Miksi meidän lapset rikkoo kaiken?

He särkevät tavaraa niin pitkään kun siitä ei seuraa heille mitään ikävää. Odotappa kun keksivät saavansa aina uuden kännykän kun edellinen meni rikki...

Huonosti kasvatettuja lapsia, jotka eivät ole oppineet kunnioittamaan toisen tai omaa omaisuutta.

Itsellä oli lapsuuden naapurit, jotka rikkoivat aina omat ja tostensa tavarat. Luulen että heillä se oli aika pitkälti sisarkateutta. Jos toinen sai jotain niin se piti särkeä ja jos sai jotain ja halusi paremman niin se piti särkeä uuden toivossa. En ymmärtänyt tuota lapsenakaan.

Mun 11v. rikkoi roskakorinsa ja nyt käyttää sitä vanhaa rikkinäistä roskista. Ei tule uutta tilalle. Näin oppii ettei ole sallittua.

Vierailija kirjoitti:

Oman marsun ostin heille kun halusivat ja siitä kyllä pitävät todella hyvää huolta :)

Ap

No kiva, yksinäinen laumaeläin. Ja varmaan kohta senkin teurastavat kun kyllästyvät. Pikkulapsille ei pitäisi ostaa mitään puolustuskyvyttömiä pikkueläimiä.

No ei ole mikään vahinko jos saksilla pistellään lakanat riekaleiksi. Minä laittaisin pojat maksamaan rikkomansa, kun eivät kerran ole mitään tuhotaaperoita vaan isoja ja aivot omaavia. Ja ihan sama mistä maksaa, synttärilahjoistaan vai joululahjoistaan.

Voit tietysti jatkossakin palkita lapset hyvästä käytöksestä antamalla lisää rikottavaa ja viemällä kivoihin paikkoihin.

En tajua tällaisia vanhempia. Miksi meidän lapsi on sitä tai tätä ja tekee sitä tai tuota... Ei se lapsi ole mikään valmis olento vaan nimenomaan vanhemmille kasvatettavaksi luotu. Oleellisempi kysymys olisi: "Miten saan lapset lopettamaan asioiden rikkomisen?". Siinä olisi jo tapahtunut iso klikkaus ap:n päässä ja hän tajuaisi, että a. Asia tarvitsee toimenpiteitä. b. Hänen tulee tehdä ne toimenpiteet. c. Mikäli lapsilla ei ole mitään erityislapsiongelmia, asia on ap:n hoidettavissa. 

Vierailija kirjoitti:

En tajua tällaisia vanhempia. Miksi meidän lapsi on sitä tai tätä ja tekee sitä tai tuota... Ei se lapsi ole mikään valmis olento vaan nimenomaan vanhemmille kasvatettavaksi luotu. Oleellisempi kysymys olisi: "Miten saan lapset lopettamaan asioiden rikkomisen?". Siinä olisi jo tapahtunut iso klikkaus ap:n päässä ja hän tajuaisi, että a. Asia tarvitsee toimenpiteitä. b. Hänen tulee tehdä ne toimenpiteet. c. Mikäli lapsilla ei ole mitään erityislapsiongelmia, asia on ap:n hoidettavissa. 

No kerta olet niin viisas niin miksi et maininnut mitään mistä olisi hyötyä? Vai oletko nyt niin auttamattoman lapsellinen, että et tajua että lapsia on erilaisia. Meillä on kaksi lasta, tyttö ja poika. Molemmat ovat täysin eri maata. Tyttö villimpi tapaus ja poika rauhallinen. Onko ne kasvatettu eri säännöillä, no ei ole.

No jos kaikki "normaalit" menetelmät on kokeiltu, niin eihän tuossa auta muu, kuin lopettaa lelujen ostaminen ja antaminen. Eivät saa mitään uusia leluja ennen kuin asia on opittu. Ei syntymäpäivälahjoja ei joululahjoja, eikä varsinkaan "muuten vaan" lahjoja. Jouluna voi saada kovasti toivomansa yhden lahjan, ja jos se pysyy ehjänä niin sitten ehkä seuraavana synttärinä voi saada toisen. Luulenpa että ei tarvita edes kokonaista vuotta, ennen kuin asia on opittu. Jos rikotaan pikkusiskon leluja, niin saavat viikkorahoistaan (joita saavat suoritettuaan jotain pikku extrahommia, esim näin kesällä käpyjen kerääminen pihanurmelta tai muuta vastaavaa) maksaa tilalle uuden samanlaisen. Mikäli leikkelevät vaatteitaan, saavat kulkea leikellyissä vaatteissa. Luulisi koululaista nolottavan niin paljon, että jää vaatteet vastedes rauhaan. Teillä on edessä poikien kasvaessa vakavat ongelmat, ellette saa lapsia oppimaan ettei tavaroita, omia tai muiden, tuhota tahallaan. Siksi kannattaa olla aika jyrkkänä asian suhteen.  

Vierailija kirjoitti:

Kaikki lelut mitä saavat rikkovat ennemmin tai myöhemmin. Omansa ja pikkusiskonsa lelut. Rikkovat kotona tavaroita mukamas "vahingossa". Miten voi "vahingossa" kaivertaa seinää tai ovenpieliä? Saksilla saattavat alkaa leikkaamaan uusia vaatteitaan ja kerrankin uuden kalliin Toy story-pussilakanan leikkelivät saksilla.

Tarvitsen neuvoja. En enää pysty ostamaan heille mitään. Nyt jo tuhansien eurojen edestä ovat pistäneet tavaraa menemään. Näen punaista kun pyytävät synttärilahjaksi jotain. Ei tee mieli ostaa sitäkään kun sekin rikotaan. Pojat siis 10 ja 7.

Pari lastemme serkkua on myös tuollaisia rikkojia. Lapsemme eivät enää haluaisi serkkujen tulevan kylään juuri tuosta syystä. Osa rikkoontumisesta on tavallaan vahinkoja, mutta en tajua miksi he kävelevät lelujen päältä? En muista että omille lapsille olisi edes tarvinnut sanoa että älä seiso sen nuken, leikkitietokoneen tai parkkitalon päällä. Levittävät myös kaikki lelut ympäriinsä ja jättävät lattialle. Tuota omat lapset inhoavat, koska siivoaminen on niin työlästä. Serkut eivät siivoa, vaikka voimakkaasti pyydetään. Eivät kuulemma osaa ( ovat normaaliälyisiä lapsia). On mennyt kallistakin tavaraa rikki. Esim. Jättivät tabletin lattialle ja astuivat tyynesti päälle. Näyttö hajalla. Rikkovat myös tahallaan. Esim. Heittävät isoja muovitavaroita yläkerrasta kaiteen yli.

Tälle ei kuulemma voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan kielletty (ei saisi), ollaan korotettu ääntä (ei saisi), ollaan laitettu pelikielto (ei saisi). Mikään ei auta.

Lasten kanssa tehdään kaikkea kivaa, käydään kivoissa paikoissa ja vaikka mitä, mutta ei sekään auta. En tiedä yhtään mikä auttaisi. Montaakaan lelua niillä ei enää ole. En edes halua muistella mitä kaikkea kivaa heillä olisi jos eivät olisi särkeneet.

Jotainhan me vanhempina tehdään vääriin koska eihän, herranjestas sentään, ole mahdollista, että lapset olisivat vaan luonteeltaan uppiniskaisia kun mikään sana ei mene perille asti.

Ap

Ei saisi? Mitä mä just luin? Totta helvetissä lasta pitää kieltää! Jos tavaraa menee jatkuvasti rikki ja vielä tahallaan niin kovemmat keinot käyttöön. Pelikieltoa kuukausi, ei missään nimessä mitään uutta tilalle rikottavaksi - olette opettaneet pojille että vanhempien lompakko on pohjaton ja aina saa uutta tilalle, eikä mitään seuraamuksia tule.

Tuonikäiset ymmärtävät puhetta, ja osaavat olla helvetin ovelia. Mun pojalla oli tavaroidenrikkomisvaihe, joka loppui suht lyhyeen kun asiasta käytiin asiallinen keskustelu ja kerroin nassikalle mitkä ovat seuraamukset. Ja niistä seuraamuksista pidettiin kiinni, vaikka poika kuinka ulvoi ja raivosi.

Tosiaan ap, marsuja tulisi olla kaksi.. ohis.

Jotkut lapset on temperamenttisia, kokeilevat rajojaan ja tekevät "tuhmuuksia" enemmän kuin toiset. Niin se vaan menee, mutta vanhemman tehtävä on jaksaa kasvattaa ja olla palkitsematta huonoa käytöstä. Jos Hoplop on tärkeä, sinne ei mennä, jos on juuri rikkonut jonkun tavaran tms. Uutta saadessa käydään säännöt läpi: Muistattehan, pojat, että tätä ei rikota tai seuraa jonkin kivan asian menetys.

Luonnollisesti rangaistus pitää olla suhteessa tekoon eikä saa olla miljoonan ajan päästä, ei esim. puhuta heinäkuussa synttärirangaistuksesta, jos synttärit on tyyliin maaliskuussa. Uusia tavaroita ei osteta eikä vastaanoteta, jos/kun ne kerran hajotetaan palasiksi. Rikkinäisissä lakanoissa nukutaan, jos ne vielä kasassa pysyvät. Jos pilkkoo paidan, joutuu laittamaan jonkun vanhan, ruman ja pieneksi menneen sen tilalle, ei suinkaan uutta. Jne. Pelikiellot on tuon ikäiselle ihan normirangaistuksia, ei liian pahoja.

Tärkeintä on, että lasta ei palkita huvipuistoreissuilla ja hoplopeilla, jos on ollut ihan mahdoton. Kiristää saa: jos olet kiltisti/ rikkomatta/ avulias ym. niin sitten mennään. Jos et, ei mennä. Yhden tolloilusta kärsii kaikki, aivan kuin armeijassa.

Jaksamista ap:lle villien poikien kasvatuksessa!

Ei kannata ostaa mitään mikä ei kestäisi alle 3-vuotiaan käsittelyä. Kaikki teräaseet piiloon. Leluiksi voisi hankkia mieluummin pääasiassa askartelutarvikkeita ja tehtävävihkoja, puupalapelejä ja ulkoleluja joita ei saa rikki (peruslapiota ja sankoja, palloja, puupelejä, twist-naru, marmorikuulat ym). Lelut voi laittaa lukkojen taakse ja antaa sieltä yksitellen pyydettäessä käyttöopastuksen kera.

Kokemukseni mukaan tällä tavalla "leikkivät" ne lapset, joita ei ole systemaattisesta ohjattu vauvaiästä alkaen lelujen käyttöön. He eivät siis tiedä mitä tavaroilla kuuluisi tehdä ja leikkivät niillä ns. väärin, vanhemmat olettavat että lapset osaavat käyttää leluja ilman opastusta. Lapsesi alkavat olla jo vähän liian vanhoja harjoittelemaan samoja leikkitaitoja kuin mitä pitäisi harjoitella 2-3v kanssa.

Unohtakaa tämä avaus. Suurinosa on taas, kuten arvata saattaa, ollut niitä tyhjänpäiväsiä "neuvoja" mitkä on kokeiltu sataan kertaan. Parhaimpia on nämä "lasta pitää kasvattaa" hurmos lauseet, silti Rouva Täydellinen Kasvattaja ei osannut minkäänlaista neuvoa mukaan laittaa. Jos joku kysyisi koiran käytökseen neuvoja niin varmaan kävisitte kirjoittamassa siihen, että ettekö tienneet että koira pitää kouluttaa. On niin mukavaa olla paskantärkeä vaikka ei tiedä mitään. Kunhan nyt jotain "neuvoo". Hauskaa päivän jatkoa pikku kullannuppujenne parissa. Ja pikku totuus vielä, ette te mitään täydellisiä kasvattajia ole, kaukana siitä. Voitte toki uskotella itellenne mitä haluatte. Mutta onneksi olkoon. Saittepahan taas yhden äidin hermot vielä kireämmälle.

Muistattekos muuten vielä miten jeesustelitte Eerikan tapauksen jälkeen (vai minkä tapauksen jälkeen nyt olikaan) kuinka äitejä pitää auttaa eikä lytätä maahan entistä enemmän. Minä muistan ne ketjut. Sitäkään hurskastelua ei sitten kauan kestänytkään :D

t: paska äiti

Ota kakaroilta kaikki lelut pois sillä syyllä ettet halua että rikkovat ne, anna pitää esim kolme lelua per nenä. Jos lakanat rikotaan, nukutaan ilman ja tehdään kotitöitä kunnes viikkorahoilla voi ostaa uudet, uusia leluja saa vain synttäreinä ja jouluna ja muuten ne pitää kustantaa viikkorahoista. Jos rikkovat ovenpielen, niin hiomapaperi käteen ja kunnostamaan.

Vierailija kirjoitti:

Unohtakaa tämä avaus. Suurinosa on taas, kuten arvata saattaa, ollut niitä tyhjänpäiväsiä "neuvoja" mitkä on kokeiltu sataan kertaan. Parhaimpia on nämä "lasta pitää kasvattaa" hurmos lauseet, silti Rouva Täydellinen Kasvattaja ei osannut minkäänlaista neuvoa mukaan laittaa. Jos joku kysyisi koiran käytökseen neuvoja niin varmaan kävisitte kirjoittamassa siihen, että ettekö tienneet että koira pitää kouluttaa. On niin mukavaa olla paskantärkeä vaikka ei tiedä mitään. Kunhan nyt jotain "neuvoo". Hauskaa päivän jatkoa pikku kullannuppujenne parissa. Ja pikku totuus vielä, ette te mitään täydellisiä kasvattajia ole, kaukana siitä. Voitte toki uskotella itellenne mitä haluatte. Mutta onneksi olkoon. Saittepahan taas yhden äidin hermot vielä kireämmälle.

Muistattekos muuten vielä miten jeesustelitte Eerikan tapauksen jälkeen (vai minkä tapauksen jälkeen nyt olikaan) kuinka äitejä pitää auttaa eikä lytätä maahan entistä enemmän. Minä muistan ne ketjut. Sitäkään hurskastelua ei sitten kauan kestänytkään :D

t: paska äiti

Tämä ei sitten koske muutamaa normaalia vastaajaa.

t: paska äiti

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata ostaa mitään mikä ei kestäisi alle 3-vuotiaan käsittelyä. Kaikki teräaseet piiloon. Leluiksi voisi hankkia mieluummin pääasiassa askartelutarvikkeita ja tehtävävihkoja, puupalapelejä ja ulkoleluja joita ei saa rikki (peruslapiota ja sankoja, palloja, puupelejä, twist-naru, marmorikuulat ym). Lelut voi laittaa lukkojen taakse ja antaa sieltä yksitellen pyydettäessä käyttöopastuksen kera.

Kokemukseni mukaan tällä tavalla "leikkivät" ne lapset, joita ei ole systemaattisesta ohjattu vauvaiästä alkaen lelujen käyttöön. He eivät siis tiedä mitä tavaroilla kuuluisi tehdä ja leikkivät niillä ns. väärin, vanhemmat olettavat että lapset osaavat käyttää leluja ilman opastusta. Lapsesi alkavat olla jo vähän liian vanhoja harjoittelemaan samoja leikkitaitoja kuin mitä pitäisi harjoitella 2-3v kanssa.

No höpö höpö. Ei normaalilapsia tarvitse "systemaattisesti ohjata lelujen käyttöön" (:DDD), eikä leluilla voi "leikkiä väärin". Lelujen ja tavaroiden hajottaminen on aivan eri asia, joka liittyy ajattelemattomuuteen, välinpitämättömyyteen ja piittaamattomuuteen omasta ja toisten omaisuudesta. Joskus se voi myös olla oire jostain vakavasta ongelmasta / häiriöstä. Mutta ei tavaroiden hajottamisella ole mitään tekemistä leikkitaitojen kanssa, jos kysymys kuitenkin on normaaliälyllä varustetuista lapsista.

Tavaroiden ja paikkojen rikkominen ei ole hyväksyttyä yhtään minkäänikäiseltä lapselta - saati kouluikäiseltä, joka tajuaa (tajuaahan?) puhetta.

Arvaan, että poikasi ovat aina käyttäytyneet samalla tavalla eli et ole heitä pienenäkään ojentanut vaan olet systemaattisesti palkinnut huonosta käyttäytymisestä - koska olet siten päässyt itse helpommalla. Nyt kun pojat on isoja, heiltä menee rikki enemmän ja nopeammin ja kalliimpaa tavaraa. Pelkäätkö että kullannuput panevat kämpänkin tasaiseksi?

Kannattaa ottaa ohjat omiin käsiin aika pian.

Pojat saattavat myös hakea huomiota väärällä tavalla. Lapset, joita ei myönteisessä mielessä huomioida, hakevat helposti huomiota käyttäytymällä niin, että varmasti saavat äidin huomion. Tuon ikäisten lasten kanssa näistäkin asioista voi jo keskustella. Heiltä voi vaikka kysyä, että miksi rikoit uuden lelusi?

Miksi ylipäänsä pitää koko ajan hankkia uutta? Meillä ei 3-vuotiaskaan saa vahingossa rikkimenneen lelun tilalle automaattisesti uutta. Ihan kumma ajatus. Niin kuin sen lapsen onnellisuus olisi niistä muovileluista kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan ap, marsuja tulisi olla kaksi.. ohis.

Valehtelin lemmikkilajin jotta en tule tunnistetuksi.. ohis

Viikkorahaa TEHDYISTÄ kotitöistä. Näillä ostavat mitä haluavat ja rikkovat jos ovat vieläkin yhtä hölmöjä. Nostais tavaran arvoa kun on nähnyt sen eteen vähän vaivaa ja ehkä miettisivät tarkemmin mitä rahallaan ostavat. Ja jos rikkoo toisten leluja niin ne rahat tienataan samaan tyyliin ja maksetaan se toisen lelu.