Tabu: monet naiset sairastuvat vakavasti raskausaikana/pikkulapsiaikana, mutta tästä ilmiöstä ei puhuta

Monien tuoreiden äitien kannalta kurjaa on se, että lapsen synnyttyä äiti on pois työelämästä ja esimerkiksi hoitovapaalla äiti on julkisen terveydenhuollon varassa. Työterveyshuollosta ei ole apua, jos äiti on lapsen kanssa kotona eikä työelämässä.

Minä sain tuntea tämän, kun minulle puhkesi sairaus vauvavuoden aikana. Neuvolassa asiasta ei piitattu lainkaan ja terkkarissa pyöriteltiin päätä oireille. Apu ja diagnoosi löytyi vasta yksityiseltä, jossa oireita suostuttiin tutkimaan. En halua edes kuvitella, millainen tilanne olisi ollut, jos minulla ei olisi ollut varaa yksityisellä käymiseen. Monilla pienituloisilla äideillä ei ole.

Raskautta harkitsevia ei haluta pelotella. Todellisuudessa riski sairastua ei ole kovin korkea, mutta ei se sairastunutta lohduta. Jos vaikka 1 sadasta äidistä sairastuu, niin ei se sitä yhtä sairastunutta lohduta, että hänen kohdallaan kävi vain huono tuuri.

Totta. Minulle puhkesi juurikin vaikea autoimmuunisairaus. En tiennyt etukäteen että raskaus on niin suuri riski. 

Syöpä voi levitä räjähdyksenomaisesti raskauden aikana koska immuunivaste on silloin hyvin alhainen. 

Minä olen tällainen sairastunut. Olin perusterve raskaaksi tullessani, ei ollut riskiraskaus. Raskaus oli alusta asti hankala ja minulle puhkesi hankala autoimmuunisairaus synnytyksen jälkeen. Oireita ei otettu vakavasti, koska ajateltiin niiden vain kuuluvan asiaan. Lapseni on rakkainta maailmassa, mutta jos olisin tiennyt sairastuvani näin pahasti, niin olisin hankkinut yksityisen terveysvakuutuksen ennen raskautta.

Vierailija kirjoitti:

Monien tuoreiden äitien kannalta kurjaa on se, että lapsen synnyttyä äiti on pois työelämästä ja esimerkiksi hoitovapaalla äiti on julkisen terveydenhuollon varassa. Työterveyshuollosta ei ole apua, jos äiti on lapsen kanssa kotona eikä työelämässä.

Minä sain tuntea tämän, kun minulle puhkesi sairaus vauvavuoden aikana. Neuvolassa asiasta ei piitattu lainkaan ja terkkarissa pyöriteltiin päätä oireille. Apu ja diagnoosi löytyi vasta yksityiseltä, jossa oireita suostuttiin tutkimaan. En halua edes kuvitella, millainen tilanne olisi ollut, jos minulla ei olisi ollut varaa yksityisellä käymiseen. Monilla pienituloisilla äideillä ei ole.

Tämä on järkyttävän iso ongelma. Mielestäni neuvolatoimintaan pitäisi kuulua myös äitien terveydestä huolehtiminen. Jos kerta lapsia syntyy vähemmän ja neuvolaterkkareita on entiseen malliin, miksi osaa vastaanottoajoista ei anneta äitien terveydestä huolehtimiseen?

Vierailija kirjoitti:

Totta. Minulle puhkesi juurikin vaikea autoimmuunisairaus. En tiennyt etukäteen että raskaus on niin suuri riski. 

Minulla puhkesi harvainaislaatuinen sairaus. Sen kanssa arvottiin 10 vuotta ennen diagnoosia ja sairautta hidastavaa hoitoa.

Tippuri

Kuppa

Klamydia

HPV

Trichomonas

HIV

ym ym

Mieheltä, ihana isä lapselle. Häipyy heti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Minulle puhkesi juurikin vaikea autoimmuunisairaus. En tiennyt etukäteen että raskaus on niin suuri riski. 

Minulla puhkesi harvainaislaatuinen sairaus. Sen kanssa arvottiin 10 vuotta ennen diagnoosia ja sairautta hidastavaa hoitoa.

Täällä toinen harvinaissairas, raskaus laukaisi sairauden. Diagnoosia etsittiin toista vuotta eli nopeasti löytyi sinun tilanteeseen verrattuna. Sen verran sairaus ehti kehoa runtelemaan, että joudun syömään lääkkeitä loppuelämäni ja raskautta ei voi enää ajatellakaan. Kunpa tällaisista asioista puhuttaisiin enemmän. 

Synnytysvalmennuksessa puhuttiin vain tyyliin jostain vatsanahkan arvista, ei sanaakaan pahemmista seurauksista. 

Raskaus ja synnytys ja sen jälkeinen aika on melkoinen immunologinen rasitus keholle. Raskauden aikana immuniteetti on alhaalla ja synnytyksen jälkeen tilanne muuttuu. Minäkin sairastuin vaikeasti ja kroonisesti autoimmuunisairauteen synnytyksen jälkeen. En olisi ikinä voinut uskoa näin tapahtuvan ja että miten paljon elämäni muuttui sairastuttuani. 

Vierailija kirjoitti:

Synnytysvalmennuksessa puhuttiin vain tyyliin jostain vatsanahkan arvista, ei sanaakaan pahemmista seurauksista. 

Tämä. Monia vaivoja myös vähätellään. Kaikilla ei esimerkiksi virtsaaminen ja ulostaminen palaudu koskaan entiselleen, vaikka mitään "virallista" diagnoosia vaurioista ei saisikaan. Kaikki vauriot eivät todellakaan parane ajan kanssa. Ja vatsanahan arvet ovat pienimmästä päästä, mitä saattaa omalle kohdalle osua.

Kannattaa tehdä lapset ennenkuin täyttää 26 v. Sen jälkeen kaikki riskit lisääntyy äidille ja lapsille myös.

Mikä helvetin Tabu taas? 🤮

Minä olin elämäni kunnossa. Kerran oksensin, muuten voin todella hyvin! Ja voin edelleen.

Näistä sairauksista ei puhuta julkisesti, vaikka todellisuudessa ovat yllättävän yleisiä.

Ystäväni sai vauvavuonna reuman, minulle puhkesi autoimmuunisairaus. Kolmannen ystävän kilpirauhassairaus otti kunnolla kierroksia vauvavuonna, vaikka sairaus oli ollut vuosia rauhallinen. Neljännen hormonitoiminta meni kunnolla sekaisin ja kärsi järkyttävistä migreeneistä useamman vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Mikä helvetin Tabu taas? 🤮

Draamaa, draamaa!

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa tehdä lapset ennenkuin täyttää 26 v. Sen jälkeen kaikki riskit lisääntyy äidille ja lapsille myös.

Pahoittelut, kun en tehnyt tuohon ikään mennessä lapsia yksin, kun mies löytyi vasta 28 v iässä. T. Sairastunut, ainoan lapsen synnytin ollessani 30 v

Tässäkin ketjussa alapeukuista huomaa, miten naisten kärsimystä vähätellään tai se kielletään täysin.

Minäkään en tiennyt mitään sairauden riskeistä, esim tyrät ja laskeumat ja vuosia ja vuosia jatkuvat liitoskivut ym. Puhumattakaan mielenterveyden ongelmista, uniongelmista ja muista elämänlaatua romahduttavista ongelmista. En tosin tiedä mitä hyötyä näistä asioista olisi tietää etukäteen, tuskin vaikuttaa päätökseen hankkiiko lapsia vai ei?