Lue keskustelun säännöt.
Kun puoliso ei kelpuuta kohtuuhintaista asuntoa
31.08.2017 |
Me asumme nyt edullisesti vuokralla, ja tiedossa on että tämä vuokra-asunto lähtee ennen pitkää "alta" eli jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa joudumme joka tapauksessa muuttamaan, mutta ei vielä kuukauden päästä kiireellä. Ollaan katsottu sekä myytäviä että vuokrattavia asuntoja. Ongelma on se, että puolisolle ei tunnu kelpaavan mikään kohtuuhintainen eli sellainen mihin meillä minun mielestä olisi varaa. Mikään ostettava kohde, jota ehdotan hänelle, ei hänelle kelpaa. Hän ehdottaa minulle vain sellaisia, joihin ei kyllä ole rahaa. Samaten vuokra-asunnot, ne joiden vuokra meillä olisi rahaa maksaa, ne ei hänelle kelpaa. On kuulemma kyllästynyt asumaan huonosti (nykyinen kotimme on edullinen eli ei mikään iso eikä hieno). Muutto on kuitenkin pakosti edessä ennen pitkää, ja jonkun kodin pitäisi nyt kelvata. Millä saan hänet innostumaan asunnosta, joka on meille mahdollinen? Olen yrittänyt puhua järkeä, ja hän tavallaan ymmärtää ongelman, mutta sanoo että ei vain osaa innostua mistään joka ei ole kovin iso eikä kovin hieno. Ja jos ei innostu niin ei halua ostaa sitä asuntoa mistä ei innostu.
Kommentit (214)
Voisiko auttaa, jos menisitte pankkiin juttelemaan. Sanot puolisolle, että mennään alustavasti puhumaan minkä verran saadaan laina. Jos vaikka se avaisi miehen silmiä kun tulee kylmää faktaa minkä verran voitte lainaa saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menkää paikan päälle asuntonäyttöihin. Kummasti siinä se asuntokuume syntyy, vaikka paperilla ei niin unelmalta vaikuttaisikaan.
Hän ei innostu lähtemään edes näyttöön, jos asunto ei ole riittävän iso. Olemme käyneet näytöissä ja hän on innoissaan uuden asunnon hankkimisesta kyllä, mutta vain ison ja hienon. Käymämme näytöt on olleet hänen valitsemia kohteita (yli budjettimme). En tiedä millä saisin hänet edes näyttöön johonkin pienempään (meillä on aika kiireinen arki, joten sataa näyttöä ajankulun vuoksi ei sentään voida käydä). Ap.
No, sen omanhan voi remointoida ihan sitten just niin hienoksi kun haluaa. Ja silloin myyntivaiheessa siitä saa todnäk enemmän kuin mitä on maksanut + rempan. Meillä oli vähän samanlainen tilanne, löysin erittäin kohtuuhintaisen kämpän (paritalo), joka tarvitsi täysremontin ja ulkopäin oli kieltämättä aika kamala (mm. tasakatto). Mies ei ollut yhtään innostunut, mutta puhuin hänet ympäri. Rempattiin kämppä katosta lattiaan, asuttiin siinä 5 vuotta ja myytiin se ja jäätiin voitolle eli ostohinta + remppahinta + 5v asumiskulut oli vähemmän kuin se mitä siitä sitten myydessä saatiin... Ja sen kämpän tuottamalla pääomalla ostettiinkin sitten okt isolla pihalla naapurilähiöstä. Sellainen hieno.
Millainen budjetti ja mistä päin asunto olisi tarkoitus hankkia? Entä todellinen budjetti vs. miehen "budjetti"?
Vierailija kirjoitti:
Millainen budjetti ja mistä päin asunto olisi tarkoitus hankkia? Entä todellinen budjetti vs. miehen "budjetti"?
Pk-seutu. Puolison "budjetti" 20-25 % enemmän kuin minun mielestä meidän budjetti on. Ja se puoliso ei välttämättä ole nyt sitten mies... Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei auta kuin vääntää rautalangasta puolisolle reaaliteetit. Tulot - menot. Jäännös/ lainan kuukausierät.
Ei tarvinnut korkotason paljon hilautua ylöspäin, kun omat laskelmamme pettivät 2000-luvun alkupuolella. Tarvittiin lyhennysvapaa -jakso, kun samanaikaisesti toinen meistä joutui työttömäksi.
Voi onnen päivää, kun saatiin se asunto myytyä ja velat kuitattua.
Ei todellakaan kannata hankkiutua velkavankeuteen sellaisesta asunnosta, josta ei ole innostunut. Ennemmin sitten vuokralle, jos ei mitään sopivaa osu kohdalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en aloituksesta saanut selvää, onko kirjoittaja mies vai nainen.
Jos toinen haluaa selkeästi kalliimman, mihin toisella on varaa, niin kalliimman haluava voi maksaa enemmän vuokrasta tai asunnon hinnasta. Oletettavasti pankissa kyllä kerrotaan, jos himoittu asunto on liian kallis. On vaikea ostaa liian kallaista asuntoa, jos siihen ei saa tarpeeksi lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen budjetti ja mistä päin asunto olisi tarkoitus hankkia? Entä todellinen budjetti vs. miehen "budjetti"?
Pk-seutu. Puolison "budjetti" 20-25 % enemmän kuin minun mielestä meidän budjetti on. Ja se puoliso ei välttämättä ole nyt sitten mies... Ap.
äh sori luulin lukeneeni, että "miehelle ei kelpaa..". Pahoittelen!
Mut 25% tuntuu esim 150000 eurossa paljon vähemmän kuin vaikka 350000 eurossa, joten siksi kiinnostaa, että kuinka eri viivalla olette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos teillä on kiireinen elämä, niin älä sinäkään tuhlaa aikaasi käymällä liian kalliiden asuntojen näytöissä. Selvitätte sen budjetin nyt tasan tarkkaan ja sitten ostatte niin hienon asunnon, kun sillä saa. Sinun kirjoituksestasi vähän paistaa, että haluaisit käyttää mieluummin vähemmäkin rahaa, mutta tuossa suhteessa sinunkin taitaa olla tässä tapauksessa pakko tehdä kompromissi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen budjetti ja mistä päin asunto olisi tarkoitus hankkia? Entä todellinen budjetti vs. miehen "budjetti"?
Pk-seutu. Puolison "budjetti" 20-25 % enemmän kuin minun mielestä meidän budjetti on. Ja se puoliso ei välttämättä ole nyt sitten mies... Ap.
äh sori luulin lukeneeni, että "miehelle ei kelpaa..". Pahoittelen!
Mut 25% tuntuu esim 150000 eurossa paljon vähemmän kuin vaikka 350000 eurossa, joten siksi kiinnostaa, että kuinka eri viivalla olette.
Olen siis itse mies, puoliso on avovaimoni. Minun mielestä asunto voisi maksaa 230 000 €, avovaimon mielestä meille kodiksi kelpaavia asuntoja on vain ne, jotka näyttää liikkuvan vähintään hintaluokassa 350 000 € ylöspäin. Hän ei siis varsinaisesti halua niin kallista asuntoa, mutta haluaa että asunto on hienokuntoinen ja neliöitä yli 110, joten nuo vain sattuvat olemaan aika kalliita täällä päin. Hän ei osaa innostua pienemmistä tai huonokuntoisista, koska on kuulemma liian pitkään joutunut ahtaasti ja rumassa asunnossa asumaan. Sama koskee vuokra-asuntoja, minun mielestäni voimme maksaa korkeintaan 800 € vuokraa, mutta sillä hinnalla ei täällä saa mitään mikä hänelle kelpaisi. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos teillä on kiireinen elämä, niin älä sinäkään tuhlaa aikaasi käymällä liian kalliiden asuntojen näytöissä. Selvitätte sen budjetin nyt tasan tarkkaan ja sitten ostatte niin hienon asunnon, kun sillä saa. Sinun kirjoituksestasi vähän paistaa, että haluaisit käyttää mieluummin vähemmäkin rahaa, mutta tuossa suhteessa sinunkin taitaa olla tässä tapauksessa pakko tehdä kompromissi.
Miten voin tehdä kompromissin tuossa? Miten voin ostaa liian kalliin asunnon? Minulla on rahaa vain sen verran kuin on. Ap.
Sinä voit ilmoittaa max summan jolla haluat osallistua. Jos puoliso haluaa kalliimman, hän maksaa sitten suuremman osuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen budjetti ja mistä päin asunto olisi tarkoitus hankkia? Entä todellinen budjetti vs. miehen "budjetti"?
Pk-seutu. Puolison "budjetti" 20-25 % enemmän kuin minun mielestä meidän budjetti on. Ja se puoliso ei välttämättä ole nyt sitten mies... Ap.
äh sori luulin lukeneeni, että "miehelle ei kelpaa..". Pahoittelen!
Mut 25% tuntuu esim 150000 eurossa paljon vähemmän kuin vaikka 350000 eurossa, joten siksi kiinnostaa, että kuinka eri viivalla olette.
Olen siis itse mies, puoliso on avovaimoni. Minun mielestä asunto voisi maksaa 230 000 €, avovaimon mielestä meille kodiksi kelpaavia asuntoja on vain ne, jotka näyttää liikkuvan vähintään hintaluokassa 350 000 € ylöspäin. Hän ei siis varsinaisesti halua niin kallista asuntoa, mutta haluaa että asunto on hienokuntoinen ja neliöitä yli 110, joten nuo vain sattuvat olemaan aika kalliita täällä päin. Hän ei osaa innostua pienemmistä tai huonokuntoisista, koska on kuulemma liian pitkään joutunut ahtaasti ja rumassa asunnossa asumaan. Sama koskee vuokra-asuntoja, minun mielestäni voimme maksaa korkeintaan 800 € vuokraa, mutta sillä hinnalla ei täällä saa mitään mikä hänelle kelpaisi. Ap.
Ehdotin jo tuossa edellä menkää pankkiin. Siellä kerrotaan kuitenkin hyvinkin rehellisesti millaista max summaa uskaltavat antaa lainaa. Ja omassa asunnossa kannattaa nyt muutenkin katsoa että olisi toimiva pohja. Ne seinät voi kuitenkin maalata/tapetoida sellaiseksi kuin haluaa.
Tavallaan ymmärrän miestäsi, sillä maksettavahan se on se ei niin mieluinen asuntokin. Olkaa niin kauan vuokralla kun on varaa sellaiseen asuntoon joka tyydyttää molempia.
Toisaalta, mitään jättisuurta asuntoa ei kannata ensiasunnoksi ostaa. Tinkikää neliöistä mutta hyvällä sijainnilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen budjetti ja mistä päin asunto olisi tarkoitus hankkia? Entä todellinen budjetti vs. miehen "budjetti"?
Pk-seutu. Puolison "budjetti" 20-25 % enemmän kuin minun mielestä meidän budjetti on. Ja se puoliso ei välttämättä ole nyt sitten mies... Ap.
äh sori luulin lukeneeni, että "miehelle ei kelpaa..". Pahoittelen!
Mut 25% tuntuu esim 150000 eurossa paljon vähemmän kuin vaikka 350000 eurossa, joten siksi kiinnostaa, että kuinka eri viivalla olette.
Olen siis itse mies, puoliso on avovaimoni. Minun mielestä asunto voisi maksaa 230 000 €, avovaimon mielestä meille kodiksi kelpaavia asuntoja on vain ne, jotka näyttää liikkuvan vähintään hintaluokassa 350 000 € ylöspäin. Hän ei siis varsinaisesti halua niin kallista asuntoa, mutta haluaa että asunto on hienokuntoinen ja neliöitä yli 110, joten nuo vain sattuvat olemaan aika kalliita täällä päin. Hän ei osaa innostua pienemmistä tai huonokuntoisista, koska on kuulemma liian pitkään joutunut ahtaasti ja rumassa asunnossa asumaan. Sama koskee vuokra-asuntoja, minun mielestäni voimme maksaa korkeintaan 800 € vuokraa, mutta sillä hinnalla ei täällä saa mitään mikä hänelle kelpaisi. Ap.
Jos nainen haluaa hienon asunnon, niin hän varmaan tekee remppaa innoissaan. Joskus rautakaupoissa on näytöksiä, joissa annetaan opastusta tapetoimiseen. Kansalaisopistoissakin saattaa olla remppakursseja, avovaimosi voi mennä sellaiseen, jos nyt ei osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen budjetti ja mistä päin asunto olisi tarkoitus hankkia? Entä todellinen budjetti vs. miehen "budjetti"?
Pk-seutu. Puolison "budjetti" 20-25 % enemmän kuin minun mielestä meidän budjetti on. Ja se puoliso ei välttämättä ole nyt sitten mies... Ap.
äh sori luulin lukeneeni, että "miehelle ei kelpaa..". Pahoittelen!
Mut 25% tuntuu esim 150000 eurossa paljon vähemmän kuin vaikka 350000 eurossa, joten siksi kiinnostaa, että kuinka eri viivalla olette.
Olen siis itse mies, puoliso on avovaimoni. Minun mielestä asunto voisi maksaa 230 000 €, avovaimon mielestä meille kodiksi kelpaavia asuntoja on vain ne, jotka näyttää liikkuvan vähintään hintaluokassa 350 000 € ylöspäin. Hän ei siis varsinaisesti halua niin kallista asuntoa, mutta haluaa että asunto on hienokuntoinen ja neliöitä yli 110, joten nuo vain sattuvat olemaan aika kalliita täällä päin. Hän ei osaa innostua pienemmistä tai huonokuntoisista, koska on kuulemma liian pitkään joutunut ahtaasti ja rumassa asunnossa asumaan. Sama koskee vuokra-asuntoja, minun mielestäni voimme maksaa korkeintaan 800 € vuokraa, mutta sillä hinnalla ei täällä saa mitään mikä hänelle kelpaisi. Ap.
Tuskin te olette sitä kämppää käteisellä ostamassa eli olisiko hyvä käydä ihan yhdessä pankissa kuulemassa minkä summan yleensäkkään voitte saada lainaa ja vaikka saisittekin tuon 350.000e, mitä se tarkoittaa kuukausieränä tästä seuraavat 20v. Olettaen, että korot pysyy tällä tasolla kuin nyt. Jos realiteetit auttaisi päätöksenteossa?
Kuinka suuren osan asunnosta avovaimo maksaa?
Puoliso kuulostaa ylipäätään aika lapselliselta. Ekaluokkalainen voi ilmoittaa että hän vain nyt haluaa jotain kallista, välittämättä siitä paljonko rahaa oikeasti on, mutta aikuisella luulisi olevan vähän paremmin realiteetit hallussa.
Menkää paikan päälle asuntonäyttöihin. Kummasti siinä se asuntokuume syntyy, vaikka paperilla ei niin unelmalta vaikuttaisikaan.