Kirje äitipuolelta äidille
Hei äiti!
Ensin haluan sanoa, että tiedän, että teet parhaasi. Et ole huono äiti. Mutta koska rakastat lastasi ja olet empaattinen ihminen, teet lopulta käytökselläsi lapsen elämän hankalammaksi etkä helpommaksi. Hän aloittaaa pian yläkoulun, joten sinun täytyy tehdä jossain vaiheessa itsestäsi vähemmän tarpeellinen, jotta lapsesi oppii itsenäiseksi.
Jos lapsella on tylsää, älä ahdistu asiasta, vaan tee omia juttujasi. Sinun ei tarvitse viihdyttää lasta koko ajan. Ei myöskään ole lapselle hyväksi, että hän pelaa 6 tuntia päivässä kännykällä, koska "pitäähän hänen saada tehdä kivoja asioita". Kun lapsi tulee meille, joudumme aloittamaan joka kerta alusta, kun lapsi on sinun luonasi tottunut siihen, ettei tylsiä hetkiä ole. Joudumme selittämään, ettei ruutuaikaa tipu enempää kuin on sovittu, vaikka hän maanittelisi sitä tunteja. Minuun ei vetoa lapsen murjotus, toisin kuin sinuun. Kun hän huomaa, ettei minua kiinnosta hänen manipulointiyrityksensä, tekemistä yllättäen löytyy ja murjotus unohtuu. Lapsesi on pahasti peliriippuvainen. Jos se olisi minusta kiinni, en antaisi hänen pelata lainkaan.
Lapsi ei ole oikeasti niin avuton kuin väität. Kyllä, hän sanoo minullekin, ettei osaa tehdä läksyjä yksin. Sinä kuulemma teet läksyt joka päivä hänen kanssaan tästä syystä. Olen sanonut hänelle, ettei hän ole mikään vauva, enkä aio tehdä tehtäviä hänen puolestaan. Hän osaa tehdä läksyt itsenäisesti ja tarkastan ne häneltä tarvittaessa. En myöskään suostu opettamaan hänelle koealuetta. Hänen pitää opetella myös opiskelutaitoja, johon kuuluu itsenäinen tiedon omaksuminen. Kuulustelen vasta, kun lapsi osoittaa, että tietää kuulusteltavia asioita.
Lapsi osaa myös osallistua kotitöihin. Kerro vaan, mitä hänen pitää tehdä. Aluksi hän esitti minullekin avutonta ja muka unohti ohjeet ja kyseli astianpesukonetta tyhjentäessä joka kipon kohdalla "mihin tämä tulee", vaikka tietää kyllä astioiden paikat siinä vaiheessa kun ottaa niitä käyttöön kaapista. En alkanut neuvoa häntä, vaan kielsin häntä esittämästä tyhmää. Astioiden paikat löytyivät.
Tiesitkö, että lapsesi käskee minun tehdä itselleen välipalaleivät tai jopa tuomaan jääkaapista jogurtin hänen eteensä, koska "äidin luona ei tarvitse tehdä itse välipalaa"? Luuletko, että on nuoren miehen alulle hyväksi, että hän kuvittelee naisten olevan olemassa hänen toiveidensa täyttämistä varten? Pidät minua ehkä julmana, mutta tällaisiin vaatimuksiin sanon: "tee itse leipäsi". Lapsi osaa tehdä ne. Aluksi hän jätti voit ja juustot pöydälle, eikä pyyhkinyt tiskipöytää, mutta koska huomautin hänelle joka kerta asiasta, nykyisin tarvikkeet palautuvat ilman huomauttamista jääkaappiin. Välillä joudun tosin vieläkin palauttamaan hänet keittiöön, koska rätin käyttö on unohtunut.
Lapsellasi on tapana kiukutella joka kerta, ettei hän halua lähteä, oli kyseessä mikä tahansa paikka. Kun hän oli pienempi, hänet piti raahata väkisin mukaan. Nykyisin sanon heti ensimmäisestä kiukuttelusta, ettei hänen tarvitse tulla, jos hän ei halua. Hän jäi ensin itsepäisyyttään pois muutamasta hauskasta tilaisuudesta, mutta nykyisin hän ei kiukuttele lainkaan, koska tietää, että siitä seuraa kotiin jääminen.
Kommentit (145)
Mikä kirjoituksessani meni tunteisiin? Voitko perustella?
Ap
Vaikuttaa että ooot joteenkin psykopaattinen. Voin ihan hyvin laittaa juuston itse jääkaappiin jos se on unohtuntu lapselta eikä tarvitse lasta juoksuttaa edes takaiisin tai odottaa samaa kuin aikuisilta.
Jätä se lapsi rauhaan. Ja sen äiti.
T. Uusioperheessä kasvanut jonka velipuolta äiti kyykytti
Miksi laitat tällaista paskaa tänne näkyville.
Arvaan. Sinulla ei ole printteriä koska se on kallis hankinta. Loput rahasi meni viinaan ja tupakkaan niin ei ollut varaa ostaa kirjekuorta ja postimerkkiä.
3/5 Joo, voisin mäkin laittaa juuston jääkaappiin, jos se on unohtunut, mutta jos se unohtuu joka kerta, niin alkaa vaikuttaa laiskuudelta. Ja yllättäen se ei unohdu, kun pidän siitä kiinni, että tavarat laitetaan takaisin jääkaappiin.
4/5 Voitko kertoa, mikä kirjoituksessani oli kyykyttämistä?
5/5 Laitoin kirjoituksen tänne, koska haluan herättää keskustelua sen ympärillä ja kuulla muitakin mielipiteitä PERUSTELUINEEN
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa että ooot joteenkin psykopaattinen. Voin ihan hyvin laittaa juuston itse jääkaappiin jos se on unohtuntu lapselta eikä tarvitse lasta juoksuttaa edes takaiisin tai odottaa samaa kuin aikuisilta.
Ai että kohta seiskaluokalle menevältä ei sovi odottaa että tekis itte voileipänsä ja laittais tarvikkeet takas kaappiin 😂 Jessus.
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat ihan sekopäiseltä ihmiseltä. Kunnon robotti. Lapsi tarvitsee myös rakkautta eikä vaan käskytystä. En antaisi lapsiani sinun hoitoosi
Onko rakkautta, ettei välitä lapsen itsenäisyys- j a oppimiskehityksestä vaan menee kasvatuksesta sieltä, missä aita on matalin? Vaikka lasta kasvattaa, ei se sulje rakkautta pois.
No enpä nyt tiedä. Meilläkin kaksi poikaa 9- ja 11-vuotiaat ja nuo kaikki mitä äitipuoli selitti on meillä ihan perusarkea. Tavarat laitetaan paikoilleen, itse osataan tehdä välipalaa jne.
Ja silti rakastetaan ja ollaan läheisiä.
Ymmärrän aloittajaa.
Toivottavasti kersa niittaa sut sänkyysi joku yö.
Vierailija kirjoitti:
3/5 Joo, voisin mäkin laittaa juuston jääkaappiin, jos se on unohtunut, mutta jos se unohtuu joka kerta, niin alkaa vaikuttaa laiskuudelta. Ja yllättäen se ei unohdu, kun pidän siitä kiinni, että tavarat laitetaan takaisin jääkaappiin.
4/5 Voitko kertoa, mikä kirjoituksessani oli kyykyttämistä?
5/5 Laitoin kirjoituksen tänne, koska haluan herättää keskustelua sen ympärillä ja kuulla muitakin mielipiteitä PERUSTELUINEEN
Koko asenne. Aikuinen kyykyttää ja käskyttää ja pätee. Huokuu kylmyyttä.
Ei se lapsi siitä rikki mene että sille osoittaa hoivaa ja hellyyttä. Hoivan puute rikkoo.
Ja sinä olet selkeesti kylmyyden lisäksi myös lapseton.
T. 4, jolla kaksi teiniä
Joo, muuten kirjoituksesi olisi superhyvä, mutta kyllä sitä lasta läksyissä saa auttaa. Ei sekään ole hyvästä, että jää muiden tahdista jälkeen, koska ei osannut tehdä läksyjä...
Tietenkin meillä tehdään myös kaikkea kivaa, kuten pelataan pelejä, käydään ulkoilemassa, syödään hyvin ja välillä herkutellaan. Ei täältä rakkautta puutu. Pointtasin vaan esiin asioita, joissa mun mielestä kannattaa olla jämäkkä. Mulle se jämäkkänä oleminen on huomattavasti helpompaa kuin vaikka lapsen isälle, koska vanhempi ahdistuu helposti liikaakin lapsen negatiivisista tunteista. Mulla ei ole lapseen vanhemman sidettä, vaan erilainen side, joten mun on helpompi olla antamatta heti periksi, kun lapsi on apea/esittää apeaa
Ap
Kuulostaa sadistiselta na#silta. Vanhempien velvollisuus on huolehtia lapsista ja kodistaan, eikä nakittaa sitä lasten harteille. Äläkä tule lapsen äidille päätäsi aukomaan. Lapsen asiat ei kuulu sinulle pätkääkään. Komentele vaan omia muksujasi.
Mitä uliset? Miehesi päättää miten hänen luonaan toimitaan ja lapsen äiti päättää miten hänen luonaan ollaan ja eletään. Ei kuulu sinulle. Naurahtaisin ja jatkaisin äitinä entiseen malliin.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin meillä tehdään myös kaikkea kivaa, kuten pelataan pelejä, käydään ulkoilemassa, syödään hyvin ja välillä herkutellaan. Ei täältä rakkautta puutu. Pointtasin vaan esiin asioita, joissa mun mielestä kannattaa olla jämäkkä. Mulle se jämäkkänä oleminen on huomattavasti helpompaa kuin vaikka lapsen isälle, koska vanhempi ahdistuu helposti liikaakin lapsen negatiivisista tunteista. Mulla ei ole lapseen vanhemman sidettä, vaan erilainen side, joten mun on helpompi olla antamatta heti periksi, kun lapsi on apea/esittää apeaa
Ap
No siksi se idea onkin että lapsen kasvattaa sen vanhemmat eikä mitkään vierailevat tyttelit.
T. 4
Ap, et voi tietää, miten lapsen kotona hommat oikeasti menevät. On ihan mahdollista, että lapsen äiti ei ole ollenkaan sellainen kuin kuvittelet eikä kohtele lastaan niin kuin sinä syytät. Otat aika paljon annettuna ja olet aika helposti valmis näköjään uskomaan mitä vaan, mitä lapsi väittää/keksii tai sinä itse päässäi kehittelet.
Mikä sinua tai lapsen isää vaivaa kun ette voi puhua lapsen äidin kanssa? Oletko niin ikävä ihminen, ettei hän halua olla missään tekemisissä kanssasi?
Onko sinulla muuten itselläsi lapsia ollenkaan? Yleensä lapsettomilta saa just parhaat kasvatusneuvot.
Vierailija kirjoitti:
Joo, muuten kirjoituksesi olisi superhyvä, mutta kyllä sitä lasta läksyissä saa auttaa. Ei sekään ole hyvästä, että jää muiden tahdista jälkeen, koska ei osannut tehdä läksyjä...
Kiitos. Siis kyllä tietenkin autan, jos tulee joku niin vaikea tehtävä, ettei itse osaa tehdä. Mutta en suostu tekemään läksyjä lapsen puolesta, koska niin siinä helposti käy, kun menee viereen koko toimituksen ajaksi. Että lopulta syöttää ne oikeat vastaukset lapselle, joka taas ei vaivaudu vaivaamaan omia aivosolujaan, koska aikuinen kuitenkin selittää asiat, kun sanoo ettei osaa ja ymmärrä. Ja tätä tämä lapsi juuri harrastaa, vaikka on oikeasti älykäs.
Mikäli tämä ei olisi selkeä trolli Porvoosta, niin kyllä säälittäisi lapsi ja sen isä.
On nimenomaan rakkautta ja välittämistä, että kasvattaa lapsesta yhteiskuntakelpoisen selviytyjän. Kotoa se alkaa ja siitä, että selviää arkisista askareista ikätason mukaan. Aika pieni lapsi jo ensinnäkin haluaa ja toiseksi pystyy oppimaan esim. voileivän voitelun. Omien jälkien siivoaminen kuuluu samalla tavalla rutiineihin kuin se jälkien tekeminenkin esim. murujen pyyhkiminen.
Työelämässä suht usein tulee vastaan näitä tapauksia, joita äiti paapoo kotona. Ei osata laittaa omia astioita tiskikoneeseen, jotkut ei näytä selviytyvän vessassakaan niin, ettei jälki näy.
Ap tekee suuren palveluksen tälle lapselle (ja kaikille, jotka lapsen kanssa joutuvat tekemisiin) opettamalla hänet ihmisten tavoille.
Vaikutat ihan sekopäiseltä ihmiseltä. Kunnon robotti. Lapsi tarvitsee myös rakkautta eikä vaan käskytystä. En antaisi lapsiani sinun hoitoosi