mistä löytää uusi puoliso eton jälkeen, kun lapsia?
Olen 3 vuotta ollut eronneena, minulla on 2 lasta jotka aikoinaan otettiin huostaan(silloisen vaimon itsari yrityksen takia). Tapaan heitä kuitenkin. Olen menettänyt myös luottotietoni, käyn silti vakituisessa työssä, ja olen raitis, muutaman kerran vuodessa juon ja silloinkin kohtuudella. Kuitenkaan kukaan nainen ei tätä elämäntarinaa kestä, vaan pakenee aina takavasemmalle. Eikö menneisyyden haamut koskaan anna uutta mahdollisuutta?
Kommentit (52)
Miksi lapset on huostassa eikä sinun kanssasi, kerta huostaanoton syy oli vain ex-vaimossasi?
Tämä nyt eka ajatus, joka tästä herää. Eli mitä jätät kertomatta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapset on huostassa eikä sinun kanssasi, kerta huostaanoton syy oli vain ex-vaimossasi?
Tämä nyt eka ajatus, joka tästä herää. Eli mitä jätät kertomatta.
Koska pitää tehdä ensin olosuhdeselvitys, jos lähivanhemmus on ollut exällä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapset ovat sijoitettuina eikä sinulla?
Olleet suuremman ajan elämästään sijoitettuna, kuin bioperheessä. Sossut sanovat ainakin näin. Ja sijaisäiti on aika hankala luopumaan kenestäkään joka hänellä on sijoitettuna, ja sossut puoltaa tätä. Vanhempi lapsi varsinkin on kiintynyt sijaisoerheeseen, eikä sossujen mielestä sitä ole järkevää rikkoa.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapset ovat sijoitettuina eikä sinulla?
Olleet suuremman ajan elämästään sijoitettuna, kuin bioperheessä. Sossut sanovat ainakin näin. Ja sijaisäiti on aika hankala luopumaan kenestäkään joka hänellä on sijoitettuna, ja sossut puoltaa tätä. Vanhempi lapsi varsinkin on kiintynyt sijaisoerheeseen, eikä sossujen mielestä sitä ole järkevää rikkoa.
-ap
En nyt ihan osta tätä tarinaa.
Mikset sinä vastuullisena iskänä lähtenyt parantamaan kotiolosuhteita HETI, kun lapset otettiin huostaan?
Itselleni lapseni on niin tärkeä, että makustaisin vaikka kuuhun ja takaisin saadakseni hänet takaisin kotiin, jos kävisi sama tilanne kuin sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapset ovat sijoitettuina eikä sinulla?
Olleet suuremman ajan elämästään sijoitettuna, kuin bioperheessä. Sossut sanovat ainakin näin. Ja sijaisäiti on aika hankala luopumaan kenestäkään joka hänellä on sijoitettuna, ja sossut puoltaa tätä. Vanhempi lapsi varsinkin on kiintynyt sijaisoerheeseen, eikä sossujen mielestä sitä ole järkevää rikkoa.
-apEn nyt ihan osta tätä tarinaa.
Mikset sinä vastuullisena iskänä lähtenyt parantamaan kotiolosuhteita HETI, kun lapset otettiin huostaan?
Itselleni lapseni on niin tärkeä, että makustaisin vaikka kuuhun ja takaisin saadakseni hänet takaisin kotiin, jos kävisi sama tilanne kuin sinulla.
Kai sitä ajatteli että parempi huominen tulee, noh, ei tullut.
-ap
Ymmärränkö nyt oikein jos luen rivien välistä, että olit jo eronnut vaimosta tämän itsariyrityksen aikaan (erosta kolme vuotta + lapset asuneet isomman osan elämää sijaisperheessä, eli ei kovin isoja lapsia), ja joko sinä et halunnut ottaa lapsiasi luoksesi tai sitten sinullakin oli elämäntavoista niin paljon parantamisen varaa, että huostaanotto oli välttämätöntä?
Sinä olet vastuuntunnoton mies. Siksi sinä et kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapset ovat sijoitettuina eikä sinulla?
Olleet suuremman ajan elämästään sijoitettuna, kuin bioperheessä. Sossut sanovat ainakin näin. Ja sijaisäiti on aika hankala luopumaan kenestäkään joka hänellä on sijoitettuna, ja sossut puoltaa tätä. Vanhempi lapsi varsinkin on kiintynyt sijaisoerheeseen, eikä sossujen mielestä sitä ole järkevää rikkoa.
-apEn nyt ihan osta tätä tarinaa.
Mikset sinä vastuullisena iskänä lähtenyt parantamaan kotiolosuhteita HETI, kun lapset otettiin huostaan?
Itselleni lapseni on niin tärkeä, että makustaisin vaikka kuuhun ja takaisin saadakseni hänet takaisin kotiin, jos kävisi sama tilanne kuin sinulla.
Kai sitä ajatteli että parempi huominen tulee, noh, ei tullut.
-ap
Se parempi huominen luodaan omilla toimilla ja valinnoilla, ei sillä että odotetaan että kaikki taikaiskusta järjestyy, saati että joku muu hoitaa.
Tuossa on jo niin merkittävä asia, jonka takia itse perääntyisin jos olisin sinkku ja tapailisin sinua. Elämästään täytyy ottaa itse vastuu eikä odottaa, että jokin ihme tulee ja korjaa kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärränkö nyt oikein jos luen rivien välistä, että olit jo eronnut vaimosta tämän itsariyrityksen aikaan (erosta kolme vuotta + lapset asuneet isomman osan elämää sijaisperheessä, eli ei kovin isoja lapsia), ja joko sinä et halunnut ottaa lapsiasi luoksesi tai sitten sinullakin oli elämäntavoista niin paljon parantamisen varaa, että huostaanotto oli välttämätöntä?
Väärin. Itsariyritys tapahtui aikaisemmin. Kuitenkin sen jälkeen yritimme parantaa suhteen, luulimme saavamme lapset vielä joskus takaisin. Tilanne kuitenkin päättyi etoon noin 3vuotta tämän tapahtuneen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärränkö nyt oikein jos luen rivien välistä, että olit jo eronnut vaimosta tämän itsariyrityksen aikaan (erosta kolme vuotta + lapset asuneet isomman osan elämää sijaisperheessä, eli ei kovin isoja lapsia), ja joko sinä et halunnut ottaa lapsiasi luoksesi tai sitten sinullakin oli elämäntavoista niin paljon parantamisen varaa, että huostaanotto oli välttämätöntä?
Väärin. Itsariyritys tapahtui aikaisemmin. Kuitenkin sen jälkeen yritimme parantaa suhteen, luulimme saavamme lapset vielä joskus takaisin. Tilanne kuitenkin päättyi etoon noin 3vuotta tämän tapahtuneen jälkeen.
Ja minkä ikäisiä lapset nyt siis ovat?
Älä lähesty naisia elämäntarinasi edellä. Tee ensin tiettäväksi se mikä elämässäsi on hyvin.
Täälläkin suuri osa palstamammoista on vastaavissa tilanteissa vaan niin vain heitä löytyi tähänkin ketjuun sinulle moralisoimaan. Kukaan ei ota kantaa esittämääsi kysymykseen vaan kaikilla on vain "hyviä" kommentteja siitä kuinka väärin olet tehnyt.
En minäkään ottaisi miestä, joka ei halua pitää omia lapsiaan vaan heidät huostaanotetaan. Vastuu hoi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapset ovat sijoitettuina eikä sinulla?
Olleet suuremman ajan elämästään sijoitettuna, kuin bioperheessä. Sossut sanovat ainakin näin. Ja sijaisäiti on aika hankala luopumaan kenestäkään joka hänellä on sijoitettuna, ja sossut puoltaa tätä. Vanhempi lapsi varsinkin on kiintynyt sijaisoerheeseen, eikä sossujen mielestä sitä ole järkevää rikkoa.
-apEn nyt ihan osta tätä tarinaa.
Mikset sinä vastuullisena iskänä lähtenyt parantamaan kotiolosuhteita HETI, kun lapset otettiin huostaan?
Itselleni lapseni on niin tärkeä, että makustaisin vaikka kuuhun ja takaisin saadakseni hänet takaisin kotiin, jos kävisi sama tilanne kuin sinulla.
Kai sitä ajatteli että parempi huominen tulee, noh, ei tullut.
-apSe parempi huominen luodaan omilla toimilla ja valinnoilla, ei sillä että odotetaan että kaikki taikaiskusta järjestyy, saati että joku muu hoitaa.
Tuossa on jo niin merkittävä asia, jonka takia itse perääntyisin jos olisin sinkku ja tapailisin sinua. Elämästään täytyy ottaa itse vastuu eikä odottaa, että jokin ihme tulee ja korjaa kaiken.
Samaa mieltä.
Etenkin, jos ap on jäänyt vain vaimonsa luo 3 vuodeksi ja antanut lasten olla sijoituksessa. Ap olisi voinut lähteä heti lasten kanssa toiseen asuntoon, eikä vain odottaa, että joku muu joskus ja jossain laittaa asiat kuntoon. En katselisi enää tuollaista miestä. Miehenkin pitäisi osata ottaa vastuuta niistä lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Älä lähesty naisia elämäntarinasi edellä. Tee ensin tiettäväksi se mikä elämässäsi on hyvin.
Täälläkin suuri osa palstamammoista on vastaavissa tilanteissa vaan niin vain heitä löytyi tähänkin ketjuun sinulle moralisoimaan. Kukaan ei ota kantaa esittämääsi kysymykseen vaan kaikilla on vain "hyviä" kommentteja siitä kuinka väärin olet tehnyt.
No en kyllä nyt jaksa uskoa, että "suuri osa" tällä palstalla olisi samassa tilanteessa.
Ap:n sijassa keskittyisin uuden parisuhteen metsästämisen sijasta saamaan lapset takaisin kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärränkö nyt oikein jos luen rivien välistä, että olit jo eronnut vaimosta tämän itsariyrityksen aikaan (erosta kolme vuotta + lapset asuneet isomman osan elämää sijaisperheessä, eli ei kovin isoja lapsia), ja joko sinä et halunnut ottaa lapsiasi luoksesi tai sitten sinullakin oli elämäntavoista niin paljon parantamisen varaa, että huostaanotto oli välttämätöntä?
Väärin. Itsariyritys tapahtui aikaisemmin. Kuitenkin sen jälkeen yritimme parantaa suhteen, luulimme saavamme lapset vielä joskus takaisin. Tilanne kuitenkin päättyi etoon noin 3vuotta tämän tapahtuneen jälkeen.
Oliko siitä jotain vaaraa lapsille? Nyt en ymmärrä miksi sinä et ole pätevä huoltaja lapsille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärränkö nyt oikein jos luen rivien välistä, että olit jo eronnut vaimosta tämän itsariyrityksen aikaan (erosta kolme vuotta + lapset asuneet isomman osan elämää sijaisperheessä, eli ei kovin isoja lapsia), ja joko sinä et halunnut ottaa lapsiasi luoksesi tai sitten sinullakin oli elämäntavoista niin paljon parantamisen varaa, että huostaanotto oli välttämätöntä?
Väärin. Itsariyritys tapahtui aikaisemmin. Kuitenkin sen jälkeen yritimme parantaa suhteen, luulimme saavamme lapset vielä joskus takaisin. Tilanne kuitenkin päättyi etoon noin 3vuotta tämän tapahtuneen jälkeen.
Ja minkä ikäisiä lapset nyt siis ovat?
7 ja 9 vuotta ovat nyt. Arvasinhan minä että saan saman vastaanoton täälläkin, vaikka silmät ovat nykyään auki. Ei sitä silloin kaikkea tajunnut...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapset ovat sijoitettuina eikä sinulla?
Olleet suuremman ajan elämästään sijoitettuna, kuin bioperheessä. Sossut sanovat ainakin näin. Ja sijaisäiti on aika hankala luopumaan kenestäkään joka hänellä on sijoitettuna, ja sossut puoltaa tätä. Vanhempi lapsi varsinkin on kiintynyt sijaisoerheeseen, eikä sossujen mielestä sitä ole järkevää rikkoa.
-apEn nyt ihan osta tätä tarinaa.
Mikset sinä vastuullisena iskänä lähtenyt parantamaan kotiolosuhteita HETI, kun lapset otettiin huostaan?
Itselleni lapseni on niin tärkeä, että makustaisin vaikka kuuhun ja takaisin saadakseni hänet takaisin kotiin, jos kävisi sama tilanne kuin sinulla.
Kai sitä ajatteli että parempi huominen tulee, noh, ei tullut.
-apSe parempi huominen luodaan omilla toimilla ja valinnoilla, ei sillä että odotetaan että kaikki taikaiskusta järjestyy, saati että joku muu hoitaa.
Tuossa on jo niin merkittävä asia, jonka takia itse perääntyisin jos olisin sinkku ja tapailisin sinua. Elämästään täytyy ottaa itse vastuu eikä odottaa, että jokin ihme tulee ja korjaa kaiken.
Samaa mieltä.
Etenkin, jos ap on jäänyt vain vaimonsa luo 3 vuodeksi ja antanut lasten olla sijoituksessa. Ap olisi voinut lähteä heti lasten kanssa toiseen asuntoon, eikä vain odottaa, että joku muu joskus ja jossain laittaa asiat kuntoon. En katselisi enää tuollaista miestä. Miehenkin pitäisi osata ottaa vastuuta niistä lapsista.
Sepä se.
Noissa tilanteissa on oltava se vanhempi lapselle, joka antaa turvaa niinkin pelottavassa tilanteessa kuin toisen vanhemman itsemurhayrityksessä. Lojaalisuus lapsia kohtaan menee tässä tapauksessa yli puolison.
Ymmärrän, ettei varmasti ole helppo tilanne. Mutta kun vanhemmaksi olet tullut, niin siitä pitäen lapsen etu menee aina kaiken muun edelle.
Vierailija kirjoitti:
Älä lähesty naisia elämäntarinasi edellä. Tee ensin tiettäväksi se mikä elämässäsi on hyvin.
Täälläkin suuri osa palstamammoista on vastaavissa tilanteissa vaan niin vain heitä löytyi tähänkin ketjuun sinulle moralisoimaan. Kukaan ei ota kantaa esittämääsi kysymykseen vaan kaikilla on vain "hyviä" kommentteja siitä kuinka väärin olet tehnyt.
Ap itse ihmetteli miksi naiset kaikkoavat. Täällä vastataan rehellisesti miksi. Mitä se hyödyttää ap:ta, että me täällä alamme valehdella?
Ja tuskin on monilla huostaanotettuja lapsia täällä. Jos oma puolisoni yrittäisi itsemurhaa ja sossut uhaisi viedä lapset, niin hyvin äkkiä lähtisin lasteni kanssa pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärränkö nyt oikein jos luen rivien välistä, että olit jo eronnut vaimosta tämän itsariyrityksen aikaan (erosta kolme vuotta + lapset asuneet isomman osan elämää sijaisperheessä, eli ei kovin isoja lapsia), ja joko sinä et halunnut ottaa lapsiasi luoksesi tai sitten sinullakin oli elämäntavoista niin paljon parantamisen varaa, että huostaanotto oli välttämätöntä?
Väärin. Itsariyritys tapahtui aikaisemmin. Kuitenkin sen jälkeen yritimme parantaa suhteen, luulimme saavamme lapset vielä joskus takaisin. Tilanne kuitenkin päättyi etoon noin 3vuotta tämän tapahtuneen jälkeen.
Ja minkä ikäisiä lapset nyt siis ovat?
7 ja 9 vuotta ovat nyt. Arvasinhan minä että saan saman vastaanoton täälläkin, vaikka silmät ovat nykyään auki. Ei sitä silloin kaikkea tajunnut...
Eli olit yhdessä vaimosi kanssa vuosia, vaikka vaimosi oli syy miksi lapsien piti lähteä pois?
Miksi lapset ovat sijoitettuina eikä sinulla?