Miksi töihin vain maisterin papereilla? Suomi ja pyhät tutkinnot
Olen pohtinut sitä, että miksi niin moneen työhön tarvitaan maisterin paperit?
Esimerkiksi markkinoinnissa ja viestinnässä on paljon maisteritason yo-tutkintoja, mutta samalla työtä tekevät esim. AMK-tason henkilöt tai vaikka laajasalon opiston käyneet (kuten moni mediahlö).
Mitä käytännön hyötyä maisterin papereista on työelämässä? Mitä sellaista opit maisterin suorittamisen aikana, jota ehdottomasti tarvitset työelämässä?
Onko sinusta Suomi liian tutkintokeskeinen maa?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hankalan olisi opettaa lukiossa, jos en olisi maisteri. Pitäisi kuitenkin opettaa matematiikkaa.
Älä viitsi, tulevien opettajien opiskelema matikka on kyllä niin höpö höpö matikkaa. Yrititkö koskaan edes mittaa tai jotain muuta oikeasti haastavaa kurssia? Reaalianalyysi? Todennäköisyysteoria? Opeopiskelijat pääsevät rimaa hipoen läpi perus- ja ainekursseista eivätkä edes yritä matikan syventäviä.
Mielenkiintoista, että sama osasto tarjoaa oikeita matematiikan kursseja ja höpö höpö kursseja. Saati että voi valmistua ilman osaston syventäviä 😊
16 jatkaa. Todellakin matematiikan opiskelijat valmistuvat maistereiksi lukematta yhtäkään matikan syventävää kurssia. Heillä on vain yksi matikan syventävä, joka on muille tosin aineopintokurssi, taitaa olla liian vaikea opettajille? Näin tosiaan Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hankalan olisi opettaa lukiossa, jos en olisi maisteri. Pitäisi kuitenkin opettaa matematiikkaa.
Näinhän se todennäköisesti on.
Mutta entäs yrityspuolella? Miten olette käytännössä hyödyntäneet maisterintutkinnosta saatua osaamista? Koetteko, että tutkinnosta saatu osaaminen on sellaista, joka on ollut ehdottoman tärkeää työelämän kannalta vai onko työ opettanut enemmän kuin yliopisto?
Miksi et etukäteen ottanut selvää millä koulutuksella haluamallesi alalle työllistyy? Vaativamman koulutuksen myötä laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen ja hallinta paranee, itsenäinen työskentely sujuu.
Meillä esim. tradenomit ovat yleensä assistentteina eli sihteereinä, tekevät avustavia tehtäviä. Kyseessä yksityisen puolen iso kansainvälinen yritys.Työelämä muuttuu. Vaikka nyt nuori ottaisikin selvää asioista, ei se silti takaa, että hän X-koulutuksella pääsisi töihin X-tehtäviin.
Tätähän hoetaan usein - maisteritasolta saat laajan kokonaisuuksien hahmottamisen ja hallinnan, itsenäisen työskentelyn. Mutta ihan oikeasti - eikö esim, näitä edellä mainittuja asioita voi saada jo kandivaiheessa tai työelämän/elämän myötä ylipäätään, jos on vähääkään järkeä päässä? Pitääkö sen takia käydä 6 vuoden koulutus?
Juuri näin, työelämä muuttuu. Nuo laajemmat korkeakouluopinnot voivat sisältää osioita jotka auttavat työuran muutoksissa. Ainakin ne ovat osoitus itsenäisestä kyvystä kaivaa tietoa ja tehdä jonkinlainen analyysi aiheesta. Niitä käytännön taitoja tarvitsee opetella moneen kertaan työelämän aikana, helpompaa kun on hyvät, laajat pohjatiedot ja kyky oppia ja löytää olennainen.
On niin paljon työttömyyttä, että tutkinnot muodostuvat itseisarvoksi. Yhteys työelämän (myös byrokratian) tarpeisiin on kadonnut ajat sitten.
Tunnen yhden merkonomin joka on johtajana kansainvälisessä yrityksessä, palkka jotain 200 tonnia vuodessa. Omaa loistavat sosiaaliset taidot.
Minusta Suomessa tuijotetaan vähemmän tutkintoon kuin jossain Keski-Euroopassa. Siksi akateemisena koen joskus houkutusta lähteä muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hankalan olisi opettaa lukiossa, jos en olisi maisteri. Pitäisi kuitenkin opettaa matematiikkaa.
Älä viitsi, tulevien opettajien opiskelema matikka on kyllä niin höpö höpö matikkaa. Yrititkö koskaan edes mittaa tai jotain muuta oikeasti haastavaa kurssia? Reaalianalyysi? Todennäköisyysteoria? Opeopiskelijat pääsevät rimaa hipoen läpi perus- ja ainekursseista eivätkä edes yritä matikan syventäviä.
Mielenkiintoista, että sama osasto tarjoaa oikeita matematiikan kursseja ja höpö höpö kursseja. Saati että voi valmistua ilman osaston syventäviä 😊
16 jatkaa. Todellakin matematiikan opiskelijat valmistuvat maistereiksi lukematta yhtäkään matikan syventävää kurssia. Heillä on vain yksi matikan syventävä, joka on muille tosin aineopintokurssi, taitaa olla liian vaikea opettajille? Näin tosiaan Helsingissä.
Kuinka paljon ne syventävät kurssit ovat sinua auttaneet työurallasi? Varmaan paljon jos olet matemaatikko ja koulutuksesi mukaisessa työssä. Mutta ihan sivustakatsojana, ei yläasteella tai lukiossa taideta ihan tuon tason asioita opettaa, tärkeämpää on osata perustaso ja hallita opetusmetodit - ja oikeanlainen luonne, kaikista ei ole opettajiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hankalan olisi opettaa lukiossa, jos en olisi maisteri. Pitäisi kuitenkin opettaa matematiikkaa.
Näinhän se todennäköisesti on.
Mutta entäs yrityspuolella? Miten olette käytännössä hyödyntäneet maisterintutkinnosta saatua osaamista? Koetteko, että tutkinnosta saatu osaaminen on sellaista, joka on ollut ehdottoman tärkeää työelämän kannalta vai onko työ opettanut enemmän kuin yliopisto?
Miksi et etukäteen ottanut selvää millä koulutuksella haluamallesi alalle työllistyy? Vaativamman koulutuksen myötä laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen ja hallinta paranee, itsenäinen työskentely sujuu.
Meillä esim. tradenomit ovat yleensä assistentteina eli sihteereinä, tekevät avustavia tehtäviä. Kyseessä yksityisen puolen iso kansainvälinen yritys.Työelämä muuttuu. Vaikka nyt nuori ottaisikin selvää asioista, ei se silti takaa, että hän X-koulutuksella pääsisi töihin X-tehtäviin.
Tätähän hoetaan usein - maisteritasolta saat laajan kokonaisuuksien hahmottamisen ja hallinnan, itsenäisen työskentelyn. Mutta ihan oikeasti - eikö esim, näitä edellä mainittuja asioita voi saada jo kandivaiheessa tai työelämän/elämän myötä ylipäätään, jos on vähääkään järkeä päässä? Pitääkö sen takia käydä 6 vuoden koulutus?
Pitää 😊
Kun hakijoita on potentiaalisesti 500, niin vaatimalla maisteria se saadaan karsittua 250:aan. Aloilla, joilla on pulaa osaavista tekijöistä, ei ole muita vaatimuksia kuin se osaaminen, oli se miten vain hankittu. Muualla joudutaan keksimään keinotekoisia pätevyysvaatimuksia, jotta saadaan vähän hillittyä halukkaiden määrää.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden merkonomin joka on johtajana kansainvälisessä yrityksessä, palkka jotain 200 tonnia vuodessa. Omaa loistavat sosiaaliset taidot.
Minusta Suomessa tuijotetaan vähemmän tutkintoon kuin jossain Keski-Euroopassa. Siksi akateemisena koen joskus houkutusta lähteä muualle.
Minäkin tiesin yhden datanomin, hallitsi lähinnä office ohjelmistojen hankinnan.
Hänen eläköityessä tilalle otettiin DI ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Kun hakijoita on potentiaalisesti 500, niin vaatimalla maisteria se saadaan karsittua 250:aan. Aloilla, joilla on pulaa osaavista tekijöistä, ei ole muita vaatimuksia kuin se osaaminen, oli se miten vain hankittu. Muualla joudutaan keksimään keinotekoisia pätevyysvaatimuksia, jotta saadaan vähän hillittyä halukkaiden määrää.
Tämäkin kenties osatotuus.
Olen KTM. Suurin hyöty opinnoista näkyy ratkaisukeskeisyytenä ja kykynä tarkastella laajoja asiakokonaisuuksia. Samoin olennaisen erottaminen epäolennaisesta sekä tiedon analysointi on helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virkamiehet tarvitsevat maisterin paperit yletäkseen, mutta liike-elämässä niillä ei ole niin väliä.
Ja tohtoriksihan ei kannata itseään lukea, sitten on jo ylikoulutettu.
No, tohtorina on kyllä ylikoulutettu. Toisaalta, jos haaveina ei ole tutkijan ammatti, miksi kouluttautua tohtoriksi? Välillä mietin, että miksi maisterikaan on niin välttämätön, jos ei halua nimenomaan tiedettä tekemään. Toki mm. virkamiehillä ylenemisen takia ja lääkärit yms. asia erikseen, mutta muutoin.
Kannattaa ehkä tutustua siihen, mitä tutkimuksen tekeminen pitää sisällään ja mitä tiede on. Maisteri ja tohtoritasolla käsitellään juuri niitä metodologisia ja eettisiä kysymyksiä jotka on olennaisia, jos haluaa tehdä johdonmukaista ja luotettavaa tutkimusta. Ei tutkimuksesta tule millään tasolla hyödyllistä vaan koska aihe sattuu kiinnostamaan tutkijaa. Tutkimussuunnitelma, metodien valinta ja toteutus, data-analyysi yms ovat kaikki asioita jotka tutkijan kuuluu opetella koulutuksen kautta.
Yritysmailma sitten erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Oma esimieheni on viestintäpäällikkö ja ei ole maisteri. Palkatessaan uutta alaista hän jutteli, että joku tyyppi oli liian analyyttinen. Eli voi siitä kait haittaakin olla siitä akateemisuudesta.
No huh. Tuossa sitten voittivat molemmat, myös palkkaamatta jätetty. Tuskin kukaan akateeminen viihtyy työpaikassa, jossa analyyttisyyttä pidetään syntinä.
Yliopistokoulutus on ainakin yhteiskuntatieteellisessä ja humanistisessa tiedekunnassa pitkälti yleissivistystä, ja itselleni tuli aika vähän uutta asiaa koulutuksen aikana. En myöskään huomannut mitään mystisiä ajattelutaidon muutoksia, joista paljon puhutaan.
Varastointifiilis tuli minullekin.
Mulla on viime ajoilta aivan eri käsitys. Maisterinpaperista ei ole mitään hyötyä. Generalisti tradenomit, jotka osaavat mitä vaan suuntautumisestaan riippumatta, vievät ne työt, joita kuvittelin maisterin papereilla saavani. Usein olen huomannut sen että jos työhaastattelija on amk-koulutettu, ei maisteria oteta töihin vaan joku samantasoisen koulutuksen osaaja. Oikeasti Suomessa ei ole kukaan kiinnostunut työttömistä maistereista. Heille ei ole mitään ns työtoimintaa (mikäköhän olisi oikea termi...), kukaan ei välitä, vaikka hyvällä opintomenestyksellä ja työkokemuksella oleva maisteri on kolmatta vuotta ilman työtä. Kaikki resurssit laitetaan näihin, joilla ei ehkä ole mitään koulutusta peruskoulun jälkeen tai muihin vielä vaikeammin työllistettäviin. Aika surullista, kun ajattelee että mitä se korkeakoulutus on maksanut - sekä valtiolle että sille työttömälle työnhakijalle.
Mikä on generalisti tradenomi? Kirjoitusasukin on mielenkiintoinen. Onko se amk:n vastaus siihen, että yliopisto kouluttaa generalisteja? :D
Vierailija kirjoitti:
Mulla on viime ajoilta aivan eri käsitys. Maisterinpaperista ei ole mitään hyötyä. Generalisti tradenomit, jotka osaavat mitä vaan suuntautumisestaan riippumatta, vievät ne työt, joita kuvittelin maisterin papereilla saavani. Usein olen huomannut sen että jos työhaastattelija on amk-koulutettu, ei maisteria oteta töihin vaan joku samantasoisen koulutuksen osaaja. Oikeasti Suomessa ei ole kukaan kiinnostunut työttömistä maistereista. Heille ei ole mitään ns työtoimintaa (mikäköhän olisi oikea termi...), kukaan ei välitä, vaikka hyvällä opintomenestyksellä ja työkokemuksella oleva maisteri on kolmatta vuotta ilman työtä. Kaikki resurssit laitetaan näihin, joilla ei ehkä ole mitään koulutusta peruskoulun jälkeen tai muihin vielä vaikeammin työllistettäviin. Aika surullista, kun ajattelee että mitä se korkeakoulutus on maksanut - sekä valtiolle että sille työttömälle työnhakijalle.
Tää on totta. Ketään ei oikeasti kiinnosta. Kerran 6kk:ssa TE-toimistolta tulee "työnhakukehoitus" johonkin päällikön virkaan johon työtöntä maisteria ei tietenkään valita. Muuten saa olla ihan rauhassa. Mikä on toisaalta hyvä juttu, mutta toisaalta taas ei...
Nykyisin jo monet ylioppilaat pärjäisivät hyvin niissä hommissa, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinta. Se on tietenkin ihan luonnollistakin, koska koulutukseen on panostettu ja Suomessa oppimistulokset ovat aivan hyviä. Tavallaan se korkeakouluopiskelu on hifistelyä ja luksusta, johon ei kaikilla aloilla ole mitään tarvetta.
Ja lisäyksenä, että toki lääkärin ja juristin pitää osata vähän omaa erikoisalaansakin ennen kuin voivat mennä harjoittelemaan oikeisiin töihin. Siellä hekin kuitenkin työnsä oppivat.
Onhan se tietenkin katkeraa kun ei ole itse päässyt yliopistoon opiskelemaan maisteriksi niin pitää tehdä tämmöisiä tyhmiä aloituksia.
Miten Suomi voisi olla maailman korkeinmminkoulutettujen maa, jos ei olisi töitä korkeasti koulutetuille? Eli aikoinaan päätettiin, että Suomesta tulee koulutuksen ja osaamisen mallimaa (opetusministerillä oli SDP:n jäsenkirja) ja sitä reittiä nyt noudatetaan.
Koulutus on Suomessa havaittu loistavaksi tavaksi piilottaa todellinen työttömyys. Kun työvoiman täytyy ensin työuransa alussa örnöttää haistapaskakoulutuksessa 6-8 vuotta (aika moni on kypsä jo yo-tutkinnon suoritettuaan ja lusmuaa välivuosia eri syistä), siinä kaunistuu työttömyystilastot kivasti. Samalla tietenkin työllistyy opetus- ja hallintohenkilöstöä, jotka toteuttavat nämä turhanpäiväiset koulutukset. Taas kaunistuu tilastot.
Ja jos myöhemmin aikuinen ihminen haluaa vaihtaa alaa, niin taas sama monen vuoden koulutus aivan suorittavan tasonkin töihin, joista normaaliälyinen, tässä vaiheessa jo hyvin koulutettu ihminen, suoriutuisi parin viikon perehdytyksellä. Ja monessa muussa maassa suoriutuukin.