Lue keskustelun säännöt.
Miksi töihin vain maisterin papereilla? Suomi ja pyhät tutkinnot
18.07.2016 |
Olen pohtinut sitä, että miksi niin moneen työhön tarvitaan maisterin paperit?
Esimerkiksi markkinoinnissa ja viestinnässä on paljon maisteritason yo-tutkintoja, mutta samalla työtä tekevät esim. AMK-tason henkilöt tai vaikka laajasalon opiston käyneet (kuten moni mediahlö).
Mitä käytännön hyötyä maisterin papereista on työelämässä? Mitä sellaista opit maisterin suorittamisen aikana, jota ehdottomasti tarvitset työelämässä?
Onko sinusta Suomi liian tutkintokeskeinen maa?
Kommentit (61)
Ei koulutuspakko ole suomalaista keksintöä. Esimerkiksi yk:ssa ja monissa muissa kansainvälisissä järjestöissä tulee nopeasti katto vastaan ilman tohtorinpapereita. Maisterintutkinto tarvitaan, että ura pääsee edes alkamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se tietenkin katkeraa kun ei ole itse päässyt yliopistoon opiskelemaan maisteriksi niin pitää tehdä tämmöisiä tyhmiä aloituksia.
Olihan tämä nyt sarkasmia, olihan?
Vierailija kirjoitti:
Miten Suomi voisi olla maailman korkeinmminkoulutettujen maa, jos ei olisi töitä korkeasti koulutetuille? Eli aikoinaan päätettiin, että Suomesta tulee koulutuksen ja osaamisen mallimaa (opetusministerillä oli SDP:n jäsenkirja) ja sitä reittiä nyt noudatetaan.
Suomessa on juuri siksi niin korkea koulutustaso, että täällä ei ole töitä. Jos olisi töitä, kyllä kai ihmiset olisivat töissä eikä koulutuksessa!
Vierailija kirjoitti:
Mikä on generalisti tradenomi? Kirjoitusasukin on mielenkiintoinen. Onko se amk:n vastaus siihen, että yliopisto kouluttaa generalisteja? :D
Tarkoitin että tradenomista on tullut se nykyajan pätevin yleistutkinto, mikä ennen oli ehkä merkonomi. Tradenomihan on mitä vaan tarvittaessa; kirjanpitäjä, viestintäpäällikkö, kiinteistönvälittäjä, pankinjohtaja, asiakaspalvelija, kaupan kassa. Jos jossain tässä maassa on onnistuttu, on se tradenomin brändäys. Työnantajan on helppo tyytyä tradenomin, koska no ne nyt osaavat kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on viime ajoilta aivan eri käsitys. Maisterinpaperista ei ole mitään hyötyä. Generalisti tradenomit, jotka osaavat mitä vaan suuntautumisestaan riippumatta, vievät ne työt, joita kuvittelin maisterin papereilla saavani. Usein olen huomannut sen että jos työhaastattelija on amk-koulutettu, ei maisteria oteta töihin vaan joku samantasoisen koulutuksen osaaja. Oikeasti Suomessa ei ole kukaan kiinnostunut työttömistä maistereista. Heille ei ole mitään ns työtoimintaa (mikäköhän olisi oikea termi...), kukaan ei välitä, vaikka hyvällä opintomenestyksellä ja työkokemuksella oleva maisteri on kolmatta vuotta ilman työtä. Kaikki resurssit laitetaan näihin, joilla ei ehkä ole mitään koulutusta peruskoulun jälkeen tai muihin vielä vaikeammin työllistettäviin. Aika surullista, kun ajattelee että mitä se korkeakoulutus on maksanut - sekä valtiolle että sille työttömälle työnhakijalle.
Ihan mielenkiinnosta: Mikä on generalisti tradenomi...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on viime ajoilta aivan eri käsitys. Maisterinpaperista ei ole mitään hyötyä. Generalisti tradenomit, jotka osaavat mitä vaan suuntautumisestaan riippumatta, vievät ne työt, joita kuvittelin maisterin papereilla saavani. Usein olen huomannut sen että jos työhaastattelija on amk-koulutettu, ei maisteria oteta töihin vaan joku samantasoisen koulutuksen osaaja. Oikeasti Suomessa ei ole kukaan kiinnostunut työttömistä maistereista. Heille ei ole mitään ns työtoimintaa (mikäköhän olisi oikea termi...), kukaan ei välitä, vaikka hyvällä opintomenestyksellä ja työkokemuksella oleva maisteri on kolmatta vuotta ilman työtä. Kaikki resurssit laitetaan näihin, joilla ei ehkä ole mitään koulutusta peruskoulun jälkeen tai muihin vielä vaikeammin työllistettäviin. Aika surullista, kun ajattelee että mitä se korkeakoulutus on maksanut - sekä valtiolle että sille työttömälle työnhakijalle.
Ihan mielenkiinnosta: Mikä on generalisti tradenomi...?
Tähän olikin tullut samalla vastaus, ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma esimieheni on viestintäpäällikkö ja ei ole maisteri. Palkatessaan uutta alaista hän jutteli, että joku tyyppi oli liian analyyttinen. Eli voi siitä kait haittaakin olla siitä akateemisuudesta.
No huh. Tuossa sitten voittivat molemmat, myös palkkaamatta jätetty. Tuskin kukaan akateeminen viihtyy työpaikassa, jossa analyyttisyyttä pidetään syntinä.
Jos esimiehellä ei ole itsetunto kohdillaan, niin ei palkkaa ihmistä jolla on parsmpi koulutus kuin hänellä itsellään on. Firman kannalta huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutus kertoo ainakin siitä, että olet nuorena ollut niin älykäs ja laajat kokonaisuudet nopeasti oppiva, että sinut on isosta joukosta valittu ja olet käynyt läpi itsenäisyyttä vaativia töitä. Jos on alemman tason koulutus, voi olla että olet tehnyt vain just sen mitä ope sanoi. Tuossa on vissi ero ja toista pitää pomon ohjata kädestä pitäen.
Vierailija kirjoitti:
Oma esimieheni on viestintäpäällikkö ja ei ole maisteri. Palkatessaan uutta alaista hän jutteli, että joku tyyppi oli liian analyyttinen. Eli voi siitä kait haittaakin olla siitä akateemisuudesta.
Heh, pomosi ei vaan halua itseään koulutetumpaa / fiksumpaa alaista. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen pohtinut sitä, että miksi niin moneen työhön tarvitaan maisterin paperit?
Esimerkiksi markkinoinnissa ja viestinnässä on paljon maisteritason yo-tutkintoja, mutta samalla työtä tekevät esim. AMK-tason henkilöt tai vaikka laajasalon opiston käyneet (kuten moni mediahlö).Mitä käytännön hyötyä maisterin papereista on työelämässä? Mitä sellaista opit maisterin suorittamisen aikana, jota ehdottomasti tarvitset työelämässä?
Onko sinusta Suomi liian tutkintokeskeinen maa?
Suomi taitaa olla vähemmän tutkintokeskeinen kuin monet muut maat. Jos taas tehtävään vaaditaan korkeakoulututkintoa, Suomessa painotetaan enemmän sitä miltä alalta k.o tutkinto on.
Vierailija kirjoitti:
Koulutus kertoo ainakin siitä, että olet nuorena ollut niin älykäs ja laajat kokonaisuudet nopeasti oppiva, että sinut on isosta joukosta valittu ja olet käynyt läpi itsenäisyyttä vaativia töitä. Jos on alemman tason koulutus, voi olla että olet tehnyt vain just sen mitä ope sanoi. Tuossa on vissi ero ja toista pitää pomon ohjata kädestä pitäen.
Samaa mieltä, koulutuksen taso kertoo enemmänkin hakijasta yleisellä tasolla, kuin osaamisesta jossakin tietyssä työtehtävässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ei ylioppilastutkinnon jälkeen ole yhtäkään yhteisverrannollista tutkintotasoa. Silloin kun ylioppilastutkinto suoritettiin vielä yhdellä kerralla, eli kaikki kokeet muutaman viikon aikana, se erotteli erinomaisesti opiskelijoiden kognitiivisen omaksumiskyvyn. Nykyisin ei enää samalla tavalla.
No eipä joka paikkaan maisterin papereita vaadita. Vai onko ap kuullut, että rasvari tai putkimies olisi maisteri tai dipl.insinööri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulutus kertoo ainakin siitä, että olet nuorena ollut niin älykäs ja laajat kokonaisuudet nopeasti oppiva, että sinut on isosta joukosta valittu ja olet käynyt läpi itsenäisyyttä vaativia töitä. Jos on alemman tason koulutus, voi olla että olet tehnyt vain just sen mitä ope sanoi. Tuossa on vissi ero ja toista pitää pomon ohjata kädestä pitäen.
No jo on asenteellinen kirjoitus. Miksi alemman korkeakoulututkinnon suorittanutta pitäisi ohjata kädestä pitäen? Jos Suomen 25-34-vuotiaista 39% on korkeakoulututkinto, niin kyllähän ne alemmankin korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat seulan läpi käyneet.
Vierailija kirjoitti:
No eipä joka paikkaan maisterin papereita vaadita. Vai onko ap kuullut, että rasvari tai putkimies olisi maisteri tai dipl.insinööri?
Ei vaadita ei. :)
Ja kyllä, olen kuullut myös putkimiehistä, joilla on maisterin tutkinto - ovat vain sen jälkeen lähteneet putkimiehiksi, koska eivät ole omilla (näissä tapauksissa humanistisilta aloilta maisterin paperit hankkineet) aiemmilla tutkinnoilla työllistyneet. Jos nyt ihan saivartelemaan pitää ruveta.
Hyvää keskusteltua, kiitos siitä!
Joku sanoi, että tein aloituksen, koska olen katkera, kun en päässyt yliopistoon. Tämä ei pidä paikkaansa ja on aikamoinen olkiukko. Tein aloituksen ihan aidosta mielenkiinnosta. Toki ymmärrän maisterin papereiden tärkeyden esimerkiksi logopediassa, oikeustieteissä, lääkäreillä, psykologeilla jne. mutta entäs ns. ei professio-tutkinnot, eli generalistit - voisiko työelämään hypätä jo kandin jälkeen?
Ja miksi joillekin maistereille on vaikea hyväksyä sitä, että myös alemmin koulutetuilla voi olla yhtä hyvää osaamista työelämässä, kuin heillä? Näitä on onneksi harvassa. Toisaalta myös alemmin koulutettujen on älytöntä dissata maistereita.
AP
Olen asiantuntijatehtävien johdossa. Minulle on ollut as.tuntijatehtävissä hyötyä analyyttisyydestä, lähdekritiikistä, kielitaidosta, kontekstien hahmottamisesta, kansainvälisten suuntausten sekä niiden taustalla vaikuttavan historian yleisestä tuntemisesta. Kandivaiheessa en näitä vielä osannut vaan olin aika pihalla. Kandina on yleensä saanut vasta pintaraapaisun alasta.
Kun rekrytoin, e.m. syystä rekrytoin maistereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä joka paikkaan maisterin papereita vaadita. Vai onko ap kuullut, että rasvari tai putkimies olisi maisteri tai dipl.insinööri?
Ei vaadita ei. :)
Ja kyllä, olen kuullut myös putkimiehistä, joilla on maisterin tutkinto - ovat vain sen jälkeen lähteneet putkimiehiksi, koska eivät ole omilla (näissä tapauksissa humanistisilta aloilta maisterin paperit hankkineet) aiemmilla tutkinnoilla työllistyneet. Jos nyt ihan saivartelemaan pitää ruveta.
Hyvää keskusteltua, kiitos siitä!
Joku sanoi, että tein aloituksen, koska olen katkera, kun en päässyt yliopistoon. Tämä ei pidä paikkaansa ja on aikamoinen olkiukko. Tein aloituksen ihan aidosta mielenkiinnosta. Toki ymmärrän maisterin papereiden tärkeyden esimerkiksi logopediassa, oikeustieteissä, lääkäreillä, psykologeilla jne. mutta entäs ns. ei professio-tutkinnot, eli generalistit - voisiko työelämään hypätä jo kandin jälkeen?
Ja miksi joillekin maistereille on vaikea hyväksyä sitä, että myös alemmin koulutetuilla voi olla yhtä hyvää osaamista työelämässä, kuin heillä? Näitä on onneksi harvassa. Toisaalta myös alemmin koulutettujen on älytöntä dissata maistereita.
AP
Mun mielestä työnantajan on turha käyttää aikaa alemman kk-tutkinnon suorittajan tietojen syventämiseen, kun yliopistosta valmistuu jo paljon valmiimpia maistereita.
Gradu kertoo myös pitkäjänteisyydestä ja kyvystä saada hanke valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen asiantuntijatehtävien johdossa. Minulle on ollut as.tuntijatehtävissä hyötyä analyyttisyydestä, lähdekritiikistä, kielitaidosta, kontekstien hahmottamisesta, kansainvälisten suuntausten sekä niiden taustalla vaikuttavan historian yleisestä tuntemisesta. Kandivaiheessa en näitä vielä osannut vaan olin aika pihalla. Kandina on yleensä saanut vasta pintaraapaisun alasta.
Kun rekrytoin, e.m. syystä rekrytoin maistereita.
Mutta onko kaikilla maistereilla automaattisesti hyvä lähdekriittisyys, analyyttinen ajattelu ym? Väitän, että ei ole. Osa menee yliopiston läpi "hiihdellen"/ sieltä, mistä aita on matalin, eivätkä saa kaikkea mahdollista osaamista tutkinnosta irti, mitä voisi saada. Siksi on mielestäni älytöntä tuijottaa tiukasti koulutustasoa saatika tutkintonimikettä-
Mielestäni esimerkiksi analyyttisyys ja lähdekritiikki, kielitaito ym. ovat asioita, jotka voi hallita myös ilman maisteritason tutkintoa.
Itse koen, että maisterintutkinto oli alallani täysin välttämätön. Se on välttämätön siis myös siltä kannalta, että en voi tehdä töitä laillistettuna puheterapeuttina ilman filosofian maisterin tutkintoa logopedian oppiaineesta, mutta koen että se oli välttämätön myös oppimiseni ja osaamiseni kannalta.
Puheterapeutit eivät erikoistu, toisin kuin esim. lääkärit, joten meidän on viiden vuoden koulutuksen jälkeen käytännössä hallittava _kaikki_ (äänihäiriöt, aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat, neurologiset häiriöt sekä lapsilla että aikuisilla, artikulaatiohäiriöt, kielihäiriöt, kehitysvammat, änkytys, mutismi... lista jatkuu loputtomiin), eikä viisi vuotta riitä siihen mielestäni lainkaan. Kolmessa vuodessa kandin jälkeen minusta ei ikinä olisi ollut tähän työhön, ja maisteriopintojenkin jälkeen tarvitsen jatkuvasti (maksullista) täydennyskoulutusta.