Mistä asioista arvioit ihmisen yhteiskuntaluokkaa?

Näin on. Vapaapäivänä istun kahviloissa ja analysoin ihmisiä heidän ulkonäön ja pukeutumisen perusteella. Perimmäinen syy on, että haluan ymmärtää enemmän ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Ulkonäkö? Tapa puhua ja käyttäytyä? Asuinpaikka? Koulutus ja työpaikka? Harrastukset? Tuttavat?

Ja vaikuttaako se käytökseesi, mihin yhteiskuntaluokkaan arvioit ihmisen kuuluvan? Jos olet nyt ihan rehellinen (kaikkihan vastaavat muuten että ei ...)

Ei oo tapana ei..ja vielä että sillä olisi merkitystä johonkin..juu ei oo. Mutta ihmiset jotka toisia "lokeroi" tuolla tavalla kuuluu luokkaan, joita väistämättä ylenkatson. Okei..suorastaan halveksin:/

Puhe ja käytös.

Käytöstavat ja BMI. Ns. hyvässä asemassa oleva on hoikka tai sopusuhtainen, duunareilla on obesiteettia, kun makkara ja olut maistuu. Korkeammin koulutetut käyttäytyvät sivistyneesti. Tää oli tällanen yleistys.

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti kirjoitustaito. Jos on yhdyssanavirheitä tai kirjoittaa pienin alkukirjaimin, on alinta kastia. Samoin ulkonäössä siniset hiukset tai moniväritukka, tupakointi, tatuoinnit ja äänekäs ja ruma käytös tai kiroilu tai humalahakuinen juominen tarkoittavat alinta kastia.

Tuon listan kaikki muut kohdat pitävät paikkansa paitsi että tupakointi ei kuulu siihen. Tämä nykyinen tupakan vastainen fanatismi joka näkyy räikeänä tälläkin palstalla, sekä yleisempikin terveys(terveellisyys-)vimma (suola- ja rasva- ja sokerikammo, ei voi syödä sitä eikä tätä...) ovat kulttuurisesti ja henkisesti köyhimmän aineksen psyykkisiä ominaisuuksia.

Tupakointi on tyylikästä ja terveellistä.

En ole koskaan tuntenut tarvetta luokitella ihmisiä.

Olenko outo, kun minulle on ihan sama, mihin sosiaaliseen, uskonnolliseen, seksuaaliseen, ihanmihintahansa luokkaan joku tuttu tai tuntematon kuuluu?

Miksi yhteiskuntaluokan pitäisi kiinnostaa?? Siis oikeasti??

Kuulostaa pinnalliselta.

sivusta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdottomasti kirjoitustaito. Jos on yhdyssanavirheitä tai kirjoittaa pienin alkukirjaimin, on alinta kastia. Samoin ulkonäössä siniset hiukset tai moniväritukka, tupakointi, tatuoinnit ja äänekäs ja ruma käytös tai kiroilu tai humalahakuinen juominen tarkoittavat alinta kastia.

Tämä viesti taas paljasti kirjoittajan oman sivistyksen tason. Ihminen, joka tuntisi maailmanhistoriaa, ei käyttäisi käsitettä kasti suomalaisessa kontekstissa. 

Av ei petä. :D

T. valtiotieteiden maisteri

Hesarissakin on käytetty sanaa kasti luokittelussa, eikä kyse ole ollut Intian kastilaitoksesta.

Wou, Hesarissa :D ei ole kovin tieteellinen lähde..

Vierailija kirjoitti:

Vaatteet kertoo ihmisestä tosi paljon. Onko ihminen miettinyt pukeutumista tilanteeseen vai ei. Kertoo miten suhtautuu muihin, kunnioittaako muita pukeutumalla tilanteen vaatimalla tavalla. Värivalinnat, vaatteen muoto, merkki, onko uusi vai käytetty. Kertoo myös ihmisen tiedostamisesta ympäristöä kohtaan jos pukeutuu esim. käytettyihin vaatteisiin. Onko vaatteet silitetty, vai kiskaistu ryppyisenä päälle. Miten huivi on taiteltu. Miten henkilö kantaa itsensä. Pelkästä olemuksesta voi jo päätellä paljon.

Joku mainitsi jo yliopistoprofessorien pukeutumisen. Kun huomioidaan myös naiset, joillakin työpaikoilla voisi tehdä mielenkiintoisia päätelmiä. Millä tavalla lainauksen kirjoittaja luokittelisi esimerkiksi Metsähallituksen toimiston käytävällä vastaantulevat naiset? Vastaan tulee erittäin huoliteltu tyylikkäisiin vaatteisiin pukeutunut lady ja hieman rähjääntyneen näköinen nainen reisitaskuhousuissa ja villapaidassa. Kumpi onkaan akateeminen metsänhoitaja ja kumpi työllistämistuella palkattu määräaikainen toimistoapulainen?

Yliopiston professorit nyt eivät yleensä ole mitään yläluokkaa, vaan ihan tavallista koulutettua keskiluokkaa niin palkaltaan kuin muutenkin. Suomessa onkin lähinnä työväenluokkaa ja keskiluokkaa, yläluokkaa sukukartanoineen hyvin vähän.

Luokat Suomessa ovat sen verran vähän tekemisissä keskenään, että niiden olemassaoloa ei välttämättä edes huomaa. Itse olen ylemmän keskiluokan suvusta, ja joskus, kun törmää työväenluokkaiseen sukuun, hämmästyttää, miten isot erot oikeasti ovat, ja miten ne näkyvät perheiden elämässä. Meidän elämämme näyttää varmasti teennäiseltä ja tylsältä, ja taas itse on kuin ulkomailla työväenluokkaisessa kodissa.

Pukeutumisessa erot eivät minusta arjessa niinkään näy. Moni alemman keskiluokan nainen panostaa pukeutumiseen enemmän kuin ylemmän keskiluokan. Syrjäytyneet ovat tietysti asia erikseen. Sama kodeissa. Työväenluokan naiselle kodin puunaaminen on kunnia-asia, koulutetulle ylemmän keskiluokan naiselle se ei ole mikään naisten juttu tai muu kuin välttämätön paha, jolla kukaan täyspäinen ei päde.

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston professorit nyt eivät yleensä ole mitään yläluokkaa, vaan ihan tavallista koulutettua keskiluokkaa niin palkaltaan kuin muutenkin. Suomessa onkin lähinnä työväenluokkaa ja keskiluokkaa, yläluokkaa sukukartanoineen hyvin vähän.

Luokat Suomessa ovat sen verran vähän tekemisissä keskenään, että niiden olemassaoloa ei välttämättä edes huomaa. Itse olen ylemmän keskiluokan suvusta, ja joskus, kun törmää työväenluokkaiseen sukuun, hämmästyttää, miten isot erot oikeasti ovat, ja miten ne näkyvät perheiden elämässä. Meidän elämämme näyttää varmasti teennäiseltä ja tylsältä, ja taas itse on kuin ulkomailla työväenluokkaisessa kodissa.

Pukeutumisessa erot eivät minusta arjessa niinkään näy. Moni alemman keskiluokan nainen panostaa pukeutumiseen enemmän kuin ylemmän keskiluokan. Syrjäytyneet ovat tietysti asia erikseen. Sama kodeissa. Työväenluokan naiselle kodin puunaaminen on kunnia-asia, koulutetulle ylemmän keskiluokan naiselle se ei ole mikään naisten juttu tai muu kuin välttämätön paha, jolla kukaan täyspäinen ei päde.

Tästä voisi miettiä naisille oman luokkatestin: jos mietit toisten naisten kodinhoitoa, ja erityisesti paheksut kälyä/miniää/anoppia/tuttavaa kodinhoidosta, olet taustaltasi työväenluokkainen.

Mitä väliä yhteiskuntaluokilla on nykyaikana? Suomalainen yläluokka on mitättömän pieni, eikä ala- ja keskiluokkaa erota nykyisin välttämättä mitään. On hyvätuloisia duunareita ja köyhyysrajalla sinnitteleviä tohtoreita.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kiinnostus yhteiskuntaluokista on tosi kiehtovaa. Mihin te käytätte tietoa toisten yhteiskuntaluokista? Onko siitä jotain hyötyä, tai iloa? Mitä?

Itse olen käyttänyt tätä tietoa hyväksi mm. päättäessäni keneltä pyydän apua mihinkään asiaan, ja kenelle pystyn itse olemaan hyödyksi. Samoin on helppo mukautua ihmisten tasolle kun tajuaa mikä se on. Jos kuvittelet voivasi jutella samoja asioita ns. muodolisesti sivistymättömän ja toisaalta sivistyneen ihmisen kanssa, pieleen menee. Sivistynyt kyllä handlaa yleensä typeryydetkin, mutta se pienemmän tietomäärän ja suppeamman elämänkokemuksen omaava aggressiivinen pätijä ei pysty pidä lennokkaammasta keskustelusta, koska suhtautuu itselleen hankaliin asioihin kielteisesti. Tämä on juuri yksi yhteiskuntaluokan tunnusmerkki. Avoin mieli ja oppimisenhalu vie kenet hyvänsä vuosikymmenten aikana ylempään yhteiskuntaluokkaan kuin mistä aloitti.

Ei vaatetuksen tai minkään pinnallisen asian mukaan voi ketään luokitella. Aikaisempi metsähallituksen esimerkki on kuvaava. Tunnen useita kulttuurikodista lähtöisin olevia proffia jotka sopisivat ulkoisen olemuksen perusteella enemmänkin puliukkokööriin. Eräskin kulkee iänikuisessa beigenvärisessä poplarissa ja kuljettaa papereitaan muovikassissa. Hän näyttää lähinnä puskissa vaanivalta itsensäpaljastajalta. Tunnen työni takia useita ns ylemmän keskiluokan ihmisiä ja kyllä heissä on kaikenlaisia laidasta laitaan. Sama pätee muihinkin luokkiin. En haluaisi luokitella ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten kiinnostus yhteiskuntaluokista on tosi kiehtovaa. Mihin te käytätte tietoa toisten yhteiskuntaluokista? Onko siitä jotain hyötyä, tai iloa? Mitä?

Itse olen käyttänyt tätä tietoa hyväksi mm. päättäessäni keneltä pyydän apua mihinkään asiaan, ja kenelle pystyn itse olemaan hyödyksi. Samoin on helppo mukautua ihmisten tasolle kun tajuaa mikä se on. Jos kuvittelet voivasi jutella samoja asioita ns. muodolisesti sivistymättömän ja toisaalta sivistyneen ihmisen kanssa, pieleen menee. Sivistynyt kyllä handlaa yleensä typeryydetkin, mutta se pienemmän tietomäärän ja suppeamman elämänkokemuksen omaava aggressiivinen pätijä ei pysty pidä lennokkaammasta keskustelusta, koska suhtautuu itselleen hankaliin asioihin kielteisesti. Tämä on juuri yksi yhteiskuntaluokan tunnusmerkki. Avoin mieli ja oppimisenhalu vie kenet hyvänsä vuosikymmenten aikana ylempään yhteiskuntaluokkaan kuin mistä aloitti.

Jännä , mä olen kyllä keskustelut sujuvasti samoista asioista professorien ja raksatyöläisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaatteet kertoo ihmisestä tosi paljon. Onko ihminen miettinyt pukeutumista tilanteeseen vai ei. Kertoo miten suhtautuu muihin, kunnioittaako muita pukeutumalla tilanteen vaatimalla tavalla. Värivalinnat, vaatteen muoto, merkki, onko uusi vai käytetty. Kertoo myös ihmisen tiedostamisesta ympäristöä kohtaan jos pukeutuu esim. käytettyihin vaatteisiin. Onko vaatteet silitetty, vai kiskaistu ryppyisenä päälle. Miten huivi on taiteltu. Miten henkilö kantaa itsensä. Pelkästä olemuksesta voi jo päätellä paljon.

Joku mainitsi jo yliopistoprofessorien pukeutumisen. Kun huomioidaan myös naiset, joillakin työpaikoilla voisi tehdä mielenkiintoisia päätelmiä. Millä tavalla lainauksen kirjoittaja luokittelisi esimerkiksi Metsähallituksen toimiston käytävällä vastaantulevat naiset? Vastaan tulee erittäin huoliteltu tyylikkäisiin vaatteisiin pukeutunut lady ja hieman rähjääntyneen näköinen nainen reisitaskuhousuissa ja villapaidassa. Kumpi onkaan akateeminen metsänhoitaja ja kumpi työllistämistuella palkattu määräaikainen toimistoapulainen?

Tyylikäs lady on tietysti määräaikainen toimistoapulainen, koska on epävarma asemastaan ja haluaa tehdä vaikutuksen. Akateeminen metsänhoitaja on reisitaskuhousuissa ja villapaidassa, kun se on ollut taas eilen siellä metsässä. Reisitaskuhousut on käytännölliset metsässä ja villapaita hengittää ja lämmittää.

Monet sanovat että kielen käytöstä ja sanavarastosta vii nähdä kastin. No mites Juha Sipulä joka kuulostaa melko yksinkertaiselta maatalon isännältä ööö ääntämyksineen? Ei sanavarastokaan kerro kaikkea.

Keskustelu jumiutui vaatteisiin.

Tuttavapiirini ylin luokka (vanhat suvut, vanha raha) pukeutuvat vanhempiin, tavallisimpiin vaatteisiin ja satsaavat vähiten ulkoiseen.

Parhaiten pukeutuvat tuttavani ovat keskiluokkaa tai alempaa, ja käyttävät älyttömästi rahaa ja aikaa ulkonäköönsä, asusteisiin, ripsiin, kynsiin jne.

Yhteiskuntaluokka, jos halutaan mainita, erottuu käytöksestä. Ylin luokka käyttäytyy kauniisti ja kohteliaasti kaikkia ihmisiä kohtaan. Kaikkia.

Alin ja keskiluokka joko pönöttää tai käytöstavat puuttuu kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Yliopiston professorit nyt eivät yleensä ole mitään yläluokkaa, vaan ihan tavallista koulutettua keskiluokkaa niin palkaltaan kuin muutenkin. Suomessa onkin lähinnä työväenluokkaa ja keskiluokkaa, yläluokkaa sukukartanoineen hyvin vähän.

Luokat Suomessa ovat sen verran vähän tekemisissä keskenään, että niiden olemassaoloa ei välttämättä edes huomaa. Itse olen ylemmän keskiluokan suvusta, ja joskus, kun törmää työväenluokkaiseen sukuun, hämmästyttää, miten isot erot oikeasti ovat, ja miten ne näkyvät perheiden elämässä. Meidän elämämme näyttää varmasti teennäiseltä ja tylsältä, ja taas itse on kuin ulkomailla työväenluokkaisessa kodissa.

Pukeutumisessa erot eivät minusta arjessa niinkään näy. Moni alemman keskiluokan nainen panostaa pukeutumiseen enemmän kuin ylemmän keskiluokan. Syrjäytyneet ovat tietysti asia erikseen. Sama kodeissa. Työväenluokan naiselle kodin puunaaminen on kunnia-asia, koulutetulle ylemmän keskiluokan naiselle se ei ole mikään naisten juttu tai muu kuin välttämätön paha, jolla kukaan täyspäinen ei päde.

Pukeutumisasiaa on tosin tutkittu myös Britanniassa, joka lienee Euroopan selvin luokkayhteiskunta ja jossa mm. koulutus on vahvasti periytyvää. Näin ollen professorit ovat ainakin ylempää keskiluokkaa, jotkut myös varsinaisen yläluokan boheemeja jälkeläisiä. Joka tapauksessa on osoittautunut, että varsinaiseen yläluokkaan kuuluvat ovat useinkin paljon homssuisempia kuin keskiluokkaan kuuluvat. Varsinkin alemmassa keskiluokassa on vahvoja aspiraatioita erottua työväenluokasta ja nousta hierarkiassa ylöspäin. Senhän toteat itsekin, ja juuri tässä on se pukeutumisaspekti, josta luokan saattaa hyvinkin huomata, kun tietää, mitä katsoo. Silittämättömissä paidoissa, eriparisukissa ja kyynerpäistä rikkinäisissä takeissa haahuilevat useinkin juuri nuo ylemmän keskiluokan ja yläluokan edustajat, joiden ei tarvitse todistaa kellekään mitään. Heidän statuksensa ilmenee Britanniassa toki jo heti puhetavasta. Vaatteet saattavat olla laadukkailta merkeiltä, mutta usein vanhoja.

Vierailija kirjoitti:

Monet sanovat että kielen käytöstä ja sanavarastosta vii nähdä kastin. No mites Juha Sipulä joka kuulostaa melko yksinkertaiselta maatalon isännältä ööö ääntämyksineen? Ei sanavarastokaan kerro kaikkea.

Kukahan väitti, että hän olisi yläluokkaa?