27v nainen ja taas yksi kesken jäänyt koulu.. kyllä hävettää ja ahdistaa :(
Peruskoulun jälkeen olen aloittanut:
Lukion ja 4 eri linjaa ammattikoulussa ja taas yksi jäi kesken. Ei musta taida ikinä tulla mitään..:(
Lukio ja eka amislinja jäi kesken mt-ongelmien takia ja 2 seuraavaa oli epäonnistunut ala valinta ja tämä viimeinen siksi koska olen vain liian tyhmä sinne.. en ymmärrä aiheita, lukeminen takkuili, olin ihan pihalla koko ajan.
Koulussa istuminen ei enää yhtään kiinnosta enkä tiedä mitä ihmettä tekisin. Töihin haluaisin mutta mihinkä pääsee töihin ilman mitään koulutusta ?
Kommentit (82)
Älä välitä, minä en ole edes yrittänyt... sulla on sentään asenne sen suhteen kohdallaan. Ihailtavaa, että oot edes yritttänyt.
Kehotan etsimään rikkaan miehen.
Niin minä tein kun ei koulu eikä työt napanneet. Olen hyvä vaimo ja kaunis kuitenkin niin en näe tässä moraalistakaan ongelmaa.
Ootko hakenu apua oppimisongelmiin? Itsellä on vaikka minkälaisia vaikeuksia ja vihdoin menin puhumaan niistä opiskelijaterveydenhuoltoon ja asiaa alettiin selvitellä.
Mikä ala sinua kiinnostaa? Totta kai saat jonkun koulutuksen vietyä läpi :) Kuinka pitkälle teit edellisiä tutkintoja ja voisitko tehdä jonkun niistä loppuun?
Onko sinulla mahdollista olla esim. jotakin lukemisen tai oppimisen vaikeuksia? Kannattaa selvittää, helpottaa jatkossa.
Hei,
Tsempit sinne, kohtalotoveri. Mulla 3 koulua kesken kanssa. Työkokemusta ei juuri ole (tuntuu olevan kynnyskysymys esim.kaupan kassalle) paitsi alalta jonka töitä en terveyssyistä enää voi tehdä.. kyllä tää joskus kai helpottaa. Uskon ja toivon ja yritän mennä sitä, parempaa, kohti vaikka ahdistaa ja masentaa. Välillä pitää ottaa se työttömyyskin sitten vaan mietintätaukona...
N27
Tosiaan, ei kannata tuijottaa arvosanoja vaan tärkeintä on se mitä koulussa oikeasti oppii. Itse olen ollut hirveä perfektionisti arvosanojen kanssa, nyt olen tajunnut että ei niitä kukaan työelämässä kuitenkaan kysele. En tarkoita että tämä on sama, kuin että pitäisi alisuoriutua.
Älä ole liian ankara itsellesi vaan vaikka tulisi huonoja numeroita niin älä jätä koulua kesken. :) Sitten kun sen pääset läpi niin sinulla on tosiaan ammatti. Kaikki kurssit ei edes ole sellaisia että niistä välttämättä on oikeasti töissä hyötyä.
Onnea sinulle! Itse pääsin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan unelma-ammattia, ja koska avopuolison kanssa asutaan en voi muuttaa sinne. Olen ajatellut että en stressaa liikaa arvosanoista vaan pääasia on että jaksaisin käydä sen koulutuksen siellä.
N26
Itse olen 28-vuotias nainen. En ole käynyt mitään koulua peruskoulun jälkeen. En ole tehnyt päivääkään töitä. Ei ole koskaan hävettänyt tai ahdistanut.
Älä sano itseäsi tyhmäksi. Sun ei tarvitse olla teoreettisesti lahjakkain ihminen, mut älä sano itseäsi tyhmäksi.
Mihin pääsee töihin ilman koulutusta? Hyvä kysymys. Pienehköjä firmoja, joissa tehdään myös suorittavaa työtä. Ei asiakaspalvelua ainakaan alussa? Oppisopimus?
Vuokratyöfirman kautta ensin jotain?
Miltä aloilta nää kariutuneet opinnot olivat?
Tarkoitan siis että älä masennu huonoista arvosanoista vaan ajattele että tärkeintä on mitä olet oppinut. Tässä myös jotkut on turhan kriittisiä itselleen. Esimerkiksi jotkut opiskelukaverini ovat tyytyväisiä kun vetävät kurssit huonoimmalla arvosanalla läpi, ja me opiskellaan hoitoalaa. Minä olen aina halunnut yritää parhaani, mutta nyt olen ymmärtänyt että arvosana 3 on hyvä, pääasia on se mitä opin jotta potilaiden hoito sujuu turvallisesti kun olen töissä. Se on tärkeintä.
Nuo "ala ei ollutkaan mun juttu" -syyt ovat tekoselityksiä. Oikea syy koulujen keskeyttämiselle on se, että syrjäytymiskierteen alettua mielenterveysongelmien myötä olet vähitellen menettänyt elämänhallinnan. Kun tottuu elämäntapaan, jossa jäädään sänkyyn, kun ei huvita herätä, ja jätetään tehtävät tekemättä, kun ei viitsi ryhtyä toimeen, on tavasta vaikea oppia pois. Normaali elämä säännöllisine vuorokausirytmeineen ja kouluun tai työelämään liittyvine vaatimuksineen on aika rankkaa sellaiselle, joka on kerran pudonnut kelkasta pois.
Lyön vaikka vetoa, että koulusi ovat keskeytyneet niin, että olet alkanut jäädä ensin pois aamutunneilta, sitten koko päiväksi, ja lopulta et välitä mennä ollenkaan. Skippaat kokeen, koska et ole saanut luettua, ja koska poissaoloja on kertynyt, et koe muutenkaan osaavasi asiaa niin, että parempi olla osallistumatta ollenkaan. Poissaolojen vuoksi tunnet olevasi pihalla siitä, mitä opinnoissa tapahtuu, etkä ryhmäydy muiden opiskelijoiden kanssa. Kun alkaa näyttää siltä, että opinnot ovat keskeytymässä, menet opinto-ohjaajan juttusille. Selittelet poissaoloja kaikenlaisilla syillä ja lupaat ottaa yhteyttä opettajiin ja pyytää poissaolot korvaavia tehtäviä. Pian pyydät lisäaikaa tehtävien tekemiseen, etkä siltikään saa tehtäviä tehtyä. Lopulta luovutat ja toteat, ettei "tää ala motivoinut mua".
Jos noin monta koulutusta on jäänyt kesken, syy on kyllä jossain muualla kuin koulutuksessa. Ei mikään ala tunnu sillä tavalla omalta, että opiskelu sujuisi ilman ponnisteluja. Ihme, että tuolla historialla sinua on edes ohjattu opiskelemaan. Kuulostaa siltä, että ennen opintojen aloittamista pitäisi saada elämänhallinta ja rutiinit kuntoon vaikkapa jossain työpajatoiminnassa.
Haluaisin niin kovin auttaa sinua.
Ei sinne töihin pääse vaikka ois ammatti. Kaks kaveria on kouluttamattomia ja kummatkin töissä.
Minulla on 3 ammattia, joista yks yliopistosta hankittu hieno titteli (jolla ei tee paskaakaan näköjään) ja olen ollut työttömänä jo pitkään.
Voi pikkunen tule tänne mun viekkuun. Yhdessä hoidetaan arjen stressi pois, päästetään yhdessä irti tästä paskasta, nautitaan vartaloistamme, nautitaan toisistamme.
Mene takaisin lukioon, voi tehdä myös etänä ja aikuislinjalla. Hakeudu työkokeiluun työllistävälle alalle. Älä vertaa itseäsi muihin, mutta muista myös oma vastuu elämässä etenemisessä. Kyllä se siitä! Tee vaikka 3-vuotissuunnitelma ja ala toteuttaa sitä.
Onneksi unelmien toteutumiselle ei ole voimassaoloa! Nyt voit siis henkäistä ja aloittaa uusiksi. Pohdi sitä ennen syitä, miksi aiemmat koulut jäi kesken ja mitä konkreettista olisit voinut tehdä toisin, jotta lopputulos olisi eri.
Jos lukion saattaminen loppuun kiinnostaa, tutustu esim. paikallisiin aikuislukioihin tai Otavan Opistoon (ns. nettilukio). Lisäksi hae tarvittaessa apua oppimisen pulmiin, jotta saat oikeanlaista tukea tutkinnon suorittamiseksi.
Tsemppiä, parin vuoden päästä sulla voi hyvinkin olla se tutkinto taskussa :)
Vierailija kirjoitti:
Nuo "ala ei ollutkaan mun juttu" -syyt ovat tekoselityksiä. Oikea syy koulujen keskeyttämiselle on se, että syrjäytymiskierteen alettua mielenterveysongelmien myötä olet vähitellen menettänyt elämänhallinnan. Kun tottuu elämäntapaan, jossa jäädään sänkyyn, kun ei huvita herätä, ja jätetään tehtävät tekemättä, kun ei viitsi ryhtyä toimeen, on tavasta vaikea oppia pois. --
Tässä on todella hyvin kuvattu tätä ongelmaa. Onko sulla omaa kokemusta, tunnetko jonkun tällaisen tapauksen vai oletko kenties opo? Lisäisin tuohon vielä noiden syiden lisäksi, että jatkuvien epäonnistumisten myötä ei enää jaksa edes uskoa onnistumiseen opinnoissa ja aloittaa jo valmiiksi tappiomielialalla.
Itselläni on jäänyt yliopisto-opinnot kesken ja nyt olen AMK:ssa, eivätkä opinnot siellä suju yhtään sen paremmin. Ihme kyllä pystyn käymään töissä ihan normaalisti, eli esim. vuorokausirytmin kanssa ei ole ongelmia. Opiskelusta on kai vain tullut niin iso mörkö, ettei siitä tule mitään. Ja tietysti töissäkäyntiin on ulkopuolinen paine aivan toisella tavalla kuin opiskeluun. Harmi vaan, ettei vakipaikkaa irtoa ilman tutkintoa.
Miten olisi joku oppisopimus tms? Saisit jonkun koulutuksen samalla kun teet töitä, mikä on tietty motivoivampaa kuin koululla istuminen
Riittää, että pääset rimaa hipoen läpi ja sitten sulla on ammatti!!!!!