Lue keskustelun säännöt.
Miksi siirrätte vakavia tauteja lapsillenne ettekä adoptoi?
04.01.2016 |
http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201601040081404_v0.shtml
Kyllä tuli taas surullinen mieli, kun tuonkin videon katsoi, jossa nuori nainen kärsii harvinaisesta kivuliaasta ihosairaudesta, johon ei ole hoitoa. Sama tauti on myös naisen isällä eli sitä kautta periytynyt tyttärelle. Kyllä näissä tapauksissa aina miettii, että millä helvetin oikeudella tällaisia vakavia tauteja kantavat ihmisiä hankkivat niitä lapsia. Jos lapsen oikeasti haluaa todella paljon, niin aina voi adoptoida. Kuka ihminen oikeasti ottaa sen riskin, että lapsi joutuu kärsimään samoista oireita kuin itse on kärsinyt? Kyllä täytyy ihmisen olla itsekäs, kun täytyy saada biologisesti oma lapsi, vaikka adoptoimallakin voisi saada lapsen, vaikka se pidempi prosessi onkin.
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että on mahdollisuus periyttää sairaus jälkeläiseen, ei vielä ole todiste siitä, että tauti varmasti periytyy.
Juuri näin. Eikä se, että itse on terve, myöskään takaa ettet periytä jälkeläisellesi vaikka kuinka kamalaa tautia.
Toki terveellekin voi tulla sairas lapsi. Mutta on mun mielestä kyllä aika hirveää, jos aikuinen tiedostaen tekee lapsia, jos on oikeasti joku vakava paljon kipuja aiheuttava ja arkielämää vaikeuttava tauti. Mun mielestä tälläisissa tapauksissa on ihan turha alkaa leikkimään todennäköisyyksillä, jos todennäköisyys näin vakavan taudin periytymiseen on olemassa. En itse ainakaan haluaisi syntyä, jos tuossa videossa olleen tytön tapaan voisi oleilla auringossa ja sisälläkin pitäisi koko ajan olla sama 17 asteen lämpötila ja pienikin muutos lämpötilassa alas tai ylös aiheuttaisi toisen asteen palovamman! Kyllä täytyy olla sadisti, joka tuollaisen taudin antaa periytyä omille lapsilleen!
Itse sairastan suvussa periytyvää tautia, joka hankaloittaa arkielämääni. Enkä todellakaan aio tehdä yhtään omaa lasta tähän maailmaan, vaikka lapsista kovasti tykkäänkin. En toivoisi tätä tautia edes pahimmalle vihamiehelleni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsekkyyden takia. Luin joskus artikkelin perheestä, jossa on viisi progeriaa (ennenaikainen vanheneminen, joka johtaa kuolemaan n. 13-vuotiaana) sairastavaa lasta. Vanhemmat eivät välittäneet siitä, että heidän jokainen lapsensa oli sairas, vaan jatkoivat lisääntymistä kuin kanit.
Eikö lyhyt elämä ole arvokas?
Meidän kohdalla kävi niin, että vaikea periytyvä sairaus diagnosoitiin toisella kun nuorin lapsista oli 6v. Ei ollut siis valinnanvaraa.
Sitä emme tiedä, käytettäiskö aikakonetta ja jätettäis lapset tekemättä jos tämä olis tiedetty aiemmin. Ehkä ei. Hoidettuna on kuitenkin hyvät mahdollisuudet pitkään hyvään elämään.
Vierailija kirjoitti:
Meidän kohdalla kävi niin, että vaikea periytyvä sairaus diagnosoitiin toisella kun nuorin lapsista oli 6v. Ei ollut siis valinnanvaraa.
Sitä emme tiedä, käytettäiskö aikakonetta ja jätettäis lapset tekemättä jos tämä olis tiedetty aiemmin. Ehkä ei. Hoidettuna on kuitenkin hyvät mahdollisuudet pitkään hyvään elämään.
Jatkan vielä, että tämä oli ns. viimeinen niitti sterilisaatioon hakeutumisella. Lapsiluku oli täynnä varmuudella jo nuorimmaisen syntyessä, mutta kun tämä selvisi, niin päätös sterilisaatioon oli helppo ja selkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka adoptiolasten sairastumattomuus selvitetään?
Minä ja mieheni periytäisimme lapsillemme useita sairauksia, jotka voivat tehdä elämästä helvettiä. Olemme molemmat elossa vain tehokkaan länsimaisen lääketieteen vuoksi. Ilman sitä, olisimme kuolleet jo vauvoina.
En pysty perustelemaan itselleni, miksi haluaisin tietoisesti kiduttaa jälkeläistäni näillä sairauksilla. Pidän sitä epä-eettisenä.
Emme hanki biologisia lapsia, emmekä adoptoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseäni ei pelottanut tulla raskaaksi reippaasti yli 42 v. Eikä ollut mitään mahdollisuutta tulla nk suomalaisia tauteja koska lapsen isä oli muualta kun Suomesta. Terve vauva tuli . Nyt aikuisena erittäin fiksu ja älykäs.
Monet sairaudet voi nykyään todeta jo raskausaikana, jolloin mahdollisuus aborttiin. Lisäksi joskus on jo alkiosta mahdollista tutkia onko alkio sairas, jolloin voidaan hedelmöitys tehdä terveellä alkiolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ja mieheni periytäisimme lapsillemme useita sairauksia, jotka voivat tehdä elämästä helvettiä. Olemme molemmat elossa vain tehokkaan länsimaisen lääketieteen vuoksi. Ilman sitä, olisimme kuolleet jo vauvoina.
En pysty perustelemaan itselleni, miksi haluaisin tietoisesti kiduttaa jälkeläistäni näillä sairauksilla. Pidän sitä epä-eettisenä.
Emme hanki biologisia lapsia, emmekä adoptoi.
Millaisista sairauksista on kyse kun 100 % varmuudella periytyisivät?
Entä rintasyöpäsuvut? Onko itsekästä hankkia lapsia koska riskinä on saada tyttö, joka voi kantaa syöpägeenejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö adoptiolapsilla ole sairauksia?
Tästä on lyhyt askel rodunjalostukseen. Ja kaikki tietää mihin se johtaa ja on johtanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
31 jos molemmilla on vallitsevasti periytyvä sama sairaus, on lapsilla se 100%
Vierailija kirjoitti:
Eikö adoptiolapsilla ole sairauksia?
Voi toki niilläkin olla, entä sitten? Miten se tähän liittyy?
Missä aloittajan mielestä menee raja vakavan ja "vain ikävän" taudin välissä? Tarkoitus ei ole vinoilla, vaan ihan mielenkiinnosta kyselen.
Minulla on sairaus, joka periytyy 50% todennäköisyydellä, joten olen pohdiskellut tätä kysymystä paljon. Olen ajatellut, onko mulla oikeutta tuoda tähän maailmaan lasta, joka joutuisi kärsimään näistä samoista kivuista, joista minä kärsin.
Tämä sairauteni on kuitenkin sellainen, että sen kanssa voi elää normaalia elämää normaalilla eliniän ennusteella, ja se rajoittaa uravalintoja sen verran, ettei kovin fyysistä työtä voi tehdä tai suunnitella uraa ammattiurheilijana. Sairaudestani huolimatta minä elin normaalin lapsuuden ja nuoruuden, eikä geenivirhettäni edes diagnosoitu kuin vasta 25-vuotiaana, niin harvinainen se on ja niin vähän se vaikuttaa elämänlaatuun. Joten tämä taitaa olla vain "ikävä" juttu, ei mielestäni syy aborttiin jos satun raskaaksi tulemaan.
Vierailija kirjoitti:
http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201601040081404_v0.shtml
Kyllä tuli taas surullinen mieli, kun tuonkin videon katsoi, jossa nuori nainen kärsii harvinaisesta kivuliaasta ihosairaudesta, johon ei ole hoitoa. Sama tauti on myös naisen isällä eli sitä kautta periytynyt tyttärelle. Kyllä näissä tapauksissa aina miettii, että millä helvetin oikeudella tällaisia vakavia tauteja kantavat ihmisiä hankkivat niitä lapsia. Jos lapsen oikeasti haluaa todella paljon, niin aina voi adoptoida. Kuka ihminen oikeasti ottaa sen riskin, että lapsi joutuu kärsimään samoista oireita kuin itse on kärsinyt? Kyllä täytyy ihmisen olla itsekäs, kun täytyy saada biologisesti oma lapsi, vaikka adoptoimallakin voisi saada lapsen, vaikka se pidempi prosessi onkin.
no ei noi adoptio lapsetkaan mitä lottovoittoa geenien suhteen, elämänkoululaisten jälkeläisiä
Vierailija kirjoitti:
31 jos molemmilla on vallitsevasti periytyvä sama sairaus, on lapsilla se 100%
Eipä oo ku jokaisen lapsen kohdalla todennäköisyys saada se on 75%.
Adoptioon on Suomessa hyvin tiukat vaatimukset, pelkkä adoptioprosessi kestää vuosikausia eikä mikään takaa että edes saa adoptiolapsen. Kansainvälinen adoptio (suurin osa Suomen adoptoiduista tulee nykyään ulkomailta) ei ole koskaan lapselle mikään ihanneratkaisu, lapselta riistetään kaikki ja viedään vieraaseen kulttuuriin. Ei siis mikään ihme että erityisesti ulkomailta adoptoidut ovat yliedustettuja mm. huostaanotoissa jne.