Onko täällä muita luonnostaan itkuherkkiä ihmisiä? Tuntuu että itse itken aina kaikelle vähänkään liikuttavalle asialle
Oli se sitten iloinen asia tai surullinen.
Esim. jos kuulen jonkun hyvän biisin, luen liikuttavan tarinan, kun näen lapsen osallistumassa liikuntapäivänä yhteisjumppaan tai jos näen lapsen luokan osallistuvan johonkin liikuntalajiin, siis ihan mikä tahansa asia saa mut liikuttumaan.
Kiva siinä niiskuttaa sitten kun toiset kattoo että mikäs tolle nyt tuli. ”Ei kun flunssaa tää vaan on...” 😂
Onko muita yhtä herkkiä ihmisiä?
Kommentit (5)
Minä myös liikutun tosi helposti. Osaan jo hillitä itseni melko hyvin, kyyneleet vain kihoaa silmiin.
Juu. Pahenee vielä kuukautiskierron tietyissä vaiheissa, esim bussissa ei voi kuunnella kaikkea lempimusiikkia kun alkaa kyyneleet vieriä. Suku on samanlaista. Onneksi huumorikin on sit aika hersyvää.
Täällä myös yksi herkkis. Lapset pyysivät pieninä, että en tulisi koulun juhlissa etupenkkiin itkemään/ itkemään ja nauramaan, että suosiolla vaan sinne takariviin tyrskämään.... liikutun herkästi, hyvässä ja pahassa.
Vierailija kirjoitti:
Minä myös liikutun tosi helposti. Osaan jo hillitä itseni melko hyvin, kyyneleet vain kihoaa silmiin.
Mäkin yritän hetken hengittää nopeammin ja ajatella jotain ihan muuta. Hetkeksi auttaa kunnes liikutuksen vyöry iskee uudestaan. Ap
On! Olen herkkä liikuttumaan lukemattomista asioista. Musiikista esimerkiksi A.Wiskarin Tuntematon potilas ja J.Sillanpään Sinä ansaitset kultaa. Master chew Australia kisasta tippuneiden puolesta liikutun myös. Urheilutapahtumat. Suomen voittaessa jääkiekon mm:n -95 liikutustila kesti viikon! Jauhojärven ja Niskasen voitto! Kyra Kyrklund ja Matador! Janne Ahosen suoritukset samoin kuin yhdistetyn Mannisenkin. Jouluna hautausmaalla käynnit. Valaistu kaunis kivikirkko ( Hollola) ja haudoilla palavat kynttilät. Listaa voisi jatkaa pitkäänkin. Menestykset ja menetykset kaikenkaikkiaan. Nenäliinoja kuluu!