Mikä suomalaiset on lihottanut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten laiskuus. Ei löydy luonnetta treenata ja pitää itseään kunnossa. Tekosyitä jaksetaan kyllä keksiä.

Painonhallinnassa liikunta on yksi paskan hailee. Kyllä on hyvin uponnut tämäkin roska kansaan, kun sitä hoetaan kuin papukaijat. Toistetaan nyt vielä jos menisi perille: liikunta ei laihduta. Voit hölköttää tuolla vaikka maailman tappiin,mutta et juuri laihdu, jos syöt kuten ennenkin.

Ei pidä paikkaansa kaikkien kohdalla. Laihdun nopeammin (normaalipainon alarajoilla) syömällä tavalliseen tapaan ja herkutellen, jos vain lisään liikuntaa. Tosin minulla liikunta on noin 50 tuntia per viikko. En vähentäisi ruuasta, vaan ennemmin lisäisin liikuntaa. Sopii minulle paremmin.

Voitko vielä ystävällisesti kertoa miten tälläinen pienen lapsen työssäkäyvä äiti harrastaa liikuntaa 50 tuntia viikossa? Aika riittää juuri ja juuri kahteen tunnin lenkkiin viikossa ja niillä ei mitään painoa hallita.

Se miten asiat ja elämäsi järjestät on kokonaan toinen asia. Jos sinulla ei ole aikaa liikuntaan, niin ei se liikunnan merkitystä poista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten laiskuus. Ei löydy luonnetta treenata ja pitää itseään kunnossa. Tekosyitä jaksetaan kyllä keksiä.

Painonhallinnassa liikunta on yksi paskan hailee. Kyllä on hyvin uponnut tämäkin roska kansaan, kun sitä hoetaan kuin papukaijat. Toistetaan nyt vielä jos menisi perille: liikunta ei laihduta. Voit hölköttää tuolla vaikka maailman tappiin,mutta et juuri laihdu, jos syöt kuten ennenkin.

Ei pidä paikkaansa kaikkien kohdalla. Laihdun nopeammin (normaalipainon alarajoilla) syömällä tavalliseen tapaan ja herkutellen, jos vain lisään liikuntaa. Tosin minulla liikunta on noin 50 tuntia per viikko. En vähentäisi ruuasta, vaan ennemmin lisäisin liikuntaa. Sopii minulle paremmin.

Voitko vielä ystävällisesti kertoa miten tälläinen pienen lapsen työssäkäyvä äiti harrastaa liikuntaa 50 tuntia viikossa? Aika riittää juuri ja juuri kahteen tunnin lenkkiin viikossa ja niillä ei mitään painoa hallita.

Se miten asiat ja elämäsi järjestät on kokonaan toinen asia. Jos sinulla ei ole aikaa liikuntaan, niin ei se liikunnan merkitystä poista.

Ei liikuntaan tarvitse erikseen järjestää aikaa. Liikuntahan on osa ihan normi elämistä.

olen pohtinut ihan samaa! synnyin 80-luvulla ja muistan miten lapsuudessani mätettiin perunaa, vaaleaa leipää, pullaa.. silti moni aikuinen oli solakka ja samoin lähes suurin osa lapsista! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syövät enemmän kuin kuluttavat. Ei pitäisi olla niin vaikeata ymmärtää. Sairaudet jne sitten erikseen. Mutta 95% kyse on tuosta.

Kylläpä olet viisas :)  Ymmärrätkö mistä syystä syödään yli kulutuksen?

En syö yli kulutuksen. Sellaista harrastavilla voi olla syinä esim. a. liikkuvat liian vähän. b. syövät liian paljon. 

Asenteet ovat myös nyt sallivia lihavuutta kohtaan. Nuoruudessani 70- luvulla tytöt olivat todella hoikkia, ja jo normaalipainoisia pidettiin lihavina. Luokassa oli korkeintaan yksi lihava, ja häntä kyllä pilkattiin oikein olan takaa niin koulussa kuin sukulaistenkin toimesta.

Makeisten, tupakoitten ja keskioluen tuleminen kioskeihin.

Kiva, että tästä on virinnyt hyvä keskustelu! Yhtä ainoaa selitystä ei ehkä olekaan. Itse kallistuisin ajattelemaan, että kyse on monesta tekijästä: arkiliikuntaa on hieman vähemmän kuin ennen, annoskoot isompia, herkkuja saa monessa valmiissa muodossa ja edulliseen hintaan, ruokaostoksia ei suunnitella (kun käyn jalan kaupassa, on aina harkittava, mitä jaksan kantaa kotiin, ja vaikka suklaapatukka ei paljon painaisi, olen yksinkertaisesti tottunut etenemään harkitun listan kanssa), itsensä hemmottelu on nostettu jotenkin kummallisesti jalustalle (niin kuin se tavallinen arki välttämättä olisi umpi-ikävää)... Kai kyse on laajemminkin kulttuurin muutoksesta. Toisaalta ollaan niin, niin huolestuneita lapsista, mutta ainakin täällä koulussa kuudesluokkalaiset keräävät rahaa luokkaretkeen ostamalla halvimpia lisäainekarkkeja ja myymällä niitä kiskurihintaan pikkukoululaisille kioskissa, ja kaikki vain riemuitsevat, kun rahaa sataa, eivätkä ne 7-8 -vuotiaat käsitä mitään rahan arvosta ja siitä, millaisia määriä karkkia vetävät. Kuulostan ihan hirveältä ilonpilaajalta, mutta tuntuu kuin mikään ei enää riittäisi... Kyllähän ennenkin kuitenkin herkuteltiin, oli kaakaota ja pullaa ja lettuja jne. Mutta jotenkin niitä ei kitattu kaksin käsin huomaamatta samalla kun surffattiin netissä tms. Niin, mitenkään ylimielinen en ole, sillä en itsekään ole normaalipainoinen, joskaan en todella lihavakaan. Mietityttää vaan! ap

Sellainen tavallinen liikkuminen on vähentynyt. Mielestäni lapsia kuskataan joka paikkaan autolla (ainakin täälläpäin). Monet vanhemmat kuskaavat kouluunkin aamuisin, kun jopa 1-1,5km on liian pitkä matka kävellä tai pyöräillä. Lapsilla on mielestäni paljon harrastuksia, monet käyvät jossain urheiluseuran järjestämissä harjoituksissa, mutta niihinkin vanhemmat aina kuskaavat autolla ja teineillä on sitten mopoautot joilla kelkevat.

Vierailija kirjoitti:

Asenteet ovat myös nyt sallivia lihavuutta kohtaan. Nuoruudessani 70- luvulla tytöt olivat todella hoikkia, ja jo normaalipainoisia pidettiin lihavina. Luokassa oli korkeintaan yksi lihava, ja häntä kyllä pilkattiin oikein olan takaa niin koulussa kuin sukulaistenkin toimesta.

Tässäkin on ideaa. Tietenkään en kiusaamista kannata, mutta on sekin toisaalta jännä, miten todella lihavakin on "suurenmoinen nainen" ja lapsille tehdään vaatteita isommalla mitoituksella, kun lapset ovat vaan "isokokoisempia". Toki ruumiinrakenteita on erilaisia, en ole itsekään ikinä ollut mikään keijukainen, mutta ei kai nyt oikein voi viestittää vaarallisen lihavalle, että hän on vain "naisellinen", "muodokas" tms. Pieni ylipaino nyt ei kai ole iso terveysriski, mutta runsasta ylipainoa ja lasten ylipainoa ei kannattaisi ehkä hymistellä.

Kaikkien herkkujen arkipäiväistyminen on lihottanut suomalaiset. En jaksanut lukea, onko joku jo vastannut, mutta1970-luvulla sipsipussi painoi ehkä 80 grammaa ja niitä sai meillä vain sauna- tai karkkipäivänä. Karkkia  sai ostaa markalla viikossa. Limsaa sai vain saunapäivänä 1/3 litran pullon.Eri paikkoihin mentiin pyörällä tai käveltiin, ei kuskattu lapsia autolla kouluun tai harrastuksiin. Vaikka ruoka oli hiilaripitoista, oli myös paljon duunaritason ruumiillista työtä. Hampurilaiset olivat  harvinaista herkkua ja siihen ei yleensä ostettu laardiperunoita ja rasvakolaa. Pizzerioita ei meilläpäin ollut ennen1980-lukua. Nämä kaikki ja yleisen aktiivisuuden siirtyminen liikunnasta tietsikoille ovat  lihottaneet suomalaiset.

Ruoka on myös halpaa, etenkin herkut. Rahanpuute ei estä ketään lihomasta.

Ruokapaikkoja on joka kulmalla, keskustassa sadan metrin sisällä on joka lähtöön ruokapaikkoja.

Lapset ja nuoret viihtyvät paikoillaan. Asunnot ovat muuttuneet viihdekeskuksiksi. Ennen lapsilla ei ollut sisällä mitään ajankulua, ja lapset ajettiin ulos leikkimään.

Auto on kaikilla käytössä, vanhemmat haluavat uhrautua lastensa autokuskeiksi.

Ennen televisiosta ei tullut mitään mielenkiintoista katsottavaa, ei ollut mitään järkeä istuskellakaan sen tähden.

Kaikenlaista virikettä ja puuhaa keksittiin ennen ajankuluksi, myös kotityöt oli raskaampia, koska suomalaisten elintaso ja ostovoima olivat heikkoja vielä muutama vuosikymmen sitten.

No meillä on esim. syöty suklaata nyt joulun alla, ennen ja jälkeen, ihan älyttömät määrät. Sitä tuntuu tulleen ovista ja ikkunoista. Enpä muista lapsuudetani tällaista yltäkylläisyyden määrää...

Liian suuret annoskoot. Järjetään yliopistolla näkee kuinka ihmisillä on lautaset täynnä niin, että tarjottimelle valuu. Aivan järkyttäviä määriä ruokaa tavalliselle ihmiselle. Bodarit ja huippu-urheilijat erikseen. Sokeripitoiset juomat ja muut herkut myös yksi olennainen tekijä. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmisten laiskuus. Ei löydy luonnetta treenata ja pitää itseään kunnossa. Tekosyitä jaksetaan kyllä keksiä.

Fitnessii vaa joka mamman harrastus repertuaariin viikottain, niin jo lähtee ihrat muuanne.

Vierailija kirjoitti:

Liian suuret annoskoot. Järjetään yliopistolla näkee kuinka ihmisillä on lautaset täynnä niin, että tarjottimelle valuu. Aivan järkyttäviä määriä ruokaa tavalliselle ihmiselle. Bodarit ja huippu-urheilijat erikseen. Sokeripitoiset juomat ja muut herkut myös yksi olennainen tekijä. 

Tuo on tosiaan jännä ilmiö, että jos on buffet, niin ihmiset syövät kuin eivät viikkoon saisi enää ruokaa. Itsekin sen huomaan ainakin jossain laivalla, että tulee oikein paha olo siitä syömisestä, jos ei tietoisesti mieti ruokailun alusta alkaen, että otapa maltilla. Kai niitä lajejakin on monesti vaan liikaa. Mietin tässä juuri, että nykyisin on joulun aikaan ja jälkeen oikein yökkö olo ja vatsa sekaisin, mutta en kyllä muista, että niin olisi ollut lapsena tai siihen aikaan ehkä aikuisillakaan. Lapsuuteni joulupöytä oli nyt ajatellen tosi niukka, siinä oli tasan ne perinteisimmät jouluruoat ja vaikka joku porkkanalaatikko kerran vuodessa tuntui kivalta, ei sitä nyt oikeasti kilokaupalla syöty. Nyt kun menee sukulaisten joulupöytään, siellä on juustoja kymmentä lajia, pop cornia ym. sen kaiken perinteisen ohella ja jotain kalojakin on lukuisia ja vaikka terveellisiä ovat, on lopputulos valtava sillisalaatti. Itsekurin pitäisi olla koko ajan hirveä, jotta selviäisi. Ja jotenkin suomalainen on vain opetettu olemaan nirsoilematta eli kaikkea on syötävä, ettei tule kenellekään paha mieli.  ap

Kiinnostava ketju. Tähän ei varmasti tosiaan ole yhtä ainoaa selitystä. 

Suuri osa niistäkin suomalaisista, jotka tekivät jo kaupungeissa istumatyötä, viettivät pitkät kesät käytännössä ruumiillista työtä tehden, koska kesämökeillä ei ollut mukavuuksia, vaikka kaupungeissa olikin, hakattiin halot, viljeltiin perunoit, kitkettiin, kannettiin vedet sisään, hyvä jos mökeille tuli sähkö. Moni luulee viettävänsä kesän kuten ennen, mutta nyt monen kesäpaikka on talviasuttava kakkoskoti, jossa on kaikki kaupingin mukavuudet, sähköiset kodinkoneet, juokseva vesi, lämmitys jne. 

Ruuan saatavuus on tosiaan lisääntynyt aivan hurjasti. Muistan lapsuudestani joulun, jossa tuli todella pitkät pyhät. Kun oli pyhä, kaupat olivat kiinni, kaikki kaupat. Maito ja ruisleipä loppui, ja niitä oli vaikea saada. Muutenkin iltaisin kaupat sulkeutuivat ja vain jossain Helsingin keskustassa oli asemalla kauppa auki vähän myöhempään. Mitään illan heräteostoksia ei tosiaan tullut tehtyä. Se tarkoitti, että ruokaostokset oli myös jotenkin suunniteltava etukäteen ja pakosta oli rajoitettava jatkuvaa napostelua. Luulen, että ihan tästä syystä ruoka-ajat olivat säännöllisemmät, vaikka ruoka sinänsä oli lihottavampaa. Siihen päälle se, että lapsien oletettiin ilman muuta hoitavan itse alle 5 kilometrin matkat kävellen tai pyörällä, niin lapset pysyivät hoikkina.

Olisi myös kiva tietää, kuinka monta kiloa suomalaisilla on ihan vain Tallinnasta haettujen ylimääräisten keissien takia. Omassa lapsuudessani mitään tällaista ei ollut. Kun aikuiset joivat, he joivat ikävä kyllä kerralla vähän reippaammin, mutta loppujen lopuksi aika harvoin. Sellaista jatkuvaa pikkutissuttelua ei tosiaan ollut.  

Sitten vielä yksi iso muutos, jossa ehdottomasti mieluummin otan ylipainoisen väestön kuin paluun entiseen: iso osa aikuisista tupakoi. Esim. meidän opettajat sauhuttelivat omassa tupakkahuoneessa välituntisin. Moni perusteli pahaa tapaa tupakoida sillä, että muuten tuppasi paino nousemaan, koska nikotiini vähentää ruokahalua. 

Liika syöminen ja alkoholin juominen.

Olin lapsi 70-luvulla. 1-2 kertaa viikossa, saunailtoina, saatiin limsaa. Se oli sellainen pieni pullo.

Sipsit, pullat, kakut ja muut olivat spesiaaliherkkua. Jos kahviteltiin, saatettiin syödä pulla tai keksi. Ei niitä yksin vedetty kotona.

Perheissä oli yhteiset ruoka-ajat. Ei tullut mieleenikään mennä jääkaapille syömään ovin luvin. Jos halusin jotain, kysyin.

Alkoholia ei juotu koko ajan, jos ollenkaan. Jokapäiväinen sidukka olisi ollut ihan outo ajatus.

Karkkia ostettiin irttareina "10 pennillä 2 sitruunapommia ja 5 pennillä 1 purkkapallo ja 50 pennillä merkkareita". Ei ollut mitään superjättikarkkipusseja.

Ja kahvi oli kahvia, ei mikään kahden litran kermavaahto-jäätelö-suklaa-latte-capuccino..

Vierailija kirjoitti:

Kuka helvetti syö 200 gramman suklaalevyn JOKA päivä?

Minulla on parikin kaveria, joiden on joka päivä saatava jotain "hyvää" eli suklaata, karkkia tms. Kaikki eivät ole lihavia, mutta on se outoa silti.

Tuo alkoholin vaikutus onkin kiintoisa, sitä en tullut ajatelleeksi lainkaan. Mutta onhan alkoholissa ihan kohtalaisesti energiaa, joten nimenomaan sellainen tissuttelu varmasti nostaa painoa herkästi. Tupakointikin varmaan vaikuttaa: ketjupolttaja Tove Jansson oli hoikka mimmi, koska ei varmaan ollut mielitekoa napostella koko ajan (ja yllättävän vanhaksi hän minusta elikin sillä tupakointimäärällä). Mutta toki se tupakointi sitten taas on vaarallisempaa kuin ylipaino.

Onhan täällä av:lla käyty tiukkaa keskustelua siitä, saavatko lapset käydä jääkaapilla omin lupinensa ja muistan, että itse olin ihan järkyttynyt siitä, että niin monessa perheessä lapset saavat vapaasti syödä mitä haluavat. Tuo on ihan lapsuuteni peruja, eikä tullut mieleenikään opettaa lapsia muuhun. Suunnittelen ruokia jonkin päivän etukäteen ja suunnitelmat nakkikeitosta kyllä romuttaa tehokkaasti se, jos joku on syönyt paketillisen nakkeja.

Sen muistan, että kaverini lapsuusperheessä oli AINA limsaa tarjolla, mutta se määrä, minkä kaverini joi, oli kyllä aika pieni. Tuntuu kuin sellaisia ruokaHIMOJA ei olisi silloin ollut. Nykyisin huomaan ainakin itselläni sellaisia tuntemuksia, että "nyt on PAKKO SAADA JOTAIN" ja yleensä silloin, kun ei ole edes nälkä. Mistä ihmeestä tämä johtuu? Sitähän puhutaan sellaisesta "hiilarikeinusta", että kun syö hiilaripitoista ruokaa, tulee jonkin ajan kuluttua juuri tuo syöpötys johtuen verensokerin laskusta, mutta mikseivät ihmiset hiilaripitoisella 70-luvulla syöneet salaa itseään ähkyksi syöpötyksen iskiessä vai enkö vain tajunnut tätä? Vai oliko niin, että ihmiset vain yksinkertaisesti sietivät tämän tuntemuksen, pitivät sitä normaalina ja odottivat kärsivällisesti seuraavaan ruoka-aikaan?

ap