Tämä on teille kaikille

Maan politiikka ja asenne ovat nykyisin sellaista, jossa ei köyhille ja huonompiosaisille paljoa myötätuntoa heru. Kaikkialla on ahneutta, vähättelyä ja ylimielisyyttä, mutta oikeamielisyys ja reiluus ne loistavat poissaololtaan. Ihmiset tuijottelevat vain omaan napaansa, niin että silmä on sokaistunut, kuulo mennyt. Ei haluta kuulla, ei liioin nähdä. Kylläpä me olemme yhteiskunnan luoneet. Yhteiskunnan, jossa veli kääntyy veljeä vastaan, lapset vanhempiaan, ystävä ystäväänsä. Yhteiskunnan, jossa myötätuntoa heikoimmille ei heru, armoa ei köyhä saa. Hänet voidaan surutta syöttää leijonille. Rikkaat huutavat norsunluutorneistaan: katsokaa! Siellä on viattomat kadulla, menneen yhdessä lynkkaamaan heidät. Ei linnutkaan kykene estämään joutumasta verkkoon, vaikka näkevät sitä levitettävän lentoreiteilleen. Näin köyhä ei aina tiedä mitä juonia kohtalokseen taas juonitaan. Vilpillisyys hotkaisee viattomat. Sielussa seitsemän petosta, petollinen on tämän päivän hyväosainen. Lirkuttelee kauniita sanoja, mutta sydämessään hautoo juoniaan. Tarkoitusperänsä rikas verhoaa yhteiseksi eduksi ”isänmaan etu vaatii sitä ja tätä”, näin he sanovat. Mutta tähän halpaan älkööt te menkö. Sillä isänmaata tarvitaan vain silloin, kun hätä uhkaa, silloin kun se uhkaa myös rikkaita. Rauhan aikana köyhä saa pokkuroida, palvella herroja. Niinpä totisesti sanon minä sinulle köyhä: mieti kahdesti mitä puoluetta äänestät, kenen lauluja kuuntelet. Työtätekevä, saa sinä takaisin arvosi ja identiteettisi. Ota oppi onkeesi, seuraa opetuksen valoa, sivistä itseäsi Snellmanin hengessä. Avaa sydämesi ymmärryksellä, niin pystyt vastustamaan niitä salakavalia juonia mitä sinua vastaan alati vehkeillään. Ja ole raitis, sillä ei hullua huhmareilla paranneta. Älä liota aivojasi nesteessä, ne ovat lopulta arvokkainta mitä omistat. Mutta muista kehittää niitä, sillä maailman on katala paikka. Hyvää viikonloppua kaikille työtätekeville, opiskelijoille, työttömille, sairaille ja köyhille. Sydämessämme vielä palaa tuli.