Oletko aina ollut täysin absolutisti? Miten opit olemaan välittämättä muiden kommenteista?
Olen ollut kolmisen vuotta raittiina ja kuittia tulee vieläkin.
Kommentit (16)
Nuorena parikymppisenä tuli rilluttua baareissa joka viikonloppu, mutta se oli sitä aikaa ja olen ollut juomatta alkoholia yli 10 vuotta. En koe olevani absolutisti, en vaan tykkää alkoholin mausta enkä halua olla krapulassa, siksi en sitä juo.
Ainoat kommentit on tullut työkavereilta, olen häpeäksi ammattikunnallemme, mutta ne on ihan hyväntahtoisia, eikä mua nyt muutenkaan liikuta mitä ihmiset ajattelee musta.
Sanon vaan, etten tarvitse alkoholia mihinkään, olen sitäpaitsi muutenkin liian vilkas ja avoin ja jos ottaisin alkoa hyppisin seinille.
Tiedän myös ihmisiä, joille tulee huono olo ja migreeni vähäisestäkin määrästä alkoholia.
Sama kun homma, kesällä tulee kuusi vuotta kun olen viimeksi maistanut alkoholia. Kuittailijoille en yleensä jaksa kommentoida mitään, mutta joskus saatan tokaista että mitä sua kiinnostaa mun juomattomuus kun mua ei kiinnosta sun juominen. Suurin osa ei tuumaa mitään kun sanon etten juo, jokaisen oma asiahan se on. Alkoholi vaan nyt mun suuhun maistuu pahalta.
En juo alkoholia, koska en halua migreenikohtausta. Ikinä ei ole kukaan mulle juomattomuuttani kommentoinut saati siitä kuittaillut. Mutta varmaan kestäisin ihan hyvin, vaikka joku joskus kommentoisikin.
En ole varsinaisesti absolutisti. En vain pidä juomisesta. Ostettiin miehen kanssa 4 vuotta sitten yksi talvisiideri puoliksi, se on edelleen jääkaapissa, pitäisi heittää pois.
En ole ikinä ollut humalassa tms. En näe sitä tarpeelliseksi. En myöskään juo yhtään lasteni läsnäollessa. Itse jouduin olemaan yksin isäni kanssa viikonloppuja kun hän oli ihan hirveässä kunnossa ja sammuili sohville, keittiöön ym, ihan hirveää alakoululaiselle. Tiedän senkin, että yhdestä lasillisesta ei haittaa ole, mutta ne omat muistot ahdistavat ja sen vuoksi meillä ei alkoholi kuulu pöytään, jos lapset ovat paikalla (tämän vuoksi emme toisessa mummolassa vietä jouluja, mummo tosin juo itsensä hiprakkaan).
En ole aina ollut. Homma sujuu helposti kun viinan mukana hylkää jokaisen ns. ystävän. Siis ihan jokaisen, vaikka eivät joisikaan. Vain sukulaisiin ollaan yhteydessä.
Alkoholia olen kokeillut muutaman kerran. Ensin vanhempien suostuttelun vuoksi (halusivat rentouttaa minut) ja vuosi sitten poikaystävän kanssa. En erityisen paljon juonut, 2 tölkillistä vain. Tiesin jo ennen kokeilua etten halua juoda alkoholia. Kokeilut vahvistivat ettei alkoholi rentouta minua vaan saa aikaan paniikkikohtausta muistuttavan tilan. Sukulaiset kesällä yrittivät suostutella vähän juomaan ruoan kanssa. Osasin kieltäytyä.
n21
Alkoholi ei ole koskaan maistunut. Nuorena sitä muut ihmettelivät, minkä koin jotenkin ikävänä asiana, kun kaikki kysyivät, että miksi en ota tai onko minulla alkoholismitaustaa. Sitten keksin, että kieltäytyessäni vetoan aina käyttämiini lääkkeisin. Eihän minulla mitään lääkitystä ole, mutta mistä ne muut sen tietää. Se on jotenkin hyväksytty syy kieltäytyä lasillisesta, mutta jos alat kertoa, että ei vain maistu, niin katsotaan nenänvartta pitkin, että ei näköjään meidän tarjoilut kelpaa :(
Viisi vuotta raittiina. Vetoan terveyssyihin jos joku kysyy, harvempi kysyy. Joskus joku humalikko yrittää tyrkyttää, silloin sanon, että juo sinä vaan molempien puolesta kun maistuu. En seuraa muiden juomista, harvempi kiinnittää minun juomiseen huomiota. Jokainen tyylillään.
Pitää valita seura sen mukaan, ettei tarvitse katsella ja kuunnella viinantuputtuja urpåja. Mua ei haittaa muiden juominen, jos se ei mene siihen jankkaamiseen, että "ota ota ota, kato kun mä tarjoon, olis sullakin hauskempaa, no mikset nyt voi ottaa, ootko sä noin tosikko...".
En ota, koska se ei tee kenellekään ympärillä olevalle yhtään hyvää, kun mä alan kännissä rähistä. Se että en ota, voi olla tyrkyttäjän purukaluston pelastus.
Selvinpäin on hauskempaa, ollut jo vuodesta 2010.
Vahva itsetunto. Ei tarvitse välittää muiden nillityksistä.
Olen 21-vuotias, enkä nauttinut koskaan alkoholia. Vuosia takaperin, yläkoulun tuntumassa, siitä sai vähän kuulla mutta nykyisille kavereille se on täysin ok.
En ole aina ollut, vasta vuodesta 1998 lähtien. Sitä ennenkin olin "huono juomaan" eli siirryin yleensä ensimmäisen paukun jälkeen vissyyn tai jääveteen. Tietyistä juomista laukesi migreeni. En ole koskaan välittänyt muiden kuittailuista. Nauran päin naamaa.
Onko teidän mielestä "sallittua" että absolutisti juo tervetuliaismaljan parin vuoden välein ylioppilasjuhlissa/50v-juhlissa/häissä?
Vai otatteko lasin, nostatte maljaa ja jätätte juomatta.
Vierailija kirjoitti:
Onko teidän mielestä "sallittua" että absolutisti juo tervetuliaismaljan parin vuoden välein ylioppilasjuhlissa/50v-juhlissa/häissä?
Vai otatteko lasin, nostatte maljaa ja jätätte juomatta.
En ota edes sitä alkumaljaa, kysäisen alkoholitonta vaihtoehtoa tai jätän maljan nostamatta. Ei ole minulle mikään välttämättömyys.
6 vuotta raittiina, eikä haittaa pätkääkään. Olen ylpeä siitä etten juo. Mun ei tarvitse vajota sille tasolle enää, että myrkyttäisin kehoani alkoholilla. Säälin niitä jotka juo.