Mistä asioista arvioit ihmisen yhteiskuntaluokkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston professorit nyt eivät yleensä ole mitään yläluokkaa, vaan ihan tavallista koulutettua keskiluokkaa niin palkaltaan kuin muutenkin. Suomessa onkin lähinnä työväenluokkaa ja keskiluokkaa, yläluokkaa sukukartanoineen hyvin vähän.

Luokat Suomessa ovat sen verran vähän tekemisissä keskenään, että niiden olemassaoloa ei välttämättä edes huomaa. Itse olen ylemmän keskiluokan suvusta, ja joskus, kun törmää työväenluokkaiseen sukuun, hämmästyttää, miten isot erot oikeasti ovat, ja miten ne näkyvät perheiden elämässä. Meidän elämämme näyttää varmasti teennäiseltä ja tylsältä, ja taas itse on kuin ulkomailla työväenluokkaisessa kodissa.

Pukeutumisessa erot eivät minusta arjessa niinkään näy. Moni alemman keskiluokan nainen panostaa pukeutumiseen enemmän kuin ylemmän keskiluokan. Syrjäytyneet ovat tietysti asia erikseen. Sama kodeissa. Työväenluokan naiselle kodin puunaaminen on kunnia-asia, koulutetulle ylemmän keskiluokan naiselle se ei ole mikään naisten juttu tai muu kuin välttämätön paha, jolla kukaan täyspäinen ei päde.

Pukeutumisasiaa on tosin tutkittu myös Britanniassa, joka lienee Euroopan selvin luokkayhteiskunta ja jossa mm. koulutus on vahvasti periytyvää. Näin ollen professorit ovat ainakin ylempää keskiluokkaa, jotkut myös varsinaisen yläluokan boheemeja jälkeläisiä. Joka tapauksessa on osoittautunut, että varsinaiseen yläluokkaan kuuluvat ovat useinkin paljon homssuisempia kuin keskiluokkaan kuuluvat. Varsinkin alemmassa keskiluokassa on vahvoja aspiraatioita erottua työväenluokasta ja nousta hierarkiassa ylöspäin. Senhän toteat itsekin, ja juuri tässä on se pukeutumisaspekti, josta luokan saattaa hyvinkin huomata, kun tietää, mitä katsoo. Silittämättömissä paidoissa, eriparisukissa ja kyynerpäistä rikkinäisissä takeissa haahuilevat useinkin juuri nuo ylemmän keskiluokan ja yläluokan edustajat, joiden ei tarvitse todistaa kellekään mitään. Heidän statuksensa ilmenee Britanniassa toki jo heti puhetavasta. Vaatteet saattavat olla laadukkailta merkeiltä, mutta usein vanhoja.

Tuttavani, merkittävä kulttuurivaikuttaja ns. vanhasta rahasuvusta, käyttää ikivanhaa kyynärpäistä rikkinäistä villapaitaa. Onhan se toki kashmiria, mutta reikäinen ja pehmeäksi kulunut.

Kaverilta ei kuitenkaan sivistystä, taustaa ja asemaa puutu. 😜

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti kirjoitustaito. Jos on yhdyssanavirheitä tai kirjoittaa pienin alkukirjaimin, on alinta kastia. Samoin ulkonäössä siniset hiukset tai moniväritukka, tupakointi, tatuoinnit ja äänekäs ja ruma käytös tai kiroilu tai humalahakuinen juominen tarkoittavat alinta kastia.

Tämä viesti taas paljasti kirjoittajan oman sivistyksen tason. Ihminen, joka tuntisi maailmanhistoriaa, ei käyttäisi käsitettä kasti suomalaisessa kontekstissa. 

Av ei petä. :D

T. valtiotieteiden maisteri

Turha leuhkia valtionvessapapereilla. Nuo asiat opetetaan jo ala-asteella.

Sinkkumies

Meidän työpaikka asiantuntijaorganisaatio. Asiantuntijat ovat yhden tai useamman korkeakoulututkinnon käyneitä. Palkkaus on reilusti keskivertopalkkojen yläpuolella.

Silti meidän merkonomitaustainen sihteeri pukeutuu kalleimpiin vaatteisiin, ostelee merkkilaukkuja ja ajaa hienoimmalla autolla. Kynnet ja ripset on aina viimeisen päälle laitettu ja kampaajalla käy kolmen viikon välein.

Toki me muutkin pukeudutaan siististi varsinkin asiakaskäynneille tai jos asiakas tulee meille. Toimistopäivinä vaatetus on rentoa ja farkkuja näkee paljon.

Ulkoisen habituksen perustellaa joku on joskus luullutkin meidän sihteeriä toimitusjohtajaksi.

Eli sanoisin, että ei mistään.

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikka asiantuntijaorganisaatio. Asiantuntijat ovat yhden tai useamman korkeakoulututkinnon käyneitä. Palkkaus on reilusti keskivertopalkkojen yläpuolella.

Silti meidän merkonomitaustainen sihteeri pukeutuu kalleimpiin vaatteisiin, ostelee merkkilaukkuja ja ajaa hienoimmalla autolla. Kynnet ja ripset on aina viimeisen päälle laitettu ja kampaajalla käy kolmen viikon välein.

Toki me muutkin pukeudutaan siististi varsinkin asiakaskäynneille tai jos asiakas tulee meille. Toimistopäivinä vaatetus on rentoa ja farkkuja näkee paljon.

Ulkoisen habituksen perustellaa joku on joskus luullutkin meidän sihteeriä toimitusjohtajaksi.

Eli sanoisin, että ei mistään.

Vaatteetvaatteeetvaatteet. Etkö huomaa mitään muuta eroa ihmisissä kun vaatteet?

Vierailija kirjoitti:

Meidän työpaikka asiantuntijaorganisaatio. Asiantuntijat ovat yhden tai useamman korkeakoulututkinnon käyneitä. Palkkaus on reilusti keskivertopalkkojen yläpuolella.

Silti meidän merkonomitaustainen sihteeri pukeutuu kalleimpiin vaatteisiin, ostelee merkkilaukkuja ja ajaa hienoimmalla autolla. Kynnet ja ripset on aina viimeisen päälle laitettu ja kampaajalla käy kolmen viikon välein.

Toki me muutkin pukeudutaan siististi varsinkin asiakaskäynneille tai jos asiakas tulee meille. Toimistopäivinä vaatetus on rentoa ja farkkuja näkee paljon.

Ulkoisen habituksen perustellaa joku on joskus luullutkin meidän sihteeriä toimitusjohtajaksi.

Eli sanoisin, että ei mistään.

Ei vaan päinvastoin, juuri näkyvästi laitetusta kynsistä, näkyvistä merkeistä ym tunnistaa matalammin koulutetun alemman keskiluokan ihmisen. Toki yhteiskuntaluokka on paljon muutakin.

Peukalosääntö on, että ihmiset tuntevat tarvetta erottua lähinnä olevasta alemmasta luokasta. Esim. brittilässä prinssi George kulkee talvellakin polvihousuissa koska se on yläluokkainen tapa jota keskiluokka ei (ymmärrettävästi...) ole omaksunut. Yleisesti ottaen perinteet ja oman suvun historia ovat tärkeämpiä yläluokalle, tosin Suomessa sukututkimus on alkanut nakertaa tätä.

Mutta muuten: yläluokka voi kulkea homssuisena koska sen tavoite ei ole erottua syrjäytyneistä vaan ylemmästä keskiluokasta jolle ulkonäkö on usein tärkeä. Ylemmästä keskiluokasta erottavat verkostot, perinteet yms. asiat joita nousukkaat eivät rahallakaan saa. Ylempi keskiluokka voi erottua alemmasta rahalla, sivistyksellä tai molemmilla -alemmat voivat jäljitellä tätä mutta rahkeet eivät vaan riitä. Alempi keskiluokka pyrkii erottumaan duunareista, toisaalta työväenluokalla on Suomessa ehkä ay-toiminnan peruina ollut vahva luokkaidentiteetti josta ollaan oltu ylpeitä. Koulutusta ei niin arvosteta vaan oikeita töitä, omaisuutta ei ehkä ole ollut paljon mutta siisteys on kunnia-asia jne. Ahkeruudella ja siisteydellä kuitenkin erottaudutaan myös työttömistä tai elämänhallintansa menettäneistä.

Alimpana olevilla on hälläväliä-meininki, mutta se on pitkälti pakon sanelemaa (joutuu asumaan vuokrakasarmissa ongelmatapausten keskellä, on ehkä kivempi ostaa halpa uusi vaate kuin samanhintainen kirpputorivaate koska uutuus on iso asia, ei ole voimavaroja panostaa elämäntapoihin ja vertaistukikin puuttuu)

Ihmisen ulkonäöstä luokkaa ei voi suoraan päätellä. Satunnaisena päivänä kuka vaan voi pukeutua "asemastaan" poikkeavalla tavalla jonkun erityisen menon takia, sairaus voi vaikuttaa ulkonäköön paljon,  kalliita statussymboleita voi ostaa vaikka kulutusluotolla tai käytettynä, streetvaatteissakin on tosi kalliita merkkejä, uralla voi edetä tai pudota tuurilla jne. Erot ovat usein keskimääräisyyksiä. Ylemmissä luokissa keskimäärin kiroillaan vähemmän ja ollaan hoikempia, mutta kyllä sinnekin mahtuu paljon lihavia kiroilijoita. Luokan voi erottaa, mutta se vaatii lähempää tutustumista.

Mitä käytetään perusteena? Koulutusta? Varallisuutta? Ammattiasemaa?

Joku voi olla koulutuksensa perusteella hyvinkin "yläluokkaa", mutta jostakin syystä ei toimi sitä vastaavassa työssä ja tulojensa perusteella onkin työväenluokkaa. Joku voi olla rahapeleissä miljonääriksi rikastunut, mutta kouluttamaton ja työtön, jolloin hän on varallisuutensa perusteella "yläluokkaa", mutta ei muuten. Pukeutumisesta, autosta ja sen sellaisesta taas ei voi päätellä mitään - kirpputoreilta ja netistä saa laatumerkkejä kohtuullisella ja jopa edullisella hinnalla, joku voi ajaa muutaman tonnin autolla koska ei halua laittaa rahaa kulkuvälineeseen ja joku toinen taas asuu vuokrakopperossa ja syö aleruokaa, että saa maksettua uusimman vuosimallin mersun pitkät osarit, johon oikeasti ei olisi varaa.

Joku kirjallisuuden- ja filosofiantuntemus taas pätee vain tietyille aloille; esim. omalla alallani koulutuksessa ja työtehtävissä tehdään todellakin kaikkea muuta kuin luetaan kirjallisuuden klassikoita tai keskustellaan Sokrateesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston professorit nyt eivät yleensä ole mitään yläluokkaa, vaan ihan tavallista koulutettua keskiluokkaa niin palkaltaan kuin muutenkin. Suomessa onkin lähinnä työväenluokkaa ja keskiluokkaa, yläluokkaa sukukartanoineen hyvin vähän.

Luokat Suomessa ovat sen verran vähän tekemisissä keskenään, että niiden olemassaoloa ei välttämättä edes huomaa. Itse olen ylemmän keskiluokan suvusta, ja joskus, kun törmää työväenluokkaiseen sukuun, hämmästyttää, miten isot erot oikeasti ovat, ja miten ne näkyvät perheiden elämässä. Meidän elämämme näyttää varmasti teennäiseltä ja tylsältä, ja taas itse on kuin ulkomailla työväenluokkaisessa kodissa.

Pukeutumisessa erot eivät minusta arjessa niinkään näy. Moni alemman keskiluokan nainen panostaa pukeutumiseen enemmän kuin ylemmän keskiluokan. Syrjäytyneet ovat tietysti asia erikseen. Sama kodeissa. Työväenluokan naiselle kodin puunaaminen on kunnia-asia, koulutetulle ylemmän keskiluokan naiselle se ei ole mikään naisten juttu tai muu kuin välttämätön paha, jolla kukaan täyspäinen ei päde.

Tästä voisi miettiä naisille oman luokkatestin: jos mietit toisten naisten kodinhoitoa, ja erityisesti paheksut kälyä/miniää/anoppia/tuttavaa kodinhoidosta, olet taustaltasi työväenluokkainen.

Ja sama miehille: jos auton merkki on sinulle tärkeää, sekä se, että autosi on puhdas ja kiiltävä aina, olet työväenluokkaisesta taustasta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä käytetään perusteena? Koulutusta? Varallisuutta? Ammattiasemaa?

Joku voi olla koulutuksensa perusteella hyvinkin "yläluokkaa", mutta jostakin syystä ei toimi sitä vastaavassa työssä ja tulojensa perusteella onkin työväenluokkaa. Joku voi olla rahapeleissä miljonääriksi rikastunut, mutta kouluttamaton ja työtön, jolloin hän on varallisuutensa perusteella "yläluokkaa", mutta ei muuten. Pukeutumisesta, autosta ja sen sellaisesta taas ei voi päätellä mitään - kirpputoreilta ja netistä saa laatumerkkejä kohtuullisella ja jopa edullisella hinnalla, joku voi ajaa muutaman tonnin autolla koska ei halua laittaa rahaa kulkuvälineeseen ja joku toinen taas asuu vuokrakopperossa ja syö aleruokaa, että saa maksettua uusimman vuosimallin mersun pitkät osarit, johon oikeasti ei olisi varaa.

Joku kirjallisuuden- ja filosofiantuntemus taas pätee vain tietyille aloille; esim. omalla alallani koulutuksessa ja työtehtävissä tehdään todellakin kaikkea muuta kuin luetaan kirjallisuuden klassikoita tai keskustellaan Sokrateesta.

Ei raha vaikuta yhteiskuntaluokkaan. Yläluokan edustaja voi olla rutiköyhä, eikä menestynytkään yrittäjä jollain ammatillisella alalla ole muuta kuin työväenluokkaa.

Kyse on koulutuksesta, sivistyksestä, harrastuspiiristä, asenteesta elämässä jne. Sekä toki myös sukutaustasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston professorit nyt eivät yleensä ole mitään yläluokkaa, vaan ihan tavallista koulutettua keskiluokkaa niin palkaltaan kuin muutenkin. Suomessa onkin lähinnä työväenluokkaa ja keskiluokkaa, yläluokkaa sukukartanoineen hyvin vähän.

Luokat Suomessa ovat sen verran vähän tekemisissä keskenään, että niiden olemassaoloa ei välttämättä edes huomaa. Itse olen ylemmän keskiluokan suvusta, ja joskus, kun törmää työväenluokkaiseen sukuun, hämmästyttää, miten isot erot oikeasti ovat, ja miten ne näkyvät perheiden elämässä. Meidän elämämme näyttää varmasti teennäiseltä ja tylsältä, ja taas itse on kuin ulkomailla työväenluokkaisessa kodissa.

Pukeutumisessa erot eivät minusta arjessa niinkään näy. Moni alemman keskiluokan nainen panostaa pukeutumiseen enemmän kuin ylemmän keskiluokan. Syrjäytyneet ovat tietysti asia erikseen. Sama kodeissa. Työväenluokan naiselle kodin puunaaminen on kunnia-asia, koulutetulle ylemmän keskiluokan naiselle se ei ole mikään naisten juttu tai muu kuin välttämätön paha, jolla kukaan täyspäinen ei päde.

Tästä voisi miettiä naisille oman luokkatestin: jos mietit toisten naisten kodinhoitoa, ja erityisesti paheksut kälyä/miniää/anoppia/tuttavaa kodinhoidosta, olet taustaltasi työväenluokkainen.

Ja sama miehille: jos auton merkki on sinulle tärkeää, sekä se, että autosi on puhdas ja kiiltävä aina, olet työväenluokkaisesta taustasta.

Mites naisiin pätee tuo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston professorit nyt eivät yleensä ole mitään yläluokkaa, vaan ihan tavallista koulutettua keskiluokkaa niin palkaltaan kuin muutenkin. Suomessa onkin lähinnä työväenluokkaa ja keskiluokkaa, yläluokkaa sukukartanoineen hyvin vähän.

Luokat Suomessa ovat sen verran vähän tekemisissä keskenään, että niiden olemassaoloa ei välttämättä edes huomaa. Itse olen ylemmän keskiluokan suvusta, ja joskus, kun törmää työväenluokkaiseen sukuun, hämmästyttää, miten isot erot oikeasti ovat, ja miten ne näkyvät perheiden elämässä. Meidän elämämme näyttää varmasti teennäiseltä ja tylsältä, ja taas itse on kuin ulkomailla työväenluokkaisessa kodissa.

Pukeutumisessa erot eivät minusta arjessa niinkään näy. Moni alemman keskiluokan nainen panostaa pukeutumiseen enemmän kuin ylemmän keskiluokan. Syrjäytyneet ovat tietysti asia erikseen. Sama kodeissa. Työväenluokan naiselle kodin puunaaminen on kunnia-asia, koulutetulle ylemmän keskiluokan naiselle se ei ole mikään naisten juttu tai muu kuin välttämätön paha, jolla kukaan täyspäinen ei päde.

Tästä voisi miettiä naisille oman luokkatestin: jos mietit toisten naisten kodinhoitoa, ja erityisesti paheksut kälyä/miniää/anoppia/tuttavaa kodinhoidosta, olet taustaltasi työväenluokkainen.

Ja sama miehille: jos auton merkki on sinulle tärkeää, sekä se, että autosi on puhdas ja kiiltävä aina, olet työväenluokkaisesta taustasta.

Auton vuosimallillako ei ole mitään merkitystä? Ei kai kukaan ole niin tyhmä, että kuvittelee jonkun luulevan että vm. 2000 audi tai bemari tai mikä nyt onkaan, olevan kallis?

Jos autosta lähdetään jotakin päättelemään, silloin nimenomaan katsotaan vuosimalli. Kun se 10 vuotta vanha mersu on ihan samalla tavalla vanha ja halpa auto kuin 10 vuotta vanha tojota, poistunut  korimallikin jo tuossa vaiheessa josta näkee heti että vanha on. Sitä ei muuta se, että suurin osa naisista kuvittelee jokaisen vanhan taksimersunlouskun olevan "tosikallis ja upea".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston professorit nyt eivät yleensä ole mitään yläluokkaa, vaan ihan tavallista koulutettua keskiluokkaa niin palkaltaan kuin muutenkin. Suomessa onkin lähinnä työväenluokkaa ja keskiluokkaa, yläluokkaa sukukartanoineen hyvin vähän.

Luokat Suomessa ovat sen verran vähän tekemisissä keskenään, että niiden olemassaoloa ei välttämättä edes huomaa. Itse olen ylemmän keskiluokan suvusta, ja joskus, kun törmää työväenluokkaiseen sukuun, hämmästyttää, miten isot erot oikeasti ovat, ja miten ne näkyvät perheiden elämässä. Meidän elämämme näyttää varmasti teennäiseltä ja tylsältä, ja taas itse on kuin ulkomailla työväenluokkaisessa kodissa.

Pukeutumisessa erot eivät minusta arjessa niinkään näy. Moni alemman keskiluokan nainen panostaa pukeutumiseen enemmän kuin ylemmän keskiluokan. Syrjäytyneet ovat tietysti asia erikseen. Sama kodeissa. Työväenluokan naiselle kodin puunaaminen on kunnia-asia, koulutetulle ylemmän keskiluokan naiselle se ei ole mikään naisten juttu tai muu kuin välttämätön paha, jolla kukaan täyspäinen ei päde.

Tästä voisi miettiä naisille oman luokkatestin: jos mietit toisten naisten kodinhoitoa, ja erityisesti paheksut kälyä/miniää/anoppia/tuttavaa kodinhoidosta, olet taustaltasi työväenluokkainen.

Ja sama miehille: jos auton merkki on sinulle tärkeää, sekä se, että autosi on puhdas ja kiiltävä aina, olet työväenluokkaisesta taustasta.

Mites naisiin pätee tuo?

Lainatussa viestissä, työväenluokan ja alemman keskiluokan naisen ylpeys on puhdas koti. Tämä muuten pätee muuallakin kuin Suomessa.

En luokittele ihmisiä, jokainen olkoon sellainen kuin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston professorit nyt eivät yleensä ole mitään yläluokkaa, vaan ihan tavallista koulutettua keskiluokkaa niin palkaltaan kuin muutenkin. Suomessa onkin lähinnä työväenluokkaa ja keskiluokkaa, yläluokkaa sukukartanoineen hyvin vähän.

Luokat Suomessa ovat sen verran vähän tekemisissä keskenään, että niiden olemassaoloa ei välttämättä edes huomaa. Itse olen ylemmän keskiluokan suvusta, ja joskus, kun törmää työväenluokkaiseen sukuun, hämmästyttää, miten isot erot oikeasti ovat, ja miten ne näkyvät perheiden elämässä. Meidän elämämme näyttää varmasti teennäiseltä ja tylsältä, ja taas itse on kuin ulkomailla työväenluokkaisessa kodissa.

Pukeutumisessa erot eivät minusta arjessa niinkään näy. Moni alemman keskiluokan nainen panostaa pukeutumiseen enemmän kuin ylemmän keskiluokan. Syrjäytyneet ovat tietysti asia erikseen. Sama kodeissa. Työväenluokan naiselle kodin puunaaminen on kunnia-asia, koulutetulle ylemmän keskiluokan naiselle se ei ole mikään naisten juttu tai muu kuin välttämätön paha, jolla kukaan täyspäinen ei päde.

Tästä voisi miettiä naisille oman luokkatestin: jos mietit toisten naisten kodinhoitoa, ja erityisesti paheksut kälyä/miniää/anoppia/tuttavaa kodinhoidosta, olet taustaltasi työväenluokkainen.

Ja sama miehille: jos auton merkki on sinulle tärkeää, sekä se, että autosi on puhdas ja kiiltävä aina, olet työväenluokkaisesta taustasta.

Auton vuosimallillako ei ole mitään merkitystä? Ei kai kukaan ole niin tyhmä, että kuvittelee jonkun luulevan että vm. 2000 audi tai bemari tai mikä nyt onkaan, olevan kallis?

Jos autosta lähdetään jotakin päättelemään, silloin nimenomaan katsotaan vuosimalli. Kun se 10 vuotta vanha mersu on ihan samalla tavalla vanha ja halpa auto kuin 10 vuotta vanha tojota, poistunut  korimallikin jo tuossa vaiheessa josta näkee heti että vanha on. Sitä ei muuta se, että suurin osa naisista kuvittelee jokaisen vanhan taksimersunlouskun olevan "tosikallis ja upea".

Ja ihminen, jolle on tärkeää, että auto on uusi ja kallis, on todennäköisemmin alempaa keskiluokkaa tai työväenluokkaa. Harva tohtorismies viitsisi kirjoittaa mitään tuollaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kiinnostus yhteiskuntaluokista on tosi kiehtovaa. Mihin te käytätte tietoa toisten yhteiskuntaluokista? Onko siitä jotain hyötyä, tai iloa? Mitä?

Itse olen käyttänyt tätä tietoa hyväksi mm. päättäessäni keneltä pyydän apua mihinkään asiaan, ja kenelle pystyn itse olemaan hyödyksi. Samoin on helppo mukautua ihmisten tasolle kun tajuaa mikä se on. Jos kuvittelet voivasi jutella samoja asioita ns. muodolisesti sivistymättömän ja toisaalta sivistyneen ihmisen kanssa, pieleen menee. Sivistynyt kyllä handlaa yleensä typeryydetkin, mutta se pienemmän tietomäärän ja suppeamman elämänkokemuksen omaava aggressiivinen pätijä ei pysty pidä lennokkaammasta keskustelusta, koska suhtautuu itselleen hankaliin asioihin kielteisesti. Tämä on juuri yksi yhteiskuntaluokan tunnusmerkki. Avoin mieli ja oppimisenhalu vie kenet hyvänsä vuosikymmenten aikana ylempään yhteiskuntaluokkaan kuin mistä aloitti.

Jännä , mä olen kyllä keskustelut sujuvasti samoista asioista professorien ja raksatyöläisten kanssa.

Mutta et varmaankaan samalla tavalla. Raksamies ymmärtää kun sanoo, että kämpän tarvitsisi olla valmis ennen kuin kuolema korjaa. Proffalle taas voisi sanoa vaikka, että valmis asunto taitaa olla kuin kuolema epikurolaisessa ajattelumallissa. Se ei ole olemassa yhtä aikaa tilaajan kanssa, joten eipä huolta valmistumisesta.

Kylläpä tässä keskustelussa ihannoidaan yläluokkaa ja sen sydämen sivistystä! Ja suomalainen yläluokka on lähes olemattoman kokoinen. Esim. professorit, joista tässä puhutaan, eivät yleensä ole yläluokkaa nähneetkään. En itse tunne ketään, jota voisin nimittää yläluokkaiseksi, vaikka palstalaiset näyttäisivät heitä tuntevan henkilökohtaisesti paljonkin. Englannin yläluokan ominaisuuksia yritetään löytää Suomesta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston professorit nyt eivät yleensä ole mitään yläluokkaa, vaan ihan tavallista koulutettua keskiluokkaa niin palkaltaan kuin muutenkin. Suomessa onkin lähinnä työväenluokkaa ja keskiluokkaa, yläluokkaa sukukartanoineen hyvin vähän.

Luokat Suomessa ovat sen verran vähän tekemisissä keskenään, että niiden olemassaoloa ei välttämättä edes huomaa. Itse olen ylemmän keskiluokan suvusta, ja joskus, kun törmää työväenluokkaiseen sukuun, hämmästyttää, miten isot erot oikeasti ovat, ja miten ne näkyvät perheiden elämässä. Meidän elämämme näyttää varmasti teennäiseltä ja tylsältä, ja taas itse on kuin ulkomailla työväenluokkaisessa kodissa.

Pukeutumisessa erot eivät minusta arjessa niinkään näy. Moni alemman keskiluokan nainen panostaa pukeutumiseen enemmän kuin ylemmän keskiluokan. Syrjäytyneet ovat tietysti asia erikseen. Sama kodeissa. Työväenluokan naiselle kodin puunaaminen on kunnia-asia, koulutetulle ylemmän keskiluokan naiselle se ei ole mikään naisten juttu tai muu kuin välttämätön paha, jolla kukaan täyspäinen ei päde.

Tästä voisi miettiä naisille oman luokkatestin: jos mietit toisten naisten kodinhoitoa, ja erityisesti paheksut kälyä/miniää/anoppia/tuttavaa kodinhoidosta, olet taustaltasi työväenluokkainen.

Ja sama miehille: jos auton merkki on sinulle tärkeää, sekä se, että autosi on puhdas ja kiiltävä aina, olet työväenluokkaisesta taustasta.

Auton vuosimallillako ei ole mitään merkitystä? Ei kai kukaan ole niin tyhmä, että kuvittelee jonkun luulevan että vm. 2000 audi tai bemari tai mikä nyt onkaan, olevan kallis?

Jos autosta lähdetään jotakin päättelemään, silloin nimenomaan katsotaan vuosimalli. Kun se 10 vuotta vanha mersu on ihan samalla tavalla vanha ja halpa auto kuin 10 vuotta vanha tojota, poistunut  korimallikin jo tuossa vaiheessa josta näkee heti että vanha on. Sitä ei muuta se, että suurin osa naisista kuvittelee jokaisen vanhan taksimersunlouskun olevan "tosikallis ja upea".

Ja ihminen, jolle on tärkeää, että auto on uusi ja kallis, on todennäköisemmin alempaa keskiluokkaa tai työväenluokkaa. Harva tohtorismies viitsisi kirjoittaa mitään tuollaista.

Riippuu aika paljon siitä, minkä alan tohtori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston professorit nyt eivät yleensä ole mitään yläluokkaa, vaan ihan tavallista koulutettua keskiluokkaa niin palkaltaan kuin muutenkin. Suomessa onkin lähinnä työväenluokkaa ja keskiluokkaa, yläluokkaa sukukartanoineen hyvin vähän.

Luokat Suomessa ovat sen verran vähän tekemisissä keskenään, että niiden olemassaoloa ei välttämättä edes huomaa. Itse olen ylemmän keskiluokan suvusta, ja joskus, kun törmää työväenluokkaiseen sukuun, hämmästyttää, miten isot erot oikeasti ovat, ja miten ne näkyvät perheiden elämässä. Meidän elämämme näyttää varmasti teennäiseltä ja tylsältä, ja taas itse on kuin ulkomailla työväenluokkaisessa kodissa.

Pukeutumisessa erot eivät minusta arjessa niinkään näy. Moni alemman keskiluokan nainen panostaa pukeutumiseen enemmän kuin ylemmän keskiluokan. Syrjäytyneet ovat tietysti asia erikseen. Sama kodeissa. Työväenluokan naiselle kodin puunaaminen on kunnia-asia, koulutetulle ylemmän keskiluokan naiselle se ei ole mikään naisten juttu tai muu kuin välttämätön paha, jolla kukaan täyspäinen ei päde.

Tästä voisi miettiä naisille oman luokkatestin: jos mietit toisten naisten kodinhoitoa, ja erityisesti paheksut kälyä/miniää/anoppia/tuttavaa kodinhoidosta, olet taustaltasi työväenluokkainen.

Ja sama miehille: jos auton merkki on sinulle tärkeää, sekä se, että autosi on puhdas ja kiiltävä aina, olet työväenluokkaisesta taustasta.

Auton vuosimallillako ei ole mitään merkitystä? Ei kai kukaan ole niin tyhmä, että kuvittelee jonkun luulevan että vm. 2000 audi tai bemari tai mikä nyt onkaan, olevan kallis?

Jos autosta lähdetään jotakin päättelemään, silloin nimenomaan katsotaan vuosimalli. Kun se 10 vuotta vanha mersu on ihan samalla tavalla vanha ja halpa auto kuin 10 vuotta vanha tojota, poistunut  korimallikin jo tuossa vaiheessa josta näkee heti että vanha on. Sitä ei muuta se, että suurin osa naisista kuvittelee jokaisen vanhan taksimersunlouskun olevan "tosikallis ja upea".

Ja ihminen, jolle on tärkeää, että auto on uusi ja kallis, on todennäköisemmin alempaa keskiluokkaa tai työväenluokkaa. Harva tohtorismies viitsisi kirjoittaa mitään tuollaista.

Riippuu aika paljon siitä, minkä alan tohtori.

Tunnen kyllä useamman tekniikan tohtorin, jolle auto on kulkuväline, ei mitään muuta. Ei autolla pädetä, jos on jotain, mikä on oikeasti arvostettua. Eikä kukaan ylemmän keskiluokan ihminen mieti jotain korimallin vuosikertoja.

En jaottele ihmisiä paitsi sydämen sivistyksen perusteella. Nöyrä ja kiltti toisia kunnioittava ihminen erottuu edukseen hyvin pian. Heistä olen kiinnostunut, en oikeastaan muista ihmisistä. Tietenkin plussaa on se, että pystyy keskustelemaan toisen kanssa asioista, muustakin kuin säästä. Itse pidän filosofisluontoisestakin pohdiskelusta, mutta sitä tulee harvemmin harrastettua. Enemmän analysointia elämästä ja maailmasta.

Siihen ei aina tarvita kirjaviisautta, vaan elämänkokemusta ja avaraa maailmankatsomusta, usein kokemus toisista kulttuureista syventää suhdetta omaan kulttuuriin.

mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston professorit nyt eivät yleensä ole mitään yläluokkaa, vaan ihan tavallista koulutettua keskiluokkaa niin palkaltaan kuin muutenkin. Suomessa onkin lähinnä työväenluokkaa ja keskiluokkaa, yläluokkaa sukukartanoineen hyvin vähän.

Luokat Suomessa ovat sen verran vähän tekemisissä keskenään, että niiden olemassaoloa ei välttämättä edes huomaa. Itse olen ylemmän keskiluokan suvusta, ja joskus, kun törmää työväenluokkaiseen sukuun, hämmästyttää, miten isot erot oikeasti ovat, ja miten ne näkyvät perheiden elämässä. Meidän elämämme näyttää varmasti teennäiseltä ja tylsältä, ja taas itse on kuin ulkomailla työväenluokkaisessa kodissa.

Pukeutumisessa erot eivät minusta arjessa niinkään näy. Moni alemman keskiluokan nainen panostaa pukeutumiseen enemmän kuin ylemmän keskiluokan. Syrjäytyneet ovat tietysti asia erikseen. Sama kodeissa. Työväenluokan naiselle kodin puunaaminen on kunnia-asia, koulutetulle ylemmän keskiluokan naiselle se ei ole mikään naisten juttu tai muu kuin välttämätön paha, jolla kukaan täyspäinen ei päde.

Tästä voisi miettiä naisille oman luokkatestin: jos mietit toisten naisten kodinhoitoa, ja erityisesti paheksut kälyä/miniää/anoppia/tuttavaa kodinhoidosta, olet taustaltasi työväenluokkainen.

Ja sama miehille: jos auton merkki on sinulle tärkeää, sekä se, että autosi on puhdas ja kiiltävä aina, olet työväenluokkaisesta taustasta.

Auton vuosimallillako ei ole mitään merkitystä? Ei kai kukaan ole niin tyhmä, että kuvittelee jonkun luulevan että vm. 2000 audi tai bemari tai mikä nyt onkaan, olevan kallis?

Jos autosta lähdetään jotakin päättelemään, silloin nimenomaan katsotaan vuosimalli. Kun se 10 vuotta vanha mersu on ihan samalla tavalla vanha ja halpa auto kuin 10 vuotta vanha tojota, poistunut  korimallikin jo tuossa vaiheessa josta näkee heti että vanha on. Sitä ei muuta se, että suurin osa naisista kuvittelee jokaisen vanhan taksimersunlouskun olevan "tosikallis ja upea".

Ja ihminen, jolle on tärkeää, että auto on uusi ja kallis, on todennäköisemmin alempaa keskiluokkaa tai työväenluokkaa. Harva tohtorismies viitsisi kirjoittaa mitään tuollaista.

Riippuu aika paljon siitä, minkä alan tohtori.

Tunnen kyllä useamman tekniikan tohtorin, jolle auto on kulkuväline, ei mitään muuta. Ei autolla pädetä, jos on jotain, mikä on oikeasti arvostettua. Eikä kukaan ylemmän keskiluokan ihminen mieti jotain korimallin vuosikertoja.

Kukaan? Hahaa. Ei korkea koulutus suojaa kiinnostukselta autoja kohtaan.