Mieheni rahankäyttö loukkaa minua. Ov.
Lyhyesti tilanteemme on se, että avomiehelläni on hyvät tulot, minulla tuloina peruspäiväraha, elatusmaksu ja lapsilisä.
Asumme kolmiossa ja maksamme kulut puoliksi eli vuokran, ruuan jne. Lapseni kulut maksan yksin.
Tästä jo kaikki ymmärtää, että minulla ei jää rahaa mihinkään ylimääräiseen. Toisinkuin miehellä jolla on esim. hienoja vaatteita, ökyauto ja uusin ostos joku vene, koska "sillä on kiva käydä nättinä päivänä ajelemassa".
Meillä on tosiaan omat rahat ja tilit olleet aina (5vuotta) mutta nyt kun jäin työttömäksi (6kk sitten) niin kieltämättä loukkaa, kun mies tietää kuinka tiukilla olen ja samaan aikaan ostelee itselleen kaikkea kivaa mutta minulle ei vahingossakaan mitään. Risteilyllä tosin käytiin ja siitä saan ilmeisesti kuulla kuolemaani asti, mies kun oli niin avokätinen ja maksoi sen. Itse maksoin sielläkin ruuat ja lapsen tuliaiset.
Sekava selostus mutta vaikea lyhyesti selittää niin, että edes joku ymmärtäisi :D
Miltä tilanteemme kuulostaa? Loukkaannunko aiheettomasti?
Kommentit (183)
Minusta tuosta voi toki loukkaantua, mutta siis....se ei ainakaan tule hyödyttämään mitään. Siis vaikka loukkaantuisit kuinka mies ei tule ajattelemaan sinua sellaisena, jolle haluaa maksaa asioita. Eli eikö sinun itsesi vain kannattaisi tehdä siitä johtopäätöksiä, että tuo suhde ei ole sellainen kuin halusit?
Voit olla pettynyt, mutta etpä juuri muuta. Sanot miehelle, että petyit ja päätät suhteen. Noin helppoa se on.
Kuulostaa aivan isältäni. Kun joskus sai kyydin vaikka kouluun tai ostettiin isän rahoilla jotain ihan mun peruselatukseen kuuluvaa kuten ruokaa, jonka äiti yleensä osti, siitä sai kuulla maailman tappiin asti. Itselläänhän kaikki oli kyllä niin luksusta että. Onneksi isästä pääsee eroon. Tuskinpa tuolta mitään perintöä olisi koskaan kumminkaan herunut.
Ja sä olet sen kanssa syystä että...? Ihan samanlainen se oli rahan suhteen silloinkin kun olit töissä.Ainoa mikä on muuttunut ovat sun tulosi.
Minä en tuollaista hyväksyisi, vaikka täällä tietysti heti huudellaan lompakkoloiseksi. Jos ollaan yhdessä niin eletään samaa elintasoa. Piste. Minä olen ollut vuosia kotona lasten kanssa, opiskelemassa ja työttömänä eikä ikinä ole tarvinnut pyytää mieheltä rahaa. Tilit on olleet yhteisiä alusta asti. Mies saattaa soittaa minulle kaupasta , että voiko ostaa uudet kengät, minulla on lupa ostaa itselleni ne kengät jos olen sitä mieltä että meillä on niihin varaa!
Veikkaan ettei tämäkään ap varakkaana makselis köyhän tai työttömäksi joutuvan puolisonsa asioita sen enempää. Ainakaan motkottamatta työnhausta, onko varmasti tehokasta jne? Ei vittu sellaista jaksaisi.
Nythän miehesi ei tarvitse motkottaa sinulle koko ajan, että mene töihin. Jos maksaisi sun jutut vois valittaa oikeutetusti, ettet löydä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Minä en tuollaista hyväksyisi, vaikka täällä tietysti heti huudellaan lompakkoloiseksi. Jos ollaan yhdessä niin eletään samaa elintasoa. Piste. Minä olen ollut vuosia kotona lasten kanssa, opiskelemassa ja työttömänä eikä ikinä ole tarvinnut pyytää mieheltä rahaa. Tilit on olleet yhteisiä alusta asti. Mies saattaa soittaa minulle kaupasta , että voiko ostaa uudet kengät, minulla on lupa ostaa itselleni ne kengät jos olen sitä mieltä että meillä on niihin varaa!
Miehesi kysyy sinulta lupaa ostaa uudet kengät omilla rahoillaan? Wtf?
Tietysti omiin odotuksiisi pettymisestä voit loukkaantua, mutta mitä se maksaa vaivaa. Tajua, ettet saanut mitään kultakimpaletta. Parempi pettyneenä jatkaa elämää ilman miestä.
Tottakai olet pettynyt.
Kun olit vahva ja kykenevä pitämään huolta itsestäsi ja muista, miehen kaikki luonteenpiirteet eivät nousseet esiin.
Vasta vastoinkäymisissä suhde (ja ihmisen luonne) koetellaan. Teidän suhde ei näköjään kestänyt vastoinkäymistä, ja siksi olet aiheesta pettynyt valintaasi.
Miehen luonne ei kestä lähempää tarkastelua; hän on itsekäs ja pihi, ja haaksirikossa varmaan tappelisi ainoasta pelastusliivistä, sen sijaan että yrittäisi pelastaa naiset ja lapset ensin.
Otan osaa, parempi mies ensi kerralla. Kyllä niitä on, jouduin tappelemaan pelastusliiveistä minäkin ennen kuin löysin kunnon miehen.
Minullakin oli tuollainen mies. Oli aina haluamassa minulta tukea ja apua joka asiassa. Sitten kun olin todella kipeä, tai isä kuoli, hänellä oli liian kiire tehdä tärkeitä muita asioita.
Kun olin lapsen kanssa kotona, hän piti huolen että käytin siihen kaikki säästöni, koska meillä oli eri rahat.
Ei sellaisen kanssa voi eikä uskalla jakaa loppuelämää. Paljon voi vielä olla tulossa, ja kumppani jättää heti pulaan. Ei voi yhtään luottaa. Tuollaisten miesten naiset alkaa kerätä rahaa salatilille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en tuollaista hyväksyisi, vaikka täällä tietysti heti huudellaan lompakkoloiseksi. Jos ollaan yhdessä niin eletään samaa elintasoa. Piste. Minä olen ollut vuosia kotona lasten kanssa, opiskelemassa ja työttömänä eikä ikinä ole tarvinnut pyytää mieheltä rahaa. Tilit on olleet yhteisiä alusta asti. Mies saattaa soittaa minulle kaupasta , että voiko ostaa uudet kengät, minulla on lupa ostaa itselleni ne kengät jos olen sitä mieltä että meillä on niihin varaa!
Miehesi kysyy sinulta lupaa ostaa uudet kengät omilla rahoillaan? Wtf?
En ole se jolle vastasit mutta jos raha-asioiden laskeminen on toisen puolison vastuulla niin silloin se toinen joka ei ole niistä ihan yhtä perillä voi joutua kysymään "luvan" esim. jos vähän ennen tilipäivää meinaa ostaa itselleen jotain.
Vierailija kirjoitti:
Minä en tuollaista hyväksyisi, vaikka täällä tietysti heti huudellaan lompakkoloiseksi. Jos ollaan yhdessä niin eletään samaa elintasoa. Piste. Minä olen ollut vuosia kotona lasten kanssa, opiskelemassa ja työttömänä eikä ikinä ole tarvinnut pyytää mieheltä rahaa. Tilit on olleet yhteisiä alusta asti. Mies saattaa soittaa minulle kaupasta , että voiko ostaa uudet kengät, minulla on lupa ostaa itselleni ne kengät jos olen sitä mieltä että meillä on niihin varaa!
Täällä sama.
Hmm, eikös miehesi maksa myös lapsestasi aiheutuvia kuluja jos asunto ja vuokra menee puoliksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en tuollaista hyväksyisi, vaikka täällä tietysti heti huudellaan lompakkoloiseksi. Jos ollaan yhdessä niin eletään samaa elintasoa. Piste. Minä olen ollut vuosia kotona lasten kanssa, opiskelemassa ja työttömänä eikä ikinä ole tarvinnut pyytää mieheltä rahaa. Tilit on olleet yhteisiä alusta asti. Mies saattaa soittaa minulle kaupasta , että voiko ostaa uudet kengät, minulla on lupa ostaa itselleni ne kengät jos olen sitä mieltä että meillä on niihin varaa!
Miehesi kysyy sinulta lupaa ostaa uudet kengät omilla rahoillaan? Wtf?
En ole se jolle vastasit mutta jos raha-asioiden laskeminen on toisen puolison vastuulla niin silloin se toinen joka ei ole niistä ihan yhtä perillä voi joutua kysymään "luvan" esim. jos vähän ennen tilipäivää meinaa ostaa itselleen jotain.
Ymmärrän tämän suuremmissa asioissa esim. "kulta minä ostin 7000e auton." mutta kengät..? 50e? Riippuu tietysti paljonko sitä rahaa on, jos ei ole edes sitä 50e niin ok.
Minun miesystävä tienaa hyvin, ja minä olen yh jolla yksi lapsi.
Hän ei tietenkään kustanna lapsen menoja. Minä raavin kasaan lapselle esim tietokonerahat tai pikku kesälomamatkan, niin että kieltäydyn itse paljosta.
Mies kuitenkin tarjoaa minulle sitten loman, että pääsemme kahden matkalle. Hän tietää että lapsi menee minulla kaiken edelle, ja että mitään omia lomia minulle ei tule ellei lapsi ole ensin päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Hmm, eikös miehesi maksa myös lapsestasi aiheutuvia kuluja jos asunto ja vuokra menee puoliksi?
Tarkoitin siis asunto ja ruoka...
Vierailija kirjoitti:
Hmm, eikös miehesi maksa myös lapsestasi aiheutuvia kuluja jos asunto ja vuokra menee puoliksi?
Pitäisikö sen lapsen maksaa 1/3? Vai äidin 2/3? Ei minusta..
Lyhyesti: en ymmärrä lainkaan näitä eri elintason "perheitä".
Vierailija kirjoitti:
Minullakin oli tuollainen mies. Oli aina haluamassa minulta tukea ja apua joka asiassa. Sitten kun olin todella kipeä, tai isä kuoli, hänellä oli liian kiire tehdä tärkeitä muita asioita.
Kun olin lapsen kanssa kotona, hän piti huolen että käytin siihen kaikki säästöni, koska meillä oli eri rahat.
Ei sellaisen kanssa voi eikä uskalla jakaa loppuelämää. Paljon voi vielä olla tulossa, ja kumppani jättää heti pulaan. Ei voi yhtään luottaa. Tuollaisten miesten naiset alkaa kerätä rahaa salatilille.
Eli jos miehellä on suuremmat tulot kuin naisella, miehen pitää lahjoittaa omistaa naiselle, jotta tämä saa kerättyä rahaa "salatilille". Reilu meininki.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai olet pettynyt.
Kun olit vahva ja kykenevä pitämään huolta itsestäsi ja muista, miehen kaikki luonteenpiirteet eivät nousseet esiin.
Vasta vastoinkäymisissä suhde (ja ihmisen luonne) koetellaan. Teidän suhde ei näköjään kestänyt vastoinkäymistä, ja siksi olet aiheesta pettynyt valintaasi.
Miehen luonne ei kestä lähempää tarkastelua; hän on itsekäs ja pihi, ja haaksirikossa varmaan tappelisi ainoasta pelastusliivistä, sen sijaan että yrittäisi pelastaa naiset ja lapset ensin.Otan osaa, parempi mies ensi kerralla. Kyllä niitä on, jouduin tappelemaan pelastusliiveistä minäkin ennen kuin löysin kunnon miehen.
Niin, eli sinun mielestä naisille ei pitäisi maksaa samoja palkkoja, ja lasikattokin on ihan hyvä asia? Vai miten perustelet tuon pelastusliivijutun naiselle?
Kyllä minäkin loukkaantuisin.