Lue keskustelun säännöt.
Mistä asioista arvioit ihmisen yhteiskuntaluokkaa?
08.10.2017 |
Ulkonäkö? Tapa puhua ja käyttäytyä? Asuinpaikka? Koulutus ja työpaikka? Harrastukset? Tuttavat?
Ja vaikuttaako se käytökseesi, mihin yhteiskuntaluokkaan arvioit ihmisen kuuluvan? Jos olet nyt ihan rehellinen (kaikkihan vastaavat muuten että ei ...)
Kommentit (78)
Koulutustaso paljastuu jo lyhyessä dialogissa, mutta arvioisin myös muuta sivistystasoa. Pelkkä koulutus ei esimerkiksi nosta yläluokkaan ihmistä, se vaatii myös kulttuurillista pääomaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulutustaso paljastuu jo lyhyessä dialogissa, mutta arvioisin myös muuta sivistystasoa. Pelkkä koulutus ei esimerkiksi nosta yläluokkaan ihmistä, se vaatii myös kulttuurillista pääomaa.
Suomessa on nykyään todella paljon sivistymättömiä ja tietämättömiä ihmisiä, joilla kuitenkin on jokin omituinen koulutus. Joten siinä olen ihan samaa mieltä.
Mutta onko mielestäsi Suomessa kulttuurinen pääoma periytynyttä sellaista? Vai voiko mielestäsi kulttuurista pääomaa luoda Suomessa?
Mielenkiintoisia kysymyksiä, sillä Suomessa näitä ei ole tutkittu. Ranskassahan Pierre Bourdieu kehitti sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman käsitteen ja tarkoitti sillä nimenomaan periytyvää/lapsuudesta koko elämän ajan opittua pääomaa mm. yleissivistyksen, maun, yms. suhteen.
Samoin esim. Ruotsissa on yleensä mahdotonta millään nousta yläluokkaan, jos ei ole sinne syntynyt.
Suomessa on viime vuosikymmenen ajan pseudokoulutettu valtavia määriä ihmisiä, joten en enää välttämättä pitäisi koulutusta yhteiskuntaluokan merkkinä.
En mistään. En ole kiinnostunut yhteiskuntaluokista. En edes tiedä, mihin yhteiskuntaluokkaan itse kuulun. Yhdentekevää.
Ehdottomasti kirjoitustaito. Jos on yhdyssanavirheitä tai kirjoittaa pienin alkukirjaimin, on alinta kastia. Samoin ulkonäössä siniset hiukset tai moniväritukka, tupakointi, tatuoinnit ja äänekäs ja ruma käytös tai kiroilu tai humalahakuinen juominen tarkoittavat alinta kastia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustelusta ja käyttäytymisestä. Siitä miten henkilö kantaa itsensä ja ottaa oman tilansa.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kirjoitustaito. Jos on yhdyssanavirheitä tai kirjoittaa pienin alkukirjaimin, on alinta kastia. Samoin ulkonäössä siniset hiukset tai moniväritukka, tupakointi, tatuoinnit ja äänekäs ja ruma käytös tai kiroilu tai humalahakuinen juominen tarkoittavat alinta kastia.
Tämä viesti taas paljasti kirjoittajan oman sivistyksen tason. Ihminen, joka tuntisi maailmanhistoriaa, ei käyttäisi käsitettä kasti suomalaisessa kontekstissa.
Av ei petä. :D
T. valtiotieteiden maisteri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhyyttä ei voi arvioida pukeutumisen perusteella.
Kotona tavoille opetettu, varakkaasta perheestä oleva, ei ole tehnyt työtä.
Vertaa köyhästä kodista tulevaan, töitä tehneeseen. He ovat itse määrittäneet luokan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kirjoitustaito. Jos on yhdyssanavirheitä tai kirjoittaa pienin alkukirjaimin, on alinta kastia. Samoin ulkonäössä siniset hiukset tai moniväritukka, tupakointi, tatuoinnit ja äänekäs ja ruma käytös tai kiroilu tai humalahakuinen juominen tarkoittavat alinta kastia.
Tämä viesti taas paljasti kirjoittajan oman sivistyksen tason. Ihminen, joka tuntisi maailmanhistoriaa, ei käyttäisi käsitettä kasti suomalaisessa kontekstissa.
Av ei petä. :D
T. valtiotieteiden maisteri
Hesarissakin on käytetty sanaa kasti luokittelussa, eikä kyse ole ollut Intian kastilaitoksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti kirjoitustaito. Jos on yhdyssanavirheitä tai kirjoittaa pienin alkukirjaimin, on alinta kastia. Samoin ulkonäössä siniset hiukset tai moniväritukka, tupakointi, tatuoinnit ja äänekäs ja ruma käytös tai kiroilu tai humalahakuinen juominen tarkoittavat alinta kastia.
No esimerkiksi oma isäni ei osaa kirjoittaa ilman virheitä, mutta hän ei ole "alinta kastia", vaan äärimmäisen ystävällinen ja humaani ihminen, josta ihmiset pitävät. Sinusta ei sen sijaan voi sanoa samaa, vaan vaikutat lähinnä kylmällee kusipäälle, joka kategorisoi ihmisiä omien luonnevikojensa pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Keskustelusta ja käyttäytymisestä. Siitä miten henkilö kantaa itsensä ja ottaa oman tilansa.
Niin, sivistynyt ihminen ei jyrää muita vaan on mieluummin avuksi aina ja kaikkialla. Matala yhteiskuntaluokka näkyy usein juuri haluna ylentää itsensä. Toinen ilmiselvä asia on kirjallisuuden- ja filosofiantuntemus. Sivistynyt ihminen hyvin harvoin esittää mitään suuria totuuksia eikä kuvittele tietävänsä enemmän kuin tietää. Kielitaito on myös aika helppo tapa määritellä yhteiskuntaluokkaa. Jos osaa puhua mitä hyvänsä vierasta kieltä asiallisesti ja koulutetun ihmisen sanavalinnoilla ja tyylillä, yhteiskuntaluokka on melko varmasti keskitasoa korkeampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutustaso paljastuu jo lyhyessä dialogissa, mutta arvioisin myös muuta sivistystasoa. Pelkkä koulutus ei esimerkiksi nosta yläluokkaan ihmistä, se vaatii myös kulttuurillista pääomaa.
Suomessa on nykyään todella paljon sivistymättömiä ja tietämättömiä ihmisiä, joilla kuitenkin on jokin omituinen koulutus. Joten siinä olen ihan samaa mieltä.
Mutta onko mielestäsi Suomessa kulttuurinen pääoma periytynyttä sellaista? Vai voiko mielestäsi kulttuurista pääomaa luoda Suomessa?
Mielenkiintoisia kysymyksiä, sillä Suomessa näitä ei ole tutkittu. Ranskassahan Pierre Bourdieu kehitti sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman käsitteen ja tarkoitti sillä nimenomaan periytyvää/lapsuudesta koko elämän ajan opittua pääomaa mm. yleissivistyksen, maun, yms. suhteen.
Samoin esim. Ruotsissa on yleensä mahdotonta millään nousta yläluokkaan, jos ei ole sinne syntynyt.
Kerroksellisuus yleensä kertoo siitä että on ns. taustaa.
Sanavaraston perusteella. Se on aika tehokas mittari. Suppea sanavarasto ja köyhät kieli- ja mielikuvat kertovat tarinaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en arvioi, koska toisten ihmisten yhteiskuntaluokka ei kiinnosta minua - olen ihmisten kanssa tekemisissä jostain syystä, minua kiinnostaa kanssakäymisessämme se syy, eikä se käytännössä koskaan ole yhteiskuntaluokka.
Oman yhteiskuntaluokkani tunnistan, muttei sekään kyllä kovin paljon kiinnosta.
Keskustelutaito on ensimmäinen. Mitä puhuu ja miten, miten ottaa toiset huomioon. Käytöstavat yleisesti. Miten pukeutuu ja mihin. Yleinen olemus, siisteys, tyylitaju ja tilannetaju.
Nämä paljastavat hyvin ihmisen yhteiskuntaluokan, koulutuksen ja kotitaustan.
Vaatteet kertoo ihmisestä tosi paljon. Onko ihminen miettinyt pukeutumista tilanteeseen vai ei. Kertoo miten suhtautuu muihin, kunnioittaako muita pukeutumalla tilanteen vaatimalla tavalla. Värivalinnat, vaatteen muoto, merkki, onko uusi vai käytetty. Kertoo myös ihmisen tiedostamisesta ympäristöä kohtaan jos pukeutuu esim. käytettyihin vaatteisiin. Onko vaatteet silitetty, vai kiskaistu ryppyisenä päälle. Miten huivi on taiteltu. Miten henkilö kantaa itsensä. Pelkästä olemuksesta voi jo päätellä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet kertoo ihmisestä tosi paljon. Onko ihminen miettinyt pukeutumista tilanteeseen vai ei. Kertoo miten suhtautuu muihin, kunnioittaako muita pukeutumalla tilanteen vaatimalla tavalla. Värivalinnat, vaatteen muoto, merkki, onko uusi vai käytetty. Kertoo myös ihmisen tiedostamisesta ympäristöä kohtaan jos pukeutuu esim. käytettyihin vaatteisiin. Onko vaatteet silitetty, vai kiskaistu ryppyisenä päälle. Miten huivi on taiteltu. Miten henkilö kantaa itsensä. Pelkästä olemuksesta voi jo päätellä paljon.
Yliopiston professorit lienevät määritettävissä yläluokkaan niin taustan, koulutuksen kuin varallisuudenkin mukaisesti. Osa pukeutuu mittatilauspukuihin, mutta joukossa on myös tapauksia, joilla on aina sama villapaita, likainen, reikäinen jne ja parrat ajamatta. Pelkästä pukeutumisesta ei voi päätellä yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatteet kertoo ihmisestä tosi paljon. Onko ihminen miettinyt pukeutumista tilanteeseen vai ei. Kertoo miten suhtautuu muihin, kunnioittaako muita pukeutumalla tilanteen vaatimalla tavalla. Värivalinnat, vaatteen muoto, merkki, onko uusi vai käytetty. Kertoo myös ihmisen tiedostamisesta ympäristöä kohtaan jos pukeutuu esim. käytettyihin vaatteisiin. Onko vaatteet silitetty, vai kiskaistu ryppyisenä päälle. Miten huivi on taiteltu. Miten henkilö kantaa itsensä. Pelkästä olemuksesta voi jo päätellä paljon.
Yliopiston professorit lienevät määritettävissä yläluokkaan niin taustan, koulutuksen kuin varallisuudenkin mukaisesti. Osa pukeutuu mittatilauspukuihin, mutta joukossa on myös tapauksia, joilla on aina sama villapaita, likainen, reikäinen jne ja parrat ajamatta. Pelkästä pukeutumisesta ei voi päätellä yhtään mitään.
Mielestäni voi. Ainakin ihmisen siisteyden. Ehkäpä ajatuksetkin ovat hiukan suhmuraisia, jos on likaisia ja rikkinäisiä vaatteita päällä? Tai sitten ihmisellä on jokin neurologinen häiriö, jos jalkoihin eksyy toistuvasti eriparia olevat sukat. Yleisesti, mitä huolitellumpi ihminen, sen siistimmin ajatuksetkin ovat niputettu yhteen.
Ihmisten kiinnostus yhteiskuntaluokista on tosi kiehtovaa. Mihin te käytätte tietoa toisten yhteiskuntaluokista? Onko siitä jotain hyötyä, tai iloa? Mitä?
Up