Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun lapsi tekee tahallaan vaarallisia asioita?
17.11.2022 |
Joiden tietää kyllä olevan vaarallisia ja siksi kiellettyjä. Erilaisia rangaistuksia ja suuttumistakin on kokeiltu, ja ne tehoaa tunnin tai kaksi, mutta sitten sama meno taas jatkuu. Ikää on viisi.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Ei kannattaisi rankaista kauheasti, se pahentaa ongelmia ja saa kokeilemaan kiellettyä. Pitää puuttua joka kerta asiaan aikuisena, harjoitellaan eri käytösmallia, ohjataan sallittuun tekemiseen ja jutellaan niin että lapsi ymmärtää perustelut, neutraalisti, ystävällisesti. Sen ikäistä pitää muutenkin vahtia jos ei ole "kiltti". Ei lietsota vastakkainasettelua tai negatiivisuutta. 5v ei tahallaan sitä varmaan tee, jokin ohjaa käytöstä vaan vaaralliseen vahingossa. Miksi ne vaaralliset asiat ovat lähellä? Mitä SAA tehdä, aikuisen pitäisi kartoittaa ne asiat ja kertoa lapsellekin.
Aluksi yritettiin pitkään tuota että vain puututaan ja kielletään ja ohjataan muuhun, mutta kun sana ei mennyt perille oli pakko kokeilla rangaistuksia. Totta kai lasta vahditaan, mutta ei kukaan voi olla lapsen vieressä ihan metrin päässä joka sekunti. Meillä on kyllä koti laitettu tavallisen lapsiturvalliseksi, mutta kaikkea ei voi silläkään tavalla estää. Lapsi esimerkiksi tahallaan kiikkuu sohvanreunalla niin että putoaa siitä päälleen lattiaan. Ai laittakaa sohva varastoon? Seuraavaksi menee tekemään samaa sängynreunalle. Jne. Ja autoteitä en voi poistaa kun me asutaan kaupungissa, ja kyllä lapsen minusta pitää totella se, että autotielle ei juosta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma on nyt siinä, että lapsi kokee sohvanreunalla kiikkumisen, autotielle juoksemisen yms. palkitsevammaksi kuin niiden tekemättä jättämisen. Eli toisin sanoen sallittu tekeminen ei ole ollut yhtä mielenkiintoista tai rangaistus ei ole ollut tarpeeksi "kova".
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on nyt siinä, että lapsi kokee sohvanreunalla kiikkumisen, autotielle juoksemisen yms. palkitsevammaksi kuin niiden tekemättä jättämisen. Eli toisin sanoen sallittu tekeminen ei ole ollut yhtä mielenkiintoista tai rangaistus ei ole ollut tarpeeksi "kova".
Meillä on ihan tavallista tuon ikäisten tekemistä saatavilla ja sallittuna, lähtien monenlaisista ulkoiluista, leluista, peleistä, välillä telkkaristakin jne. Ei koko ajan voi olla jotain jännittävää sallittua, vaan arki on välillä tylsääkin. Ap
Aloittakaa ihan peiliin katsomisesta, mitä perheessä vialla, kun lapsi reagoi johonkin näin mitä nyt sitten on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannattaisi rankaista kauheasti, se pahentaa ongelmia ja saa kokeilemaan kiellettyä. Pitää puuttua joka kerta asiaan aikuisena, harjoitellaan eri käytösmallia, ohjataan sallittuun tekemiseen ja jutellaan niin että lapsi ymmärtää perustelut, neutraalisti, ystävällisesti. Sen ikäistä pitää muutenkin vahtia jos ei ole "kiltti". Ei lietsota vastakkainasettelua tai negatiivisuutta. 5v ei tahallaan sitä varmaan tee, jokin ohjaa käytöstä vaan vaaralliseen vahingossa. Miksi ne vaaralliset asiat ovat lähellä? Mitä SAA tehdä, aikuisen pitäisi kartoittaa ne asiat ja kertoa lapsellekin.
Aluksi yritettiin pitkään tuota että vain puututaan ja kielletään ja ohjataan muuhun, mutta kun sana ei mennyt perille oli pakko kokeilla rangaistuksia. Totta kai lasta vahditaan, mutta ei kukaan voi olla lapsen vieressä ihan metrin päässä joka sekunti. Meillä on kyllä koti laitettu tavallisen lapsiturvalliseksi, mutta kaikkea ei voi silläkään tavalla estää. Lapsi esimerkiksi tahallaan kiikkuu sohvanreunalla niin että putoaa siitä päälleen lattiaan. Ai laittakaa sohva varastoon? Seuraavaksi menee tekemään samaa sängynreunalle. Jne. Ja autoteitä en voi poistaa kun me asutaan kaupungissa, ja kyllä lapsen minusta pitää totella se, että autotielle ei juosta. Ap
No kyllä jos kaikki on lapsella kunnossa, niin yksi kunnon putoaminen opettaa enemmän kuin tuhat sanaa. Eli anna tippua vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittakaa ihan peiliin katsomisesta, mitä perheessä vialla, kun lapsi reagoi johonkin näin mitä nyt sitten on.
En tiedä mihin lapsi nyt sitten niin reagoi, jos siitä on kyse. Todella teen parhaani, että lapsella olisi kaikki hyvin ja aikaani ja positiivista huomiotani hän saa koka päivä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on nyt siinä, että lapsi kokee sohvanreunalla kiikkumisen, autotielle juoksemisen yms. palkitsevammaksi kuin niiden tekemättä jättämisen. Eli toisin sanoen sallittu tekeminen ei ole ollut yhtä mielenkiintoista tai rangaistus ei ole ollut tarpeeksi "kova".
Tai kokee saavansa palkkion eli vanhemman mielenkiinnon vain tehdessään typeryyksiä. Siksihän palstatrollitkin typeryyksiä spämmäävät.
Tutkimuksiin tuo pitäisi viedä. Saattaa olla ongelmaa joko vanhemman touhuissa tai kersan neurologiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on nyt siinä, että lapsi kokee sohvanreunalla kiikkumisen, autotielle juoksemisen yms. palkitsevammaksi kuin niiden tekemättä jättämisen. Eli toisin sanoen sallittu tekeminen ei ole ollut yhtä mielenkiintoista tai rangaistus ei ole ollut tarpeeksi "kova".
Meillä on ihan tavallista tuon ikäisten tekemistä saatavilla ja sallittuna, lähtien monenlaisista ulkoiluista, leluista, peleistä, välillä telkkaristakin jne. Ei koko ajan voi olla jotain jännittävää sallittua, vaan arki on välillä tylsääkin. Ap
Se, että jostain syystä kiellettyjen asioiden tekeminen on palkitsevampaa kuin totteleminen ei tarkoita sitä, että pitäisi tarjota koko ajan jotain "kivempaa" tekemistä. Pitää vaan löytää syy sille miksi lapsen kannattaa mieluummin olla tottelematta kuin totella.
kyllä hullukin oppii kun tarpeeksi kovaa saa selkäänsä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on nyt siinä, että lapsi kokee sohvanreunalla kiikkumisen, autotielle juoksemisen yms. palkitsevammaksi kuin niiden tekemättä jättämisen. Eli toisin sanoen sallittu tekeminen ei ole ollut yhtä mielenkiintoista tai rangaistus ei ole ollut tarpeeksi "kova".
No anna keikkua siinä sohvalla, jos nyt on normaalilla ruumiinrakenteella varustettu, putoamisesta seuraa kuhmu ja kipu, oppihan sit. Autotielle meno on toki toinen juttu, siinä on vaan sitten oltava riittävän tiukka ja selkeä. Meillä on jokainen kolmesta pojasta yhden kerran lähtenyt juoksemaan tielle tai parkkihallissa, mun reaktio oli sen mukainen, että eivät kokeilleet toista kertaa. Lapsellekkin saa korottaa ääntään, kun on riittävän vakavasta asiasta kyse. Eivät mene rikki.
Lyhyt ketju vasta, mutta nyt jo yksi sanoo, että ei kannata rangaista, toinen sanoo rankaise kovemmin, kolmas sanoo että suutu ja lujaa, neljäs sanoo, että sanoita ja ohjaa vain. Mitähän neuvoa noista ap:n pitäisi noudatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mutta kyllä minä ainakin joskus salaa tein sellaisia asioita, mitä vanhemmat kielsivät vaarallisina ja juuri siksi tein kun vanhemmat kielsivät. Mutta minä tein sen salaa, en siis niin että vanhemmat tiesivät. Esimerkiksi menin kotimme lähellä olevan järven rannassa olevalle laiturille yksin ilman pelastusliivejä ilman lupaa vain siksi, että halusin todistaa itselleni, että uskallan tehdä niin. Vanhemmat tietysti pelkäsivät, että hukun ja siksi kielsivät. Onneksi mitään pahaa ei tapahtunut vaikka kerran putosinkin laiturilta veteen mutta pääsin itse ylös. Sillä kertaa vanhemmat saivat tietää tietysti minun olleen yksin rannassa ja sain ankaran puhuttelun kun olin tehnyt niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko väsynyt?
Minä vai? Olen välillä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittakaa ihan peiliin katsomisesta, mitä perheessä vialla, kun lapsi reagoi johonkin näin mitä nyt sitten on.
En tiedä mihin lapsi nyt sitten niin reagoi, jos siitä on kyse. Todella teen parhaani, että lapsella olisi kaikki hyvin ja aikaani ja positiivista huomiotani hän saa koka päivä. Ap
Vie metsään juoksemaan. Hommaa mieskaveri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittakaa ihan peiliin katsomisesta, mitä perheessä vialla, kun lapsi reagoi johonkin näin mitä nyt sitten on.
En tiedä mihin lapsi nyt sitten niin reagoi, jos siitä on kyse. Todella teen parhaani, että lapsella olisi kaikki hyvin ja aikaani ja positiivista huomiotani hän saa koka päivä. Ap
Onko hänellä mitään sellaista, mitä hän ei saa "ilmaiseksi"? Jotain, minkä eteen pitää nähdä vaivaa, jotain fyysistä taitoa vaativaa? Pelaako isä hänen kanssaan futista, käykö kalassa, metsässä?
Miten kaverisuhteet? Onko ikäistään seuraa ja tekemistä? Onko sisaruksia? Meillä temppuili, kun oli tylsää ja aikuisilla muuta puuhaa. Lisättiin ulkoilua ja leikkitreffejä päiväkotikavereiden kanssa.
Ei kannattaisi rankaista kauheasti, se pahentaa ongelmia ja saa kokeilemaan kiellettyä. Pitää puuttua joka kerta asiaan aikuisena, harjoitellaan eri käytösmallia, ohjataan sallittuun tekemiseen ja jutellaan niin että lapsi ymmärtää perustelut, neutraalisti, ystävällisesti. Sen ikäistä pitää muutenkin vahtia jos ei ole "kiltti". Ei lietsota vastakkainasettelua tai negatiivisuutta. 5v ei tahallaan sitä varmaan tee, jokin ohjaa käytöstä vaan vaaralliseen vahingossa. Miksi ne vaaralliset asiat ovat lähellä? Mitä SAA tehdä, aikuisen pitäisi kartoittaa ne asiat ja kertoa lapsellekin.