enemmänkin sillä kaikessa ostamassanne, tavaroissa ja palveluissa on noin puolet eri tavalla kertyneitä veroja. Ajatelkaapa kuinka paljon enemmän käteen jäisi rahaa ja kuinka paljon edullisempa tavarat ja palvelut olisivat jos meillä ei olisi verotuksella näin tiukalle vedetty sosialistinen hyvinvointiyhteiskunta vaan esim. kotitaloudet hankkisivat perhe-, koti- ja vanhuspalveluja enemmän omalla rahallaan. Asumis- ja toimeentulotuella elävien määrä pitäisi tietenkin ensimmäisenä saada vähenemään. 

Vierailija
56/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos saa palkkansa julkiselta sektorilta, niin voiko olla nettomaksaja?

Vierailija
57/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No kaksi lasta ja kaksikymmentäviisi vuotta työelämää siinä ohessa maksaen verot niin ansio- kuin pääomatuloista sekä asunnonostoista varainsiirtoverot, bensaverot, energiaverot, autoverot, kiinteistöverot... Perintöverot vielä maksamatta ja ansiotuloverot ovat pienemmät kuin ennen lapsia koska vähensimme työntekoa lasten synnyttyä mutta pääomatuloverot puolestaan ovat sitten suuremmat koska aloimme nostaa sijoitustemme tuottoja korvaamaan menetettyjä ansiotuloja sen lisäksi että pääomatulovero on koko ajan noussut. Eiköhän me ainakin elämän mittaisesti olla nettomaksajia etenkin kun ei olla koskaan nostettu mitään tukia muuta kuin 1,5 vuotta molempien lasten synnyttyä äitiys- ym. tukivapaiden ajalta. Edes opintotukia ei olla koskaan nostettu kun ei olla oltu opintotukikelpoisia omien tai vanhempiemme tulojen vuoksi. 

Vierailija
58/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työyhteisölle hyödyttömät voivat olla hyödyllisiä vapaaehtoistyössä, auttaa ja tukea sukulaisiaan ja ystäviään, jotka käyvät töissä, jne.

Kuva, jossa yhteiskunta kuvataan rahavirroilla, on ongelmallinen.

Vierailija
59/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun vanhempani s.1941 ja 1943 olivat nettomaksajia. Kansakoulun jälkeen isä meni lähetiksi ja intin jälkeen hän aloitti bussikuskina. Työura kesti 45 vuotta. Oltuaan eläkkeellä kolme vuotta, hän menehtyi sydänkohtaukseen. Äiti meni 16v kauppaan töihin. Oli ensin Elannolla ja sitten Sokoksessa. Jäi eläkkeelle 64 vuotiaana. Kuoli 74 vuotiaana.

Vanhempani saivat kaksi lasta, jotka ovat nyt viisikymppisiä, olleet töissä insinöörinä ja farmaseuttina n.25 vuotta. Ja heillä on yhteensä viisi uraansa aloittelevaa lasta.

Vierailija
60/65 |
17.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työyhteisölle hyödyttömät voivat olla hyödyllisiä vapaaehtoistyössä, auttaa ja tukea sukulaisiaan ja ystäviään, jotka käyvät töissä, jne.

Kuva, jossa yhteiskunta kuvataan rahavirroilla, on ongelmallinen.

Ei se ongelmallinen ole, mutta tottakai sitä on kuvattava muullakin kuin rahavirralla. Joka tapauksessa raha vaikuttaa ihan kaikkeen. Se on vaihdon välinen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi seitsemän neljä