Miksi meidän lapset rikkoo kaiken?
Kaikki lelut mitä saavat rikkovat ennemmin tai myöhemmin. Omansa ja pikkusiskonsa lelut. Rikkovat kotona tavaroita mukamas "vahingossa". Miten voi "vahingossa" kaivertaa seinää tai ovenpieliä? Saksilla saattavat alkaa leikkaamaan uusia vaatteitaan ja kerrankin uuden kalliin Toy story-pussilakanan leikkelivät saksilla.
Tarvitsen neuvoja. En enää pysty ostamaan heille mitään. Nyt jo tuhansien eurojen edestä ovat pistäneet tavaraa menemään. Näen punaista kun pyytävät synttärilahjaksi jotain. Ei tee mieli ostaa sitäkään kun sekin rikotaan. Pojat siis 10 ja 7.
Kommentit (66)
Sen siitä saa. Kun vapaata kasvatusta kylvää niin kerää niitä vapaan kasvatuksen hedelmiä
Lapsia on erilaisia, toisilla "särkyy" kaikki, mutta se on vain tutkimista ja luovuutta. Ei kannata ostaa heille kallista ja uutta, jos rahanmeno sinua rassaa.
Kai olet pienestä lähtien ohjeistanut ettei toisten omaisuutta saa rikkoa eikä mieluiten omaansakaan?
Kasvattajalla aihetta katsoa peiliin?
Voivatko pojat hyvin, siis ovatko eroperheestä ja purkautuisiki paha olo rikkomalla?
Onko pojilla liikaa energiaa? Pitäisikö heidän päästä purkamaan energiaansa vaikka jalkapallokentälle, istuvatko pääasiassa vain sisällä kaksin? Jospa heillä on vain tylsää, siis todella puuduttavan tylsää?
Huomioitko poikiasi, tuhmuuksien teko voi olla huomion hakemista, sillä negatiivinenkin huomio on huomiota. Yritä touhuta lastesi kanssa jotain, eivät silloin pääse rikkomaan tavaroitaan ja saavat samalla huomiotasi.
Eiköhän siihen rikkomiseen joku syy löydy kun vain mietit. Sitten on helpompaa keksiä ongelmaan ratkaisu :).
Ollaan kielletty (ei saisi), ollaan korotettu ääntä (ei saisi), ollaan laitettu pelikielto (ei saisi). Mikään ei auta.
Lasten kanssa tehdään kaikkea kivaa, käydään kivoissa paikoissa ja vaikka mitä, mutta ei sekään auta. En tiedä yhtään mikä auttaisi. Montaakaan lelua niillä ei enää ole. En edes halua muistella mitä kaikkea kivaa heillä olisi jos eivät olisi särkeneet.
Jotainhan me vanhempina tehdään vääriin koska eihän, herranjestas sentään, ole mahdollista, että lapset olisivat vaan luonteeltaan uppiniskaisia kun mikään sana ei mene perille asti.
Ap
Hanki Legoja, niitä ei voi särkeä.
Vierailija kirjoitti:
Kai olet pienestä lähtien ohjeistanut ettei toisten omaisuutta saa rikkoa eikä mieluiten omaansakaan?
No mitäs luulet. Jos se olisi noin helppoa niin ei kai tässä mitään ongelmaa nyt edes olisi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kasvattajalla aihetta katsoa peiliin?
Voivatko pojat hyvin, siis ovatko eroperheestä ja purkautuisiki paha olo rikkomalla?
Onko pojilla liikaa energiaa? Pitäisikö heidän päästä purkamaan energiaansa vaikka jalkapallokentälle, istuvatko pääasiassa vain sisällä kaksin? Jospa heillä on vain tylsää, siis todella puuduttavan tylsää?
Huomioitko poikiasi, tuhmuuksien teko voi olla huomion hakemista, sillä negatiivinenkin huomio on huomiota. Yritä touhuta lastesi kanssa jotain, eivät silloin pääse rikkomaan tavaroitaan ja saavat samalla huomiotasi.
Eiköhän siihen rikkomiseen joku syy löydy kun vain mietit. Sitten on helpompaa keksiä ongelmaan ratkaisu :).
Lapsilla on kavereita ja leikkivät ja riehuvat paljon ulkona. Koulun kentällä käyvät pelailemassa. Talvella hiihtävät ja luistelevat. Yhdessä käydään hop lopissa ja muissa kivoissa paikoissa. Eivät ole eroperheestä.
Ap
Jos lapset tosiaan ovat niin uppiniskaisia ettei mikään sana mene perille, niin eihän tuossa sitten ole mitään tehtävissä. Rikkovat minkä ehtivät ja se loppuu sitten aikanaan.. Jos on loppuakseen.
Ota pois teräaseet niin eivät kaiverra enää seiniä. Älä osta uusia leluja äläkä lakanoita. Sillä ongelmasi ratkeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvattajalla aihetta katsoa peiliin?
Voivatko pojat hyvin, siis ovatko eroperheestä ja purkautuisiki paha olo rikkomalla?
Onko pojilla liikaa energiaa? Pitäisikö heidän päästä purkamaan energiaansa vaikka jalkapallokentälle, istuvatko pääasiassa vain sisällä kaksin? Jospa heillä on vain tylsää, siis todella puuduttavan tylsää?
Huomioitko poikiasi, tuhmuuksien teko voi olla huomion hakemista, sillä negatiivinenkin huomio on huomiota. Yritä touhuta lastesi kanssa jotain, eivät silloin pääse rikkomaan tavaroitaan ja saavat samalla huomiotasi.
Eiköhän siihen rikkomiseen joku syy löydy kun vain mietit. Sitten on helpompaa keksiä ongelmaan ratkaisu :).
Lapsilla on kavereita ja leikkivät ja riehuvat paljon ulkona. Koulun kentällä käyvät pelailemassa. Talvella hiihtävät ja luistelevat. Yhdessä käydään hop lopissa ja muissa kivoissa paikoissa. Eivät ole eroperheestä.
Ap
Urheiluvälineet siis säästyvät tahalliselta rikkomiselta?
Oman marsun ostin heille kun halusivat ja siitä kyllä pitävät todella hyvää huolta :)
Ap
No herranjisses, lopeta romun ostaminen. Nythän palkitset kakaroita tavaroiden särkemisestä sillä, että ostat uusia? Miten vajaa taas pitää olla!
Kun ovat rikkoneet kaikki sen hetkiset juttunsa, muutama kuukausi tyhjin käsin tekee hyvää.
Sama ongelma oli oman pojan kanssa. Koulunalussa sitten jäi rikkomiskulttuuri pois. Kyllä harmitti, kun oli ostanut jonkun kivan lelun ja salaa nähnyt kuinka se "vahingossa" meni hajalle. Kirkkainsilmin poika tuli näyttämään ja pyysi mua ostamaan uutta tilalle. Annoin selitellä loppuun ja sanoin siihen, että satuin näkemään ettei ollut mikään vahinko ja uusia leluja ei silloin saa tilalle kun tahallaan rikotaan. Joskus nähdessäni tilanteen olen puuttunut asiaan hetikin. Se oli vain pojan tapa saada jokin uusi lelu tilalle jos ostettu lelu ei ollutkaan tarpeeksi mielenkiintoinen. Oppi kuitenkin haluamaan "pitemmäntähtäimen" leluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvattajalla aihetta katsoa peiliin?
Voivatko pojat hyvin, siis ovatko eroperheestä ja purkautuisiki paha olo rikkomalla?
Onko pojilla liikaa energiaa? Pitäisikö heidän päästä purkamaan energiaansa vaikka jalkapallokentälle, istuvatko pääasiassa vain sisällä kaksin? Jospa heillä on vain tylsää, siis todella puuduttavan tylsää?
Huomioitko poikiasi, tuhmuuksien teko voi olla huomion hakemista, sillä negatiivinenkin huomio on huomiota. Yritä touhuta lastesi kanssa jotain, eivät silloin pääse rikkomaan tavaroitaan ja saavat samalla huomiotasi.
Eiköhän siihen rikkomiseen joku syy löydy kun vain mietit. Sitten on helpompaa keksiä ongelmaan ratkaisu :).
Lapsilla on kavereita ja leikkivät ja riehuvat paljon ulkona. Koulun kentällä käyvät pelailemassa. Talvella hiihtävät ja luistelevat. Yhdessä käydään hop lopissa ja muissa kivoissa paikoissa. Eivät ole eroperheestä.
ApUrheiluvälineet siis säästyvät tahalliselta rikkomiselta?
Niin. Ehkä he ovat kinunneet tavaroita joita eivät oikeasti halua edes ja kun nopeasti kyllästyvät niin rikkovat...
Ap
Vierailija kirjoitti:
No herranjisses, lopeta romun ostaminen. Nythän palkitset kakaroita tavaroiden särkemisestä sillä, että ostat uusia? Miten vajaa taas pitää olla!
Kun ovat rikkoneet kaikki sen hetkiset juttunsa, muutama kuukausi tyhjin käsin tekee hyvää.
En minä osta enää vaan anoppi :D Sen asian kanssa on nykyään sovittu, että ne anopin ostamat tavarat jää mummolaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvattajalla aihetta katsoa peiliin?
Voivatko pojat hyvin, siis ovatko eroperheestä ja purkautuisiki paha olo rikkomalla?
Onko pojilla liikaa energiaa? Pitäisikö heidän päästä purkamaan energiaansa vaikka jalkapallokentälle, istuvatko pääasiassa vain sisällä kaksin? Jospa heillä on vain tylsää, siis todella puuduttavan tylsää?
Huomioitko poikiasi, tuhmuuksien teko voi olla huomion hakemista, sillä negatiivinenkin huomio on huomiota. Yritä touhuta lastesi kanssa jotain, eivät silloin pääse rikkomaan tavaroitaan ja saavat samalla huomiotasi.
Eiköhän siihen rikkomiseen joku syy löydy kun vain mietit. Sitten on helpompaa keksiä ongelmaan ratkaisu :).
Lapsilla on kavereita ja leikkivät ja riehuvat paljon ulkona. Koulun kentällä käyvät pelailemassa. Talvella hiihtävät ja luistelevat. Yhdessä käydään hop lopissa ja muissa kivoissa paikoissa. Eivät ole eroperheestä.
ApUrheiluvälineet siis säästyvät tahalliselta rikkomiselta?
Niin. Ehkä he ovat kinunneet tavaroita joita eivät oikeasti halua edes ja kun nopeasti kyllästyvät niin rikkovat...
Ap
Ehkä siinä on jotain tuollaista. Ovat liian vanhoja leikkimään tms (mikä on tietysti vähän hassua kun toinen on vasta 7, vaikka voihan olla että nuorempi jäljittelee isompaa). Jos urheilu ja lemmikinhoito on ollut kiinnostavaa, niin ehkä pitäytyisin noissa, enkä ostaisi enää leluja enää rikottavaksi? Sitten on tietysti vielä se ongelma jos pyrkivät silti rikkomaan siskonsa leluja?
Siis tuollaisen käytöksen jälkeen vielä käytte hoplopeissa ja teette kivoja juttuja? Oikeasti eihän tuosta paskasta käytöksestä siis seuraa ees mitään. Meillä ei ainakaan olisi mitään kivaa enää jos tuolleen käyttäytyisivät.
Vierailija kirjoitti:
Siis tuollaisen käytöksen jälkeen vielä käytte hoplopeissa ja teette kivoja juttuja? Oikeasti eihän tuosta paskasta käytöksestä siis seuraa ees mitään. Meillä ei ainakaan olisi mitään kivaa enää jos tuolleen käyttäytyisivät.
Meillä on tapana tehdä kaikenlaista perheenä niin ei noita poikia nyt oikein voi laskuistakaan jättää.
Ap
Serkun kanssa kerran rikottiin tahallamme leluja. Tuli sen verran huutia, että loppui kerrasta siihen. Tämä siis ennen ennen kuin keksittiin, että kieltäminen aiheuttaa ties mitä traumoja.