Lue keskustelun säännöt.
Miksi siirrätte vakavia tauteja lapsillenne ettekä adoptoi?
04.01.2016 |
http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201601040081404_v0.shtml
Kyllä tuli taas surullinen mieli, kun tuonkin videon katsoi, jossa nuori nainen kärsii harvinaisesta kivuliaasta ihosairaudesta, johon ei ole hoitoa. Sama tauti on myös naisen isällä eli sitä kautta periytynyt tyttärelle. Kyllä näissä tapauksissa aina miettii, että millä helvetin oikeudella tällaisia vakavia tauteja kantavat ihmisiä hankkivat niitä lapsia. Jos lapsen oikeasti haluaa todella paljon, niin aina voi adoptoida. Kuka ihminen oikeasti ottaa sen riskin, että lapsi joutuu kärsimään samoista oireita kuin itse on kärsinyt? Kyllä täytyy ihmisen olla itsekäs, kun täytyy saada biologisesti oma lapsi, vaikka adoptoimallakin voisi saada lapsen, vaikka se pidempi prosessi onkin.
Kommentit (97)
Mikä oikeus niillä adoptioon antajilla on lisääntyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinulla mitään käsitystä siitä, kuinka vaikeaa on oikeasti saada adoptiolapsi?
Mihin vedetään raja? Oma mies valittelee, että kannattaako hankkia lasta, kun suvuissa on alkoholismia, sydän ja verisuonitauteja ja kummallakin on psoriasis.
Mistä sitä tietää mitä tauteja niillä adoptiolapsilla on.
Kyllä kai ite sit sekvensoitutat oman ja kumppanisi genomit, ettette vaan mitään saman taudin resessiivisiä geenivirheitä kanna ja vahingossa saa sairasta lasta? On muuten sopivat kumppanit sit aika vähissä; sellaista geenivirhekuormaa meistä jokainen kantaa ja periaatteessa jokainen hedelmöitys on geenien suhteen arpajaiset joissa jälkeläinen voittaa tai häviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vakavasti sairaalla ei välttämättä ole oikeutta adoptoida. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitä tietää mitä tauteja niillä adoptiolapsilla on.
No se adoptiolapsi on joka tapauksessa jo synnytetty, joten ei häntä jälkikäteenkään voida abortoida! Mikä tyhmä kysymys... Ja jos on valmis hankkimaan oman lapsen, joka on todennäköisesti sairas, niin miksei sitten kelpaa myös sairas adoptiolapsi? Miksi sen adoptiolapsen pitäisi olla se geeneiltään täydellinen, jos oman biologisen lapsenkaan ei tarvitse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla mitään käsitystä siitä, kuinka vaikeaa on oikeasti saada adoptiolapsi?
Mieluummin itse näkisin sen vaivan, että yrittäisin adoptoida kuin tekisin sairaan lapsen, joka joutuisi kärsimään suuresti sairaudestaan elämänsä aikana. Adoptio ei aina välttämättä onnistu, se on totta. Mutta mikä oikeus meillä kaikilla on saada lapsi? Jos lapsista niin kovin tykkää, niin lasten kanssa voi olla tekemisissä muitakin kautta kuin hankkimalla oma lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai ite sit sekvensoitutat oman ja kumppanisi genomit, ettette vaan mitään saman taudin resessiivisiä geenivirheitä kanna ja vahingossa saa sairasta lasta? On muuten sopivat kumppanit sit aika vähissä; sellaista geenivirhekuormaa meistä jokainen kantaa ja periaatteessa jokainen hedelmöitys on geenien suhteen arpajaiset joissa jälkeläinen voittaa tai häviää.
No tässäkin linkin tapauksessa isä tiesi sairastavansa tuota tautia ja mahdollisuus taudin periytymiseen oli olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vakavasti sairaalla ei välttämättä ole oikeutta adoptoida. Siksi.
Jos on niin vakava sairaus, ettei edes adoptiolasta saa, niin mikä järki on tehdä oma biologinen lapsi? Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä oikeus niillä adoptioon antajilla on lisääntyä?
No tällä asialla taas ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että vakavasti sairaat tuottavat lisää samaa sairautta kantavia lapsia. Miksi yrität sotkea keskustelua ihan eri aiheella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että on mahdollisuus periyttää sairaus jälkeläiseen, ei vielä ole todiste siitä, että tauti varmasti periytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kai ite sit sekvensoitutat oman ja kumppanisi genomit, ettette vaan mitään saman taudin resessiivisiä geenivirheitä kanna ja vahingossa saa sairasta lasta? On muuten sopivat kumppanit sit aika vähissä; sellaista geenivirhekuormaa meistä jokainen kantaa ja periaatteessa jokainen hedelmöitys on geenien suhteen arpajaiset joissa jälkeläinen voittaa tai häviää.
No tässäkin linkin tapauksessa isä tiesi sairastavansa tuota tautia ja mahdollisuus taudin periytymiseen oli olemassa.
Niin, mahdollisuus. Ei varmuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekkyyden takia. Luin joskus artikkelin perheestä, jossa on viisi progeriaa (ennenaikainen vanheneminen, joka johtaa kuolemaan n. 13-vuotiaana) sairastavaa lasta. Vanhemmat eivät välittäneet siitä, että heidän jokainen lapsensa oli sairas, vaan jatkoivat lisääntymistä kuin kanit.
Vierailija kirjoitti:
Se että on mahdollisuus periyttää sairaus jälkeläiseen, ei vielä ole todiste siitä, että tauti varmasti periytyy.
Juuri näin. Eikä se, että itse on terve, myöskään takaa ettet periytä jälkeläisellesi vaikka kuinka kamalaa tautia.
Vierailija kirjoitti:
Vakavasti sairaalla ei välttämättä ole oikeutta adoptoida. Siksi.
Anteeksi vaan, mutta tää on itsekkyyden huippu. Henkilö on niin sairas yms. että katsotaan, ettei pysty tarjoamaan lapselle rajoitteista johtuen tarvittavaa turvaa ja huolenpitoa. On siis hyvin paljon mahdollista, että omat lapset joutuvat samaan tilanteeseen, mutta silti on pakko lapsi saada, kun haluaa. Ei niitä oikeuksia ihan pienestä pois oteta.
Vaikka mahdollisuus olisi pieni, kannattaako ottaa riski, kun pahimmassa tapauksessa seuraukset ovat hirveät?
Koska eugeniikka todettiin paskaksi ideaksi natsi-Saksan jälkeen.
Mulla on dominoivasti periytyvä. En tiennyt ennen raskautta. Nyt olenbtutustunut muihin ja lähes kaikki tekevät biologisia lapsia. Toivovat vaan, että plisivat terveitä..
Adoptoimiseen ei sairailla ole varaa (kymppitonneja) ja eivät luultavasti menisi terveysseulasta läpi. Lapsen saamisen halu on ihmisellä niin valtava.
Mulla ei ole kantaa. Olen kyllä miettinyt suunnalta ja toiselta.
Se on se itsekkyys ja harhaluulo siitä että "minulla on OIKEUS saada oma biologinen lapsi".