Lue keskustelun säännöt.
Miksi ennen vanhaan pienissäkin kylässä oli monta kauppaa ja pankkikonttoria?
22.08.2017 |
Nyt ei ole "varaa" pitää edes pankkiautomaattia suht isoissakaan kylissä.
Kommentit (44)
Tehokkuus oli ennen matalampaa. Hyväksyttiin pienemmät palkat ja esimerkiksi se, ettei useinkaan ollut varaa matkustella ulkomaille. Toisaalta töitä riitti kaikille ja palvelut oli hyvin saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienemmissä kylissä oli vielä muinoin asiakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei ole "varaa" pitää edes pankkiautomaattia suht isoissakaan kylissä.
Katteet oli kohdillaan, koska ihmisten oli vaan pakko käyttää kylän palveluita, kuin ei ollut autoja eikä julkista liikennettä.
Vierailija kirjoitti:
Ennen ajateltiin ihmisiäkin. Joka paikassa tosiaan oli koulua ja kauppaa ja apteekkia vaikkei ne ehkä niin kannattaneetkaan.
Nyt on ahneet vallassa ja kaikesta pitää säästää ja saada lisää rahaa, ihmisten kustannuksella. Siksi keskitetään ja suljetaan kannattamattomat puljut.
No et aki yritä väittää että ennen vanhaan kauppoja pyöriteltiin tappiolla, saati apteekkia. Päin vastoin, rahan oli silloin helpommassa kauppiaille, kun ihmisillä ei ollut varaa valita, kun kilpailijat olivat samanlaisia sikakalliita pikkukauppoja, ei ollu halvempia hyrpemarketteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei ole "varaa" pitää edes pankkiautomaattia suht isoissakaan kylissä.
Katteet oli kohdillaan, koska ihmisten oli vaan pakko käyttää kylän palveluita, kuin ei ollut autoja eikä julkista liikennettä.
Eikä ollut sitä halvempaa kauppaa jossa käydä. Joka kylässä oli omat kaupat ja kaikki yhtä pieniä ja kalliita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi oli ennen ainakin jossain mielessä vauraampi maa. Hyödyimme edullisesta idänkaupasta ja myös väestön ikärakenne oli nykyistä parempi.
Aika paljon selittyy meidän tavallisten ihmisten käyttäytymisellä. Ennen jääkaappien ja autojen yleistymistä kaupassa piti käydä usein ja tavarat piti tuoda pyörällä tai kävellen kotiin. Lähikaupat kuolivat, kun me kuluttajat halusimme suurempaa valikoimaa ja kun me ajoimme autoilla hypermarketteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen ei ollut isoja marketteja josta ihmiset ostivat päivittäistavaransa työmatkoillaan. Ennen kotirouvat hoitivat ruokaostokset siinä lähikaupassa.
Kahviloita oli myös jokq kylässä ennen keittimien ilmestymistä. Kylissä oli myös enempi asukkaita. Kaupan hoito ei kiinnosta nykyisin. Moni kauppa on sulkenut ovensa, kun kauppias on eläköitynyt eikä kukaan ole jatkanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pienemmissä kylissä oli vielä muinoin asiakkaita.
No jossain nykyisillä hiljaisilla syrjäkyllä kyllä, mutta jos nyt ajattelen omaa kotikylää, joka on varttitunnin matkan päässä keskisuuresta kaupungista, niin vielä 80 luvun alussa siinä kylässä oli kaksi kauppaa. Kumpikin meni nurin 80 luvun lopussa kun tuli suurempia markettaja kaupunkiin, eikä siinä kylässä ole sen koomin ollut kauppaa, vaikka asukasmäärä on kyllä noussut uuden asutuksen myötä. Myös koulu on lopetettu, vaikka oppilaita on lopettaessa enemmän kuin minun kouluaikana silloin 80 luvulla.
Sanopas se. Olen "vasta" nelikymppinen ja vielä nuoruudessani kylälläni oli koulu, pankki, posti, kaksi ruokakauppaa, kaksi maatalouskauppaa.
Tänäpäivänä on koulu (sentään vielä) ja kirjepostilaatikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen ei ollut isoja marketteja josta ihmiset ostivat päivittäistavaransa työmatkoillaan. Ennen kotirouvat hoitivat ruokaostokset siinä lähikaupassa.
Eläkeläisillä ei edes ollut ajokortteja, vaan he kävivät kävellen/pyörällä/potkukelkalla lähikaupassa. Nykyiset eläkeläiset taas ovat varakkaampia kuin työssä käyvät ja voivat autoilla käydä kaukanakin ostoksilla, kun kunto on hyvä ja aikaa rajattomasti.
Pienet villit ruokakaupat eivät enää pärjää suurten ketjujen paineessa koska ne ei saa mistään tukusta niin halvalla tavaraa kuin ketjujen liikkeet.
Ja ketjut eivät halua pieniä yksiköitä takahikiöille vaan suuria taajamien keskustoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2000-luvun rikkaalla Suomella ei ole varaa, kykyä tai edes tahtoa pitää yllä sitä, minkä 1950-luvun köyhä Suomi rakensi.
Köyhällä Suomella oli varaa pitää yllä kauppoja, pankkeja, posteja, lääkäreitä, poliiseja ja palokuntia jokaisessa pikkukylässäkin. Rakennettiin tiet ja rautatiet. Vedettiin sähkö- ja puhelinlinjat. Oli teollisuutta, satamia, varuskuntia. Torilla oli elämää. Yrittämällä eli ja työn antaminen vähemmänkin koulutetulle kannatti.
Vaan nyt kaikki katoaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei ole "varaa" pitää edes pankkiautomaattia suht isoissakaan kylissä.
Katteet oli kohdillaan, koska ihmisten oli vaan pakko käyttää kylän palveluita, kuin ei ollut autoja eikä julkista liikennettä.
Ei pidä paikkaansa. Kyllä ennenkin oli autoja ja varsinkin julkinen liikenne maaseudullakin oli ihan toista kuin mitä nykyisin. Jotain 30v sitten täältäkin meni vähintään puolen tusinaa vuoroa lähimpään kaupunkiin ja saman verran takaisin. Nyt menee about kaksi.
Samaa ihmettelen kuin ap, ja silloin oltiin köyhiä. Omalla, korvessa olevalla kotikylälläni oli pieni kauppa, kakkostyönä kauppiaalle, ja lähikylissä kummankin osuusliikkeen myymälät ja vielä yksityisiä kauppoja, postikonttori ja osuuspankin konttori. Kirkonkylällä, 30 km päässä, isojen pankkien konttorit, SYP, OP, KOP, paikallinen Säästöpankki ja vielä postikonttorin Postisäästöpankki. Nyt lähimmät kaupat, 2 ruokakauppaa, ovat kirkonkylällä, ja siellä on myös Ottopiste. Muut palvelut 80 km päässä kaupungissa. Linja-autoja ei enää liikennöi, ennen monta vuoroa päivässä kaupunkiin tai kirkonkylälle.
Ennen tarkoittaa minulla 1960 - lukua. Aletaan taas köyhiksi, saadaan lähipalveluja ja niistä ihmisille töitä.
Kun olin ala-asteella 70-80 lukujen vaihteessa, niin en muista että kenenkään koulukaverin kotona olisi ollut kahta autoa. Kaikilla ei ollut edes puhelinta. Monella oli äiti kotona ja isä kävi ainoalla autolla töissä. Mitenpä muuten sitä olisi hankittu elintarvikkeet kuin hakemalla kyläkaupsta. Moni mies oli vielä sillä asenteella että se on akkojen hommaa, miehet ei käy kuin rautakaupassa.
Ennen oli markkinatalous, nyt riistotalous eli me kaikki sijoittajat.
Vierailija kirjoitti:
Samaa ihmettelen kuin ap, ja silloin oltiin köyhiä. Omalla, korvessa olevalla kotikylälläni oli pieni kauppa, kakkostyönä kauppiaalle, ja lähikylissä kummankin osuusliikkeen myymälät ja vielä yksityisiä kauppoja, postikonttori ja osuuspankin konttori. Kirkonkylällä, 30 km päässä, isojen pankkien konttorit, SYP, OP, KOP, paikallinen Säästöpankki ja vielä postikonttorin Postisäästöpankki. Nyt lähimmät kaupat, 2 ruokakauppaa, ovat kirkonkylällä, ja siellä on myös Ottopiste. Muut palvelut 80 km päässä kaupungissa. Linja-autoja ei enää liikennöi, ennen monta vuoroa päivässä kaupunkiin tai kirkonkylälle.
Ennen tarkoittaa minulla 1960 - lukua. Aletaan taas köyhiksi, saadaan lähipalveluja ja niistä ihmisille töitä.
No mietippä vähän miksi oltiin köyhiä? Siksi että elintarvikkeet ja kulutushyödykkeet olivat paljon kalliimpia suhteessa palkkaan kuin nykyisin.
Ennen ajateltiin ihmisiäkin. Joka paikassa tosiaan oli koulua ja kauppaa ja apteekkia vaikkei ne ehkä niin kannattaneetkaan.
Nyt on ahneet vallassa ja kaikesta pitää säästää ja saada lisää rahaa, ihmisten kustannuksella. Siksi keskitetään ja suljetaan kannattamattomat puljut.