Mitä jos hoitoalalla (sisältäen lääkärit yms) on joku tuttu henkilö?
Esim. Vaikka joutuisi sairaalaan tai jotain ja siellä olisi lääkärinä tai sairaanhoitajana joku tuttu ihminen. Nehän näkee kaikki mahdolliset jutut koneelta. Eikö se ole kiusallista itselle? :D
Kommentit (171)
No sitten on! Aina voi kieltäytyä hoidosta jos ei kelpaa. Ei sinne kukaan pakota.
Mä sain muutama vuosi sitten vakavan sairaskohtauksen. Diagnoosin tekeminen oli lääkäreille vaikeaa ja kun lopulta selvisi, mistä on kyse, mut kiidätettiin pillit soiden Meilahteen. Toimenpiteen, joka kirjaimellisesti pelasti henkeni, teki entinen työkaverini. Olin sinne mennessäni vuotoshokissa ja vuorotellen tajuissani ja tajuton. Kun toimenpide alkoi ja tämä lääkäri sanoi mun nimeni ja kehotti kestämään vielä vähän aikaa, tunsin pelkästään helpotusta. Tuttu ihminen rauhoitti mua hirveissä tuskissani paljon enemmän kuin ne kymmenet muut, jotka olivat mua siihen mennessä tutkineet ja hoitaneet. Ei ollut tippaakaan kiusallista.
Ei ole lupaa lukea tietoja potilaasta jota ei itse hoida. Potilas voi myös toivoa hoitajaksi jonkun muun kuin sen tutun henkilön ja se kyllä järjestetään jos vain mahdollista.
Erästä terapiaa tekevä ihminen sattui olemaan entinen opettajani. Homma ei toiminut. En pitänyt hänestä aikanaan opettajana ja törmäsin tässä tilanteessa samaan. Kummallakin oli halua saada homma toimimaan, mutta henkilökemiat tulivat vastaan.
Omasta mielestäni tuttu ihminen olisi vain ja ainoastaan positiivinen asia.
Minäkin tajusin vasta myöhemmin, että taannoin käydessäni työpsykologin juttusilla pariin kertaan, hän olikin entinen psykologian opettajani iltalukiosta! Onneksi olin niin sekaisin sinne mennessäni etten tiennyt kenestä kyse :)
No riippuu vähän aiheesta.. esim kiireellisissä asioissa on varmasti ihan se ja sama jos joku ex-luokkalainen vaikka lääkitsee sinua kun olet hengenvaarassa. Varmaan ex-luokkalaisen elvytyskin kelpaisi?
Hoitajana itse huolehdin, etten hoida tuttuja. En saa, enkä myöskään katso potilastietoja ilman hoitosuhdetta. Hoitosuhdetta ei ole, kun en osallistu hoitoon.
Aina on vuorossa toinen hoitaja, joka voi hoitaa.
Olen itse ollut eräällä osastolla potilaana, missä puolituttu on sairaanhoitajana. Suorastaan harmitti ettei hän ollut vuorossa ollenkaan sinä aikana. Olen myös toivonut, että ystäväni (Kätilö) olisi ollut hoitamassa synnytystäni, mutta ei osunut omalle kohdalleni hän, valitettavasti.
Eli en missään nimessä näe ongelmaa siinä, jos tuttu ihminen on hoitamassa. Enemmistölle luulisi olevan kiva asia ennemminkin.
No ammatti-ihmisillä on yleensä sen verran tajua, että he järjestävät mahdollisuuksien mukaa hoitamaan muun jos on tuttu.
-tai ainakin pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajana itse huolehdin, etten hoida tuttuja. En saa, enkä myöskään katso potilastietoja ilman hoitosuhdetta. Hoitosuhdetta ei ole, kun en osallistu hoitoon.
Aina on vuorossa toinen hoitaja, joka voi hoitaa.
Tähän minäkin pyrin mutta kahdesti on käynyt niin ettei ollut kerta kaikkiaan ketään muuta pyytää tilannetta hoitamaan. Ensimmäisessä tapauksessa tuttu ei tiedä tänä päivänäkään minun olleen paikalla ja osallistuneen hoitoon, toinen tapaus oli sellainen että tuttu tunnisti heti kuten itsekin ja tein silti oman osuuteni protokollasta. Muissa tapauksissa olen saanut kollegan hoitamaan asian.
Hoitajana koen hiukan kiusalliseksi tilanteet joissa joku läheinen on hoidettavana. Pyrin olemaan erityisen tarkka että en lue tietoja joita en ko. hoitotilanteesa tarvitse. Toisaalta taustoista tiedän jokatapauksessa yleensä sen verran kun niistä tarvitseekin tietää.
Riippuu varmasti itse hoidosta. Jos on perushoidon tarpeessa syystä tai toisesta, ei välttämättä halua tuttua pyyhkimään omaa peppua ja suihkuttelemaan... Tai katetroimaan...
Se taas on varmaan ihan se ja sama, jos tuttu ihminen vaikka kanyloi.
Jos vaikka gynekologi, psykiatri, psyk.sh, psykologi, kätilö on läheinen ihminen niin varmasti on kiusallista molemmille.
En kyllä usko, että hoitaja/lääkärikään haluaa ensisijaisesti tuttuja hoitaa vaan mieluummin vaihtaa kollegan kanssa potilaita. :D
Vierailija kirjoitti:
Aina on vuorossa toinen hoitaja, joka voi hoitaa.
Meillä ikävä kyllä näin ei aina ole ja toisinaan taas hoitosuhteen sen verran pitkiä että olisi ainakin melkoisen hankalaa pyytä jokaista asiaa jonkun toisen hoitamaan sen tutun ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Hoitajana itse huolehdin, etten hoida tuttuja. En saa, enkä myöskään katso potilastietoja ilman hoitosuhdetta. Hoitosuhdetta ei ole, kun en osallistu hoitoon.
Aina on vuorossa toinen hoitaja, joka voi hoitaa.
Kuulostaa erittäin asialliselta. Onko teillä asian suhteen jotain ohjeistusta vai riippuuko tämä hoitajasta itsestään?
Itse olen ”vain” osastonsihteerinä sairaalassa mutta olen silti kaikilta tutuilta/sukulaisilta kysynyt luvan saanko hoitaa hänen asioitaan. Aina olen saanut. Tosin useimmiten olen vastaanotossa yksin joten olisi aika hankalaa lähteä etsimään kollegaa jos joku kieltäytyisi. Töitänihän minä siellä vain teen, potilas potilaana jne.
Ketään meistä töitä tekevistä ei voisi vähempää kiinnostaa jonkun sairaudet, kun niitä työkseen vatkaa. Ei tule mieleen mitään.
Tuttuja on tullut hoidettua. Sama logiikka hoidossa kuin kaikilla muillakin. Asiasta vain juttelen, en muuta.
Päivystäviä lääkäreitä ei ole montaa kerralla. Se on siinä sitten se päivystäjä. En ole kehittänyt siitä ongelmaa.
Olen esimiestänikin hoitanut ensiavussa. Samalla logiikalla vaan. Hyvin usein minua hoitaa tuttu kollega.
Pääasia, että on hyvä.
No heillä on vaitiolovelvollisuus. Ihan sama jos kärsit kovista peräpukamista, ei heitä kiinnosta yhtään ihmeemmin. Sairaalassa nyt näkee semmosia tapauksia laidasta laitaan ettei mikään ammattilaisia hetkauta.
Noloa ehkä siinä vaiheessa, jos olet miespuolinen potilas, sinua tulee katetroimaan tuttava naishoitaja ja sinulla alkaisi seisomaan. 😂
Mutta jos miettisin itseni sairaanhoitajana, niin en lähtisi kyllä katetroimaan potilasta, joka olisi itselleni tuttu muutenkin. Vaihtaisin osia jonkun toisen shoitajan kanssa tai ainakin kysyisin potilaalta itseltään, onko OK että katetroin.