Lue keskustelun säännöt.
Miten voi olla mahdollista, että suuri osa ihmisistä ei harrasta mitään liikuntaa vaikka liikkuminen säännöllisesti on välttämätöntä terveyden ja toimintakyvyn kannalta?!
02.02.2018 |
Säännöllisen liikkumisen pitäisi olla kansalaisvelvollisuus ja itsestäänselvyys ihan kaikille kynnelle kykeneville. Miten moni on niin välinpitämätön tai laiska, ettei liiku, vaan ennemmin kärsii liikkumattomuudesta johtuvista vaivoista?
Kommentit (90)
Ihan samaa voisi kysyä roskaruoan syömisestä, autoilusta ilman turvavöitä ja kännäilystä. Joitakuita ei vaan kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole tottunut liikkumaan niin se vaatii , että saat itsesi pois mukavuusalueeltasi..paljon helpompaa pötkähtä soffalle kuin lähteä lenkille, jos siihen ei ole totunut. Mukavuudenhalu voittaa, ei viitsitä nähdä vaivaa.
Terveydelliset näkökulmat kyllä tiedostetaan mutta ajatellaan, että "ei koske mua".
Ei se kyllä selitä ettei lapsena ole kannustettu. Kyllä jokainen täysjärkinen aikuinen tietää että liikkua pitäisi. Ongelma on siinä, että ajattelevat että pitäisi, eikä että on PAKKO, jotta pysyy kunnossa kun ikää karttuu. Liikkumattomuus aiheuttaa kuluja yhteiskunnalle siinä missä alkoholi ja tupakkakin, joten liikkumattomien pitäisi alkaa maksaa jotain haittaveroa kompensoidakseen laiskuuttaan. Ap
Minua kiusattiin liikuntatunnilla aina. Haukuttiin huonoksi jne. Ei se oikein kannustanut liikkumaan. En ole aikuisenakaan sitä iloa liikkumisesta löytänyt.
Hyötyliikuntaa tulee paljon ja se riittää minulle.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samaa voisi kysyä roskaruoan syömisestä, autoilusta ilman turvavöitä ja kännäilystä. Joitakuita ei vaan kiinnosta.
Ei muuten voi. Jos liikkuu, satunnainen roskaruuan syöminen ei haittaa yhtään mitään. Eikä kännäilykään. Turvavöittä ajaminen taas turhan villi rinnastus tähän. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua kiusattiin liikuntatunnilla aina. Haukuttiin huonoksi jne. Ei se oikein kannustanut liikkumaan. En ole aikuisenakaan sitä iloa liikkumisesta löytänyt.
Hyötyliikuntaa tulee paljon ja se riittää minulle.
Se on liikkumista, jos hyötyliikkuu paljon. Liikkumaton ihminen ei hyötyliiku vaan menee autolla joka paikkaan. Itse olen silti sitä mieltä ettei hyötyliikunta riitä. Tarvitaan raskaampaa liikuntaa, lihaskuntoharjoittelua ja kehonhuoltoa jotta esim. selkä pysyy kunnossa. Kuinka moni kärsii selkävaivoista? Moniko heistä on esim. käynyt salilla säänöllisesti? Tärkeintä olisi löytää riittävän tehokas ja mielekäs oma laji. Lenkkeily ei ole ainoa hyvä liikuntamuoto eikä lenkkeily edes vahvista ylävartaloa lainkaan. Ap
Näinhän se on. Toisaalta vielä enemmän voisi toitottaa sitä, että ainakin käsittääkseni on tutkittu, että arkiliikunta on kaiken a ja o. Ainakin lasten kohdalla on viime vuosina huolestuttavasti lisääntynyt se ilmiö, että liikuntaa on se, että käy erikseen harrastamassa sitä, pallopelihöntsyt pihalla tai pienet luontoretket tms. eivät ole mitään. Samaten jokin aika sitten korostettiin sitä, että jo ihan pikkulapsen pitäisi ulkoilla päivässä niin ja niin monta tuntia hengästyen - omani istuivat siinä iässä pääosin hiekkalaatikolla ja puuhastelivat niitä näitä ulkona ja sisällä. Eli monelle voi tulla tunne, että kun en osaa ja jaksa oikein harrastamalla harrastaa, niin vajoanpa sohvalle. Kun sen voisi ihan hyvin aloittaa sillä yhden rappuvälin nousemisella kävellen, ei hissillä. Juuri luin jostain, että perinteisesti esim. Ranskassa naiset eivät ole hikoilleet missään liikuntavetimissä vaan juuri kävelleet pitkin päivää. Ja elinikä taitaa olla ihan korkea. Vastustan kaikkea "natsikomentoa" eli tässäkin pitäisi löytää se oma tapa liikkua, vaikka moni ei sitä miksikään liikunnaksi edes laskisi.
Ja sivuhuomiona: on paljon muitakin asioita, joista olisi hyötyä, mutta ei niistä tilille vaadita samalla tavalla kuin liikunnasta. En ainakaan ole kuullut, että kukaan olisi ehdottanut kansalaisvelvollisuudeksi ratkoa tietty määrä ristikoita kuukaudessa tai lukea tietty määrä kirjallisuutta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se kyllä selitä ettei lapsena ole kannustettu. Kyllä jokainen täysjärkinen aikuinen tietää että liikkua pitäisi. Ongelma on siinä, että ajattelevat että pitäisi, eikä että on PAKKO, jotta pysyy kunnossa kun ikää karttuu. Liikkumattomuus aiheuttaa kuluja yhteiskunnalle siinä missä alkoholi ja tupakkakin, joten liikkumattomien pitäisi alkaa maksaa jotain haittaveroa kompensoidakseen laiskuuttaan. Ap
Vaikka sanonta muuta väittää, niin pakko ei aina ole se paras muusa. Monella ongelma voi olla juurikin tuo, että on ulkoa saneltu pakko. Kun on pakko, eikä kyse ole omasta halusta, alkaa koko ajatus ahdistaa ja asenne muuttuu vielä kielteisemmäksi. Kyllä sen innon liikkumiseen pitää tulla muusta kuin pakosta. Mistä se sitten löytyisi niille, jotka eivät ole lapsena tottuneet liikkumaan ja joille liikunnasta on jo silloin tehty peikko (joko huonojen kokemusten seurauksena tai vanhempien asenteiden siirtymisen takia) ja joille välttämättä ei edes liikunnasta tule sitä hyvää olo, mikä suurimmalle osalle aktiiviliikkujista tulee? Tuohon kysymykseen kun joku löytäisi hyvän ratkaisun, niin olisi kyllä palkinnon paikka.
Ulkona on liian kylmä ja liikaa lunta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen äärettömän mukavuudenhaluinen ihan kaikessa. Liikunta tuntuu vastenmieliseltä eikä useimmiten tuota minulle minkäänlaista mielihyvää. Mielihyvä tuleekin lähinnä siitä, että saan itseni tekemään jotain mitä kunnollisen ihmisen kuuluu tehdä. Välillä siis pakotan itseni liikkumaan.
No juuri siten se on mahdollista, että ihmiset on välinpitämättömiä ja laiskoja. Ja kun liikunnasta ei saa välittömästi positiivisia vaikutuksia ja liikkumattomuus ei välittömästi aiheuta negatiivisia vaikutuksia, sitä liikunnan aloittamista on hyvä aina siirtää ens viikkoon... Ihminen on mukavuudenhaluinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En harrasta liikuntaa, koska en yrityksistä huolimatta löydä itselleni mieluista lajia. 30 vuotta jo etsinyt. Joko laji itsessään on ikävä tai sitten sen parissa viihtyvät ihmiset ovat jollain tapaa ylitsepääsemättömän vastenmielisiä, niin että se harrastamisen ilo kuolee sitä kautta.
Sen verran liikun, mitä työssä tulee pakollisesti liikuttua ja sitten koiran kanssa kävelyä. Siinä se. Kesällä vähän luonnonvesissä uiskentelua ja talvella avannossa käyn ehkä kerran viikossa. Nyt työfysioterapeutti laittoi nipun venyttely- ja kuminauhajumppaohjeita. Niitä teen aina kun muistan tai olen jumissa. Siinä on kanssa yhden sortin ylipirtsakka ihminen, että saa nähdä jaksanko hänen luonaan kuinka tiheään vierailla. Edellinen fysioterapeutti oli rauhallisempaa sorttia, harmi että muutti.
Ja just tollaset ap:n tapaiset "liikuntabesserwisserit" ovat sitä vastenmielisintä liikuntaporukkaa, jota kartan kaikin mahdollisin keinoin. Rajoita saarnaintoasi ja kuuntele ihmisiä, niin saatat ehkä saada jonkun vähänliikuntaisen kiinnostumaan.
Kyllä se pitäisi pakkona ja velvollisuutena mieltää, koska asia on niin tärkeä. Ja jos ei liiku, maksaa sitten haittaveroa. Viimeistään kolmekymppisenä on alettava liikkua, tai toimintakyky romahtaa ennen pitkää. Sen ikäisenä on aivan turha selittää valintojaan lapsuuden kokemuksilla, vaan pitäisi tajuta oma vastuunsa toimintakyvyn ylläpitoon. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulkona on liian kylmä ja liikaa lunta.
Liiku sisällä. Kotonakin voi jumpata ja punnertaa. Ap
Ihmisen kuuluisi saada tarvitsemansa päivittäinen liikunta hyötyliikuntana arjessaan. Tämä ei enää ole mahdollista, vaan siihen täytyy ihan erikseen kiireisen arjen kanssa varata aikaa ja/tai rahaa. Työmatkatkin ovat usein kaupunkilaisella niin lyhyitä, ettei sinne kävely tai pyöräily ole tarpeeksi. Töihin mennään istumaan parempi osa päivästä ja arkipäivän muutamaan vapaatuntiin pitäisi liikunnan lisäksi saada mahdutettua kaikki muutkin asiat kodinhoidosta sosiaalisiin suhteisiin. Nukkuakkin pitäisi tarpeeksi. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
No juuri siten se on mahdollista, että ihmiset on välinpitämättömiä ja laiskoja. Ja kun liikunnasta ei saa välittömästi positiivisia vaikutuksia ja liikkumattomuus ei välittömästi aiheuta negatiivisia vaikutuksia, sitä liikunnan aloittamista on hyvä aina siirtää ens viikkoon... Ihminen on mukavuudenhaluinen.
Minäkin olen erittäin mukavuudenhaluinen ja juuri siksi liikun: jotta en kärsisi huonosta kunnosta, selkävaivoista tai rumasta vartalosta, vaikka syön välillä mitä sattuu. Sekin jos mikä on mukavaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen kuuluisi saada tarvitsemansa päivittäinen liikunta hyötyliikuntana arjessaan. Tämä ei enää ole mahdollista, vaan siihen täytyy ihan erikseen kiireisen arjen kanssa varata aikaa ja/tai rahaa. Työmatkatkin ovat usein kaupunkilaisella niin lyhyitä, ettei sinne kävely tai pyöräily ole tarpeeksi. Töihin mennään istumaan parempi osa päivästä ja arkipäivän muutamaan vapaatuntiin pitäisi liikunnan lisäksi saada mahdutettua kaikki muutkin asiat kodinhoidosta sosiaalisiin suhteisiin. Nukkuakkin pitäisi tarpeeksi. Siksi.
Niin mitä siksi? Hyötyliikunta on itsestäänselvyys mutta se ei riitä kun ikää karttuu. Jokaisella on mahdollisuus käyttää tunti kahdesti viikossa kunnon treeniin jos haluaa. Ongelma on se ettei halua eikä välitä haluta, koska on välinpitämätön ja laiska. No respect. Yhtään, jos vielä vaivoja valittelee. Ap
Ehkä siksi, että tuo on kuitenkin osittain aikamoinen huijaus. Esim. minun omat vanhemmat eivät ole koskaan harrastaneet mitään liikuntaa ja hyvin vähän hyötyliikkumistakaan lumityöt, puutarhatyöt, marjan- ja siemenpoimuut lähinnä. Kumpikaan ei ole ylipainoinen (ainakaan mitään yli 5kg) eikä kummallakaan ole todettu sydän- ja verisuonisairauksia tai osteoporoosia (itseasiassa mitattukin on molemmilta vahvan sukuperimän takia). Molemmat on edelleen täysin skarppeja eikä millään mittarilla vanhus-kategoriaan luokiteltavia.
Hoitavat nuo em. työt ym. kotityöt ongelmitta siinä missä me lapsetkin, viihtyvät lastenlasten kanssa pulkkamäessä jne.. Mikään muu kuin rypyt ei kertoisi, että ikää on 78 ja 80 v.
Kyllä se isompi ero lienee kuitenkin siinä että vaikka eivät harrasta liikuntaa niin eivät myöskään maleksi pelkästään telkkarin ääressä vaan touhuavat koko ajan jotain ja syövät terveellisesti. Parempi ryhtikin heillä on kuin nuoremmilla. Eli ehkä se yleinen aktiivisuus ja istumisen välttäminen merkkaa kuitenkin enemmän. Toki voihan se olla että liikunnalla eläisivät 105 vuotiaiksi ja nykytominnallaan vain 90-vuotiaaksi, ken tietää. Mutta kuka sitten haluaa elää yli sata vuotiaaksi onkin toinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan samaa voisi kysyä roskaruoan syömisestä, autoilusta ilman turvavöitä ja kännäilystä. Joitakuita ei vaan kiinnosta.
Ei muuten voi. Jos liikkuu, satunnainen roskaruuan syöminen ei haittaa yhtään mitään. Eikä kännäilykään. Turvavöittä ajaminen taas turhan villi rinnastus tähän. Ap
En nyt ajatellutkaan mitään satunnaista roskaruoan syömistä, vaan sellaista, että roskaruokaa syödään melkein joka päivä. Ja tähän kuuluu kaikki herkut ja yleensä terveellisen ruoan syöminen. Se on epäterveellistä ja ehkä vielä pahempaa kuin liikkumattomuus.
Ja monet harrastavat satunnaista liikuntaa kuten kävelyä ja portaiden kiipeämistä. Aloituksestasi saa kuvan, että vaan sali ja hikilenkki tms kelpaavat "liikunnan harrastamiseksi".
Eivät varmaankaan tiedä paremmasta. Jos ei lapsena ole kannustettu liikkumaan niin varmaan vaikeampi löytää aukuisenakaan liikkumisen iloa? Tämä vain villi arvaus.
Itse näin flunssasta toipuvana vihaan tätä tunnetta kun en ole viikkoon päässyt oikein liikkumaan miuta kuin pakolliset koiran kanssa lenkkeilyt ja ai että kun on turvonnut ja jäykkä olo, ja joka paikka jumissa!