Miksi töihin vain maisterin papereilla? Suomi ja pyhät tutkinnot

Virkamiehet tarvitsevat maisterin paperit yletäkseen, mutta liike-elämässä niillä ei ole niin väliä.

Ja tohtoriksihan ei kannata itseään lukea, sitten on jo ylikoulutettu.

Vierailija kirjoitti:

Virkamiehet tarvitsevat maisterin paperit yletäkseen, mutta liike-elämässä niillä ei ole niin väliä.

Ja tohtoriksihan ei kannata itseään lukea, sitten on jo ylikoulutettu.

No, tohtorina on kyllä ylikoulutettu. Toisaalta, jos haaveina ei ole tutkijan ammatti, miksi kouluttautua tohtoriksi? Välillä mietin, että miksi maisterikaan on niin välttämätön, jos ei halua nimenomaan tiedettä tekemään. Toki mm. virkamiehillä ylenemisen takia ja lääkärit yms. asia erikseen, mutta muutoin. 

Aika hankalan olisi opettaa lukiossa, jos en olisi maisteri. Pitäisi kuitenkin opettaa matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Aika hankalan olisi opettaa lukiossa, jos en olisi maisteri. Pitäisi kuitenkin opettaa matematiikkaa.

Näinhän se todennäköisesti on.

Mutta entäs yrityspuolella? Miten olette käytännössä hyödyntäneet maisterintutkinnosta saatua osaamista? Koetteko, että tutkinnosta saatu osaaminen on sellaista, joka on ollut ehdottoman tärkeää työelämän kannalta vai onko työ opettanut enemmän kuin yliopisto?

Tjaa,a. kävin aamulla kaupassa ja siellä tapasin kaksi nuorehkoa myyjää, joista toisella on maisterin tutkinto ja toinen ammattikoulusta valmistunut. En usko, että heidän valinnasstaaan on edellytetty mitään erityistä koulutusta. Sen sijaan luulen, että ovat päätyneet tai hakeneet töihin ao kauppaan, koska jotain työtä nyt vain on tehtävä. Mutta voin uskoa, että maisterin tutkinnon suorittanutta saattaa hieman harmittaa toisinaan, kun hänenn pätevyydellään tekisi varmasti jotain muutakin, tai ainakin sellaista, missä koulutuksen suorittamisesta olisi hyötyä... SAmoin joskus on mielessä käynyt mitä vuosia vuosia opiskelleet ja alaan perehtyneet kokevat kun julkisuudessa esiintyy näitä super moniosaaja Vappua ja Tuomasta.....Joilla  ei ole mitään varsianaista muodollista koulutusta, mutta niin vaan ovat milloin kokkia, toiimittajaa "älykköä" ... 

Miksi maisterin paperit tarvitaan seurusteluun, miehenä siis? Siinä seuraava pähkinä, jonka vastaus on sama.

Vierailija kirjoitti:

Tjaa,a. kävin aamulla kaupassa ja siellä tapasin kaksi nuorehkoa myyjää, joista toisella on maisterin tutkinto ja toinen ammattikoulusta valmistunut. En usko, että heidän valinnasstaaan on edellytetty mitään erityistä koulutusta. Sen sijaan luulen, että ovat päätyneet tai hakeneet töihin ao kauppaan, koska jotain työtä nyt vain on tehtävä. Mutta voin uskoa, että maisterin tutkinnon suorittanutta saattaa hieman harmittaa toisinaan, kun hänenn pätevyydellään tekisi varmasti jotain muutakin, tai ainakin sellaista, missä koulutuksen suorittamisesta olisi hyötyä... SAmoin joskus on mielessä käynyt mitä vuosia vuosia opiskelleet ja alaan perehtyneet kokevat kun julkisuudessa esiintyy näitä super moniosaaja Vappua ja Tuomasta.....Joilla  ei ole mitään varsianaista muodollista koulutusta, mutta niin vaan ovat milloin kokkia, toiimittajaa "älykköä" ... 

Tätä olen juuri miettinyt media-alan kannalta. Meillä on rutkasti korkeasti koulutettuja media-alan osaajia, mutta silti paikat menevät ns. laajasalon opiston käyneille. Muistan myös, kun yksi bloggari (WTD) palkattiin johonkin mediahommaan - siitähän nousi vähän kohua, koska hänellä ei ole minkäänlaista koulutusta ja silti hänet palkattiin korkeasti koulutettujen edeltä. 

Toki ymmärrän, että osaaminen ennen tutkintoa, mutta kyllähän sitä pakostakin miettii, että onko ne maisterin paperit aina niin välttämättömät vai voiko osaamista olla muutenkin? Tai jos ne ovat välttämättömät, niin mitä sellaista osaamista silloin erityisesti on, joka tekee papereista välttämättömät?

AP

Oma esimieheni on viestintäpäällikkö ja ei ole maisteri. Palkatessaan uutta alaista hän jutteli, että joku tyyppi oli liian analyyttinen. Eli voi siitä kait haittaakin olla siitä akateemisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi maisterin paperit tarvitaan seurusteluun, miehenä siis? Siinä seuraava pähkinä, jonka vastaus on sama.

No niitä ei tarvita seurusteluun. Hohhoijaa. Se, että mies X ei ole saanut naista ja syyttää siitä esim. alempaa tutkintoaan, ei tarkoita sitä, että se liittyisi millään lailla naismenestykseen.

Vierailija kirjoitti:

Oma esimieheni on viestintäpäällikkö ja ei ole maisteri. Palkatessaan uutta alaista hän jutteli, että joku tyyppi oli liian analyyttinen. Eli voi siitä kait haittaakin olla siitä akateemisuudesta.

Niin, voihan se olla näinkin. 

Mutta haluaisin nyt kuulla, miksi ne, jotka ajattelevat, että maisteri on ainoa oikea ja osaaminen tulee sieltä - mitä sellaista erityisesti tutkinnosta saa, joka oikeuttaa ns. suorat väylät vaikka viestintäpäälliköiksi?

Äitini oli viestintäalalla ja hänen esimiehensä kommentoi ainakin pari kertaa sitä, että äitini ei ole maisteri. En oikeasti ymmärrä miksi. Kokemusta alalta 15 vuotta ja maisteri olisi ollut ihan eri alalta muutenkin.

"Aika hankalan olisi opettaa lukiossa, jos en olisi maisteri. Pitäisi kuitenkin opettaa matematiikkaa."

Maisteri ja maisteri, jos oikeasti olet Suomessa opiskellut maisteriksi, niin tietäisit, että Suomessa voi opiskella hyvin montaa yliopistolla/ korkeakoulussa alaa/ oppiainetta ilman että täytyy opiskella lainkaan matikkaa... Ainoa oppiaine, mikä on Suomessa kaikilla koulu ja opiskeluaisteilla pakollinen on ruotsinkieli. - Vaikka ainakin itse olsin voinut luulla, että se olisi sen sijaan esimerkiksi suomenkieli. Uskaltaisin näin ollen väittää, että aika moni pitkän matikan suorittanut ylioppilas saattaa erinomaisen hyvin omata paremmat tiedot matikassa kuin vaikkapa samassa lukiossa ruotsinkielen tai historian opettajina toimineilla. - Itseäni hieman surettaa, kuinka paljon olen tainnut vuosien saatossa unohtaa matikasta. - Mahtaisinko selvitä edes kaikista nykyisistä yläasteen matikan tehtävistä. Tuskin. Mutta tuskin kieliopillisesti oikein kirjoitetusta ainekirjoituksestakaan oli kieli mikä hyvänsä.  

Vierailija kirjoitti:

Äitini oli viestintäalalla ja hänen esimiehensä kommentoi ainakin pari kertaa sitä, että äitini ei ole maisteri. En oikeasti ymmärrä miksi. Kokemusta alalta 15 vuotta ja maisteri olisi ollut ihan eri alalta muutenkin.

No, joillekin se tutkintonimike on kaikki kaikessa.

Tiedän mm. Tampereen yliopistosta viestinnästä valmistuneen, joka jaksaa aina sanoa, että hän on maisteri Suomen arvostetuimmasta yliopistosta (siis viestinnän kannalta). Ja esimerkiksi AMK-tason viestinnän ihmiset eivät ole mitään, hän on sentään maisteri. Näin ummikkona kun katson hänen ja AMK-tasoisen kollegan työskentelyä, niin ihan aidosti en näe siinä eroa - lopputulos on yhtä laadukas molemmilla.

Vierailija kirjoitti:

"Aika hankalan olisi opettaa lukiossa, jos en olisi maisteri. Pitäisi kuitenkin opettaa matematiikkaa."

Maisteri ja maisteri, jos oikeasti olet Suomessa opiskellut maisteriksi, niin tietäisit, että Suomessa voi opiskella hyvin montaa yliopistolla/ korkeakoulussa alaa/ oppiainetta ilman että täytyy opiskella lainkaan matikkaa... Ainoa oppiaine, mikä on Suomessa kaikilla koulu ja opiskeluaisteilla pakollinen on ruotsinkieli. - Vaikka ainakin itse olsin voinut luulla, että se olisi sen sijaan esimerkiksi suomenkieli. Uskaltaisin näin ollen väittää, että aika moni pitkän matikan suorittanut ylioppilas saattaa erinomaisen hyvin omata paremmat tiedot matikassa kuin vaikkapa samassa lukiossa ruotsinkielen tai historian opettajina toimineilla. - Itseäni hieman surettaa, kuinka paljon olen tainnut vuosien saatossa unohtaa matikasta. - Mahtaisinko selvitä edes kaikista nykyisistä yläasteen matikan tehtävistä. Tuskin. Mutta tuskin kieliopillisesti oikein kirjoitetusta ainekirjoituksestakaan oli kieli mikä hyvänsä.  

Taisi mennä vähän ohi tuo lainauksesi pointti? :-D

Vierailija kirjoitti:

"Aika hankalan olisi opettaa lukiossa, jos en olisi maisteri. Pitäisi kuitenkin opettaa matematiikkaa."

Maisteri ja maisteri, jos oikeasti olet Suomessa opiskellut maisteriksi, niin tietäisit, että Suomessa voi opiskella hyvin montaa yliopistolla/ korkeakoulussa alaa/ oppiainetta ilman että täytyy opiskella lainkaan matikkaa... Ainoa oppiaine, mikä on Suomessa kaikilla koulu ja opiskeluaisteilla pakollinen on ruotsinkieli. - Vaikka ainakin itse olsin voinut luulla, että se olisi sen sijaan esimerkiksi suomenkieli. Uskaltaisin näin ollen väittää, että aika moni pitkän matikan suorittanut ylioppilas saattaa erinomaisen hyvin omata paremmat tiedot matikassa kuin vaikkapa samassa lukiossa ruotsinkielen tai historian opettajina toimineilla. - Itseäni hieman surettaa, kuinka paljon olen tainnut vuosien saatossa unohtaa matikasta. - Mahtaisinko selvitä edes kaikista nykyisistä yläasteen matikan tehtävistä. Tuskin. Mutta tuskin kieliopillisesti oikein kirjoitetusta ainekirjoituksestakaan oli kieli mikä hyvänsä.  

Ehkä tuo matikkaheitto oli vain esimerkki kuinka on ammatteja joihin se korkeakoulututkinto tarvitaan, esim. opettajat. Varmasti se suurin ero koulutuksissa on, että korkeakoulussa halutaan ihmisten kykenevän abstraktimpaan ajatteluun, hallitsemaan isompia kokonaisuuksia ja suurempia tietomassoja ja löytämään niistä ratkaisut, AMK on enemmän "keittokirjamainen", näin teet tällaisessa tilanteessa-tyylinen koulutus. Ja täällä useampi väitti tohtorinkoulutuksen olevan ylikoulutusta. En olisi samaa mieltä. Kun työssä käsitellään hyvin suuria, kompleksisia asioita tuo tohtorinkoulutus antaa työkaluja, rohkeutta ja kykyä noiden ratkaisumallien  löytämiseen. Yritysmaailmassakin tohtoreita arvostetaan innovaatiopuolella, ja esimerkiksi valtionhallinnossa ministeriöiden virkamiehet ovat enenevässä määrin tohtoreita. Koulutushan tarjoaa vain työkaluja joilla ongelmia ratkoa, ne kyvyt täytyy olla itsellä. Siksi koulutustaustasta riippumatta voi tehdä uraa, tuo polku vaan voi olla mutkaisempi jos alhaisen koulutustason takia joutuu itse opettelemaan asioita joita muut ovat koulutuksessaan jo oppineet.

Vierailija kirjoitti:

Aika hankalan olisi opettaa lukiossa, jos en olisi maisteri. Pitäisi kuitenkin opettaa matematiikkaa.

Älä viitsi, tulevien opettajien opiskelema matikka on kyllä niin höpö höpö matikkaa. Yrititkö koskaan edes mittaa tai jotain muuta oikeasti haastavaa kurssia? Reaalianalyysi? Todennäköisyysteoria? Opeopiskelijat pääsevät rimaa hipoen läpi perus- ja ainekursseista eivätkä edes yritä matikan syventäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hankalan olisi opettaa lukiossa, jos en olisi maisteri. Pitäisi kuitenkin opettaa matematiikkaa.

Näinhän se todennäköisesti on.

Mutta entäs yrityspuolella? Miten olette käytännössä hyödyntäneet maisterintutkinnosta saatua osaamista? Koetteko, että tutkinnosta saatu osaaminen on sellaista, joka on ollut ehdottoman tärkeää työelämän kannalta vai onko työ opettanut enemmän kuin yliopisto?

Miksi et etukäteen ottanut selvää millä koulutuksella haluamallesi alalle työllistyy? Vaativamman koulutuksen myötä laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen ja hallinta paranee, itsenäinen työskentely sujuu.

Meillä esim. tradenomit ovat yleensä assistentteina eli sihteereinä, tekevät avustavia tehtäviä. Kyseessä yksityisen puolen iso kansainvälinen yritys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hankalan olisi opettaa lukiossa, jos en olisi maisteri. Pitäisi kuitenkin opettaa matematiikkaa.

Älä viitsi, tulevien opettajien opiskelema matikka on kyllä niin höpö höpö matikkaa. Yrititkö koskaan edes mittaa tai jotain muuta oikeasti haastavaa kurssia? Reaalianalyysi? Todennäköisyysteoria? Opeopiskelijat pääsevät rimaa hipoen läpi perus- ja ainekursseista eivätkä edes yritä matikan syventäviä.

Mielenkiintoista, että sama osasto tarjoaa oikeita matematiikan kursseja ja höpö höpö kursseja. Saati että voi valmistua ilman osaston syventäviä 😊

Ei todellakaan tarvitse olla maisteri (suhteet painavat enemmän), mutta se on totta että harvaan työhön pääsee ilman tutkintoa juuri sille alalle. Kaupan ala lienee harvoja poikkeuksia, joilla työskentelee jopa enemmän muun alan kuin kaupallisen koulutuksen saaneita. (Ja paradoksaalisesti merkonomit eivät halua työskennellä kaupassa...)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika hankalan olisi opettaa lukiossa, jos en olisi maisteri. Pitäisi kuitenkin opettaa matematiikkaa.

Näinhän se todennäköisesti on.

Mutta entäs yrityspuolella? Miten olette käytännössä hyödyntäneet maisterintutkinnosta saatua osaamista? Koetteko, että tutkinnosta saatu osaaminen on sellaista, joka on ollut ehdottoman tärkeää työelämän kannalta vai onko työ opettanut enemmän kuin yliopisto?

Miksi et etukäteen ottanut selvää millä koulutuksella haluamallesi alalle työllistyy? Vaativamman koulutuksen myötä laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen ja hallinta paranee, itsenäinen työskentely sujuu.

Meillä esim. tradenomit ovat yleensä assistentteina eli sihteereinä, tekevät avustavia tehtäviä. Kyseessä yksityisen puolen iso kansainvälinen yritys.

Työelämä muuttuu. Vaikka nyt nuori ottaisikin selvää asioista, ei se silti takaa, että hän X-koulutuksella pääsisi töihin X-tehtäviin.

Tätähän hoetaan usein - maisteritasolta saat laajan kokonaisuuksien hahmottamisen ja hallinnan, itsenäisen työskentelyn. Mutta ihan oikeasti - eikö esim, näitä edellä mainittuja asioita voi saada jo kandivaiheessa tai työelämän/elämän myötä ylipäätään, jos on vähääkään järkeä päässä? Pitääkö sen takia käydä 6 vuoden koulutus?