Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mikä suomalaiset on lihottanut?
29.12.2016 |
Hiilareitahan paljon syytetään lihomisesta tai sitten rasvaa. Jos muistelen lapsuuteni (70-80-l.) ruokia, niin nehän olivat varsin hiilaripitoisia. Perunaa, makaroniakin, leipää, puuroa, pullaa. Ilmeisesti sydäntautikuolleisuus oli aika suurta, mutta toisaalta ei kai lääketiede lääkkeineen ollut niin kehittynyttä kuin nykyisin. Muistan lihavia, vanhempia ihmisiä ja suuren määrän sellaisia hieman pulleita, mutta mitään lihavia parikymppisiä ei kyllä juuri näkynyt.
Se, minkä olen itse huomannut, on ruokien annoskokojen kasvu. Kun olin lapsi, sain veljeni kanssa jaettavaksi sipsipussin ja se oli meistä paljon. Kiinnostava olisi tietää, minkähän kokoinen sekin pussi oli. Nyt ostan jättikokoisen eli ns. tavallisen sipsipussin jaettavaksi kouluikäisille lapsilleni (ja vähän itselleni) ja jätän puolet toiselle päivälle. Tuntuu, että se määrä on jotenkin tosi pieni. Kun käymme jossain Buffassa syömässä, ne määrät mitä lapset (omanikin) syövät voivat olla ihan holtittomia. En ikinä olisi lapsena kyennyt syömään sellaista määrää.
No niin, tämä nyt on tällaista pohdintaa vaan, mutta mitä mieltä te olette: mikä suomalaisia lihottaa?
Kommentit (117)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten laiskuus. Ei löydy luonnetta treenata ja pitää itseään kunnossa. Tekosyitä jaksetaan kyllä keksiä.
Painonhallinnassa liikunta on yksi paskan hailee. Kyllä on hyvin uponnut tämäkin roska kansaan, kun sitä hoetaan kuin papukaijat. Toistetaan nyt vielä jos menisi perille: liikunta ei laihduta. Voit hölköttää tuolla vaikka maailman tappiin,mutta et juuri laihdu, jos syöt kuten ennenkin.
En kyllä muista omasta lapsuudestani, hoikempien ihmisten aikakaudelta, että juurikaan olisi liikuntaa harrastettu. No ehkä kävelyä. ap
Nykyään tarjolla on niin käsittämätön määrä epäterveellistä ruokaa halvalla. Ei tainnut lapsuudessasi paljoa olla pizzerioita, hampurilaisravintoloita ja muita pikaruokaloita. Samalla tavalla joka kaupassa ei tainnut hyllyt notkua leivoksista ja karkeista ja jäätelöistä.
HAHAHA. Läskit av-mammat ei tykkää kun niiden läskiyden syitä ruoditaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten laiskuus. Ei löydy luonnetta treenata ja pitää itseään kunnossa. Tekosyitä jaksetaan kyllä keksiä.
Painonhallinnassa liikunta on yksi paskan hailee. Kyllä on hyvin uponnut tämäkin roska kansaan, kun sitä hoetaan kuin papukaijat. Toistetaan nyt vielä jos menisi perille: liikunta ei laihduta. Voit hölköttää tuolla vaikka maailman tappiin,mutta et juuri laihdu, jos syöt kuten ennenkin.
Minulta lähti 13 kiloa reilussa neljässä kuukaudessa treenaamalla. Ruokavalio on pysynyt samanlaisena kymmenisen vuotta. Treenaaminen kannattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään tarjolla on niin käsittämätön määrä epäterveellistä ruokaa halvalla. Ei tainnut lapsuudessasi paljoa olla pizzerioita, hampurilaisravintoloita ja muita pikaruokaloita. Samalla tavalla joka kaupassa ei tainnut hyllyt notkua leivoksista ja karkeista ja jäätelöistä.
Niin, muistan, että oli ihan juhlaa, kun äiti joskus laittoi ranskalaisia ja nakkeja. Näin jälkeen päin ihan hävettää, että olin siitä niin riemuissani, sillä äitini oli kyllä ihan hyvä kokki :( Herkut ovat selvästi arkipäiväistyneet ja ne määrät ovat niin suuria. Itse tosiaan vähän epäilen, että kyse ei ole jostain tietyistä ruoka-aineista vaan siitä määrästä. Mutta se suuri keskustelu tuntuu vellovan vain siinä, että minkälaista rasvaa saa syödä ja mitä hiilarit tekevät elimistölle. ap
Onko tavallisen ihmisen elämällä enää muuta tarkoitusta kuin rikastuttamisen kustantaminen ja lohtusyöminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En taida olla suomalainen, koska olen jo 28 vuotta ollut normaalipainon alarajoilla tai alipainon puolella. Viihdyn hyvin näin. Vasta kun iän myötä alkaa paino nousemaan, jos alkaa, niin kiinnitän huomiota siihen mitä syön. Nyt vain liikun paljon omaksi iloksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin minut on lihottanut karkinsyönti. Asenne on monella se, että valtavien karkkimäärien syönti on ihan ok. Ennenhän herkkuja syötiin suunnilleen vain juhlissa, ja jos syötiin kotona, niin se oli ehkä 1 pulla/keksi silloin tällöin eikä 200 gramman suklaalevy joka päivä. Epäterveellinen ruoka on liian halpaa ja vastaavasti terveysruoka aika kallista verrattuna rasva- ja sokerilällyihin.
Näin pähkinänkuoressa lyhyesti: laiskuus, pikaruoka eli "mättö". Herkuttelut ja välipalat, sekä runsas alkoholin käyttö (kalja, sidukka).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten laiskuus. Ei löydy luonnetta treenata ja pitää itseään kunnossa. Tekosyitä jaksetaan kyllä keksiä.
Painonhallinnassa liikunta on yksi paskan hailee. Kyllä on hyvin uponnut tämäkin roska kansaan, kun sitä hoetaan kuin papukaijat. Toistetaan nyt vielä jos menisi perille: liikunta ei laihduta. Voit hölköttää tuolla vaikka maailman tappiin,mutta et juuri laihdu, jos syöt kuten ennenkin.
Ei pidä paikkaansa kaikkien kohdalla. Laihdun nopeammin (normaalipainon alarajoilla) syömällä tavalliseen tapaan ja herkutellen, jos vain lisään liikuntaa. Tosin minulla liikunta on noin 50 tuntia per viikko. En vähentäisi ruuasta, vaan ennemmin lisäisin liikuntaa. Sopii minulle paremmin.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä muista omasta lapsuudestani, hoikempien ihmisten aikakaudelta, että juurikaan olisi liikuntaa harrastettu. No ehkä kävelyä. ap
Tässä juuri voi piillä asian ydin.
Omassa lapsuudessani ja nuoruudessan 70-80 -luvulla vain harvoilla oli varsinaisia liikuntaharrastuksia. Kuitenkin arjessa liikuttiin lähes koko ajan. Joka paikkaan käveltiin ja pyöräiltiin, ei tunnettu mitään kuskaamista, vaikka auto olikin perheellä käytössä.
Pihaleikit olivat liikunnallisia, oli hyppynarua, tvistiä, kirkonrottaa ja perinteistä puuhippaa. Liikuntaa lapsena tuli varmaan kuusi tuntia päivässä, kun monille tulee se määrä viikossa treeneissä.
Vihanneksia ei juuri ollut ruokapöydässä, jonkin verran hedelmiä ja itse ruuassa oli kyllä juureksia, herneitä ym., mutta ei meillä salaatteja tunnettu.
Eli katson, että liikunnalla on suurikin osuus. On virhe mieltää liikunnaksi vain jokin salilla käynti ja tarkoituksellinen liikkuminen.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten laiskuus. Ei löydy luonnetta treenata ja pitää itseään kunnossa. Tekosyitä jaksetaan kyllä keksiä.
Painonhallinnassa liikunnan vaikutuksen osuus on 20 prossaa, ja loput ruokavaliota. Eli mieluummin vähentää sitä käden koukistusliikettä kohti suuaukkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä muista omasta lapsuudestani, hoikempien ihmisten aikakaudelta, että juurikaan olisi liikuntaa harrastettu. No ehkä kävelyä. ap
Tässä juuri voi piillä asian ydin.
Omassa lapsuudessani ja nuoruudessan 70-80 -luvulla vain harvoilla oli varsinaisia liikuntaharrastuksia. Kuitenkin arjessa liikuttiin lähes koko ajan. Joka paikkaan käveltiin ja pyöräiltiin, ei tunnettu mitään kuskaamista, vaikka auto olikin perheellä käytössä.
Pihaleikit olivat liikunnallisia, oli hyppynarua, tvistiä, kirkonrottaa ja perinteistä puuhippaa. Liikuntaa lapsena tuli varmaan kuusi tuntia päivässä, kun monille tulee se määrä viikossa treeneissä.
Vihanneksia ei juuri ollut ruokapöydässä, jonkin verran hedelmiä ja itse ruuassa oli kyllä juureksia, herneitä ym., mutta ei meillä salaatteja tunnettu.
Eli katson, että liikunnalla on suurikin osuus. On virhe mieltää liikunnaksi vain jokin salilla käynti ja tarkoituksellinen liikkuminen.
Niin, kyllä sellaista arkiliikuntaa kai oli enemmän. Käyn itse usein jalan kaupassa ja koen itseni todella kummajaiseksi, kun kannan kotiin täysiä kauppakasseja. Tutut saattavat sutkautella, että venyy apinan kädet tms. Omasta lapsuudestani muistan, että perhepäivähoitajaäitini kävi lasten kanssa lähes joka päivä kaupassa jalan, eikä sitä kukaan ihmetellyt (nykyään ei varmaan saa pph edes viedä lapsia kauppaan, mutta se nyt on asia erikseen). TV:tä istuttiin katsomassa ehkä tunti päivässä, mutta jotenkin muistikuvani äidistäni oli, että hän oli aina jotenkin liikkeessä. (Isäni sitten taas harrasti sitä kävelyä.) Nykyisin tuntuu, että on jokin erillinen voimanponnistus, jos ihminen viitsii imuroida. Eli voisiko olla kyse siitä, että aineenvaihdunta pysyi kuosissa, kun oli jatkuvaa pientä liikettä ja ruokavalio oli samalla tavalla "maltillinen". ap
Vierailija kirjoitti:
Kuka helvetti syö 200 gramman suklaalevyn JOKA päivä?
No joo, en syö itse, mutta oikeasti luulen, ettei tuo ole nykyisin harvinaista. Tai vastaava määrä jotain herkkua. Se, mikä minua huolestuttaa eniten on se, että etenkin lapset voivat syödä niin hirveästi. Oma yläkouluikäisenikin osti yhtenä päivänä puolentoista litran limupullon ja joi sen yhden illan aikana. Olin kyllä tosi tyrmistynyt ja sen hänelle sanoinkin. Yleensä ei ole juuri herkkuja edes ostellut ja yritin ihan asiallisella tavalla saada hänet ajattelemaan, millaisesta määrästä oli oikein kyse. Mutta onko tuo siis yleistäkin, että limsaa juodaan tuollaisia määriä? Sitä olen ajatellut jo aiemmin, että pikkulapselle toki laitetaan pienet annokset jotain tavallista kotiruokaa, mutta jälkiruoka tai muu herkku voi olla samaa kokoa kuin aikuisella. En nyt ala hysteerisenä kyttäämään lasten ruokailuja joka synttäreillä ja jouluna, mutta jotenkin tuntuu, että tuo homma on lähtenyt ihan lapasesta. ap
Alue: Aihe vapaa
Ihmisten laiskuus. Ei löydy luonnetta treenata ja pitää itseään kunnossa. Tekosyitä jaksetaan kyllä keksiä.