Miksi minut nakitetaan aina lasten viihdyttäjäksi?
Ihan aina! Lapset jostain syystä pitävät minusta ja hakeutuvat seuraani. Yleensä jos olen paikassa, jossa on esimerkiksi kutsuttu kahveille aikuisia ja lapsia (esimerkiksi syntymäpäivät) minut nakitetaan aina viihdyttämään lapsia sillä aikaa kun aikuiset puhuvat.
Haluan kyllä jutella lapsille ja kysellä kuulumisia, mutta tuntuu että heti jos otan mitään kontaktia lapsiin ja he innostuvat juttelemaan kanssani, muut aikuiset häipyvät toiseen huoneeseen ja jättävät lapset minulle. Joku saattaa jopa huikata "No sähän voit vähän katsoa näiden perään kun kerta siinä oot :)"
Tämä on hirveän kiusallista. Yleensä höpötän lasten kanssa hetken ja menen sitten juttelemaan muille aikuisille, mikä johtaa siihen että vanhemmat katsovat minua pahasti ja sanovat "jäikö ne lapset nyt yksin sinne?!"
En haluaisi vain olla noteeraamatta lasten juttuja, niinkuin muut paikalla olevat aikuiset tuntuvat tekevän.
Kommentit (7)
Koska kuten olet itsekin huomannut, se joka ei kehtaa jättää lapsia täysin huomiotta, jää armotta lasten leikkikaveriksi ja lapsenlikaksi. Siksi ne muut aikuiset keskittyy tiukasti aikuisten väliseen jutteluun ja lasten juttuihin ei reagoida mitenkään.
Onpa outoa. Itse olen tottunut että ei erotella esim juhlissa vieraita mihinkään porukoihin vaan kaikki - lapset, miehet, naiset, vanhat.. - ovat samassa tilassa. Meillä on esim junarata ja legoja olohuoneessa niin siinä puuhastelee taaperosta kouluikäiseen ja aikuisiin asti moni hyvin mielellään, olen huomannut.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä höpötän lasten kanssa hetken ja menen sitten juttelemaan muille aikuisille, mikä johtaa siihen että vanhemmat katsovat minua pahasti ja sanovat "jäikö ne lapset nyt yksin sinne?!"
Vastaa että ei minulla ole lapsia (jos siis asia on niin). Katso miten reagoivat.
Tää muuten toimii myös lemmikkien kanssa. Jostain syystä rapsutuksia kerjäävät koirat bongaa mut aina, vaikka olis millainen ihmisjoukko paikalla. Kai ne jotenkin näkee, että toi on niin hempeä, että se ei kehtaa olla rapsuttamatta, jos sitä vähän aikaa tuijottaa säälittävän näköisenä. Ja sitten oot koko loppuillan toinen käsi syvällä koiran turkissa.
Sinusta huokuu sellaista energiaa joka viestittää turvallisuutta ja lempeyttä. Voisit olla otettu tällaisesta ominaisuudesta ennemminkin kuin harmitella sitä. Olet varmaan aito teeskentelemätön ihminen.
Minä viihtyisin ennemmin lemmikkien ja lasten seurassa kuin kuuntelisin aikuisten pinnallista höpinää.
Minä tykkään myös huomioida lapsetkin tervehtimällä ja kysymällä kuulumisia eikä mua haittaa yhtään, jos osa ajasta menee lasten kanssa höpötellessä. Ihmisiä ne on siinä, kun muutkin.
Koska suostut siihen