Lue keskustelun säännöt.
Miksi siirrätte vakavia tauteja lapsillenne ettekä adoptoi?
04.01.2016 |
http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201601040081404_v0.shtml
Kyllä tuli taas surullinen mieli, kun tuonkin videon katsoi, jossa nuori nainen kärsii harvinaisesta kivuliaasta ihosairaudesta, johon ei ole hoitoa. Sama tauti on myös naisen isällä eli sitä kautta periytynyt tyttärelle. Kyllä näissä tapauksissa aina miettii, että millä helvetin oikeudella tällaisia vakavia tauteja kantavat ihmisiä hankkivat niitä lapsia. Jos lapsen oikeasti haluaa todella paljon, niin aina voi adoptoida. Kuka ihminen oikeasti ottaa sen riskin, että lapsi joutuu kärsimään samoista oireita kuin itse on kärsinyt? Kyllä täytyy ihmisen olla itsekäs, kun täytyy saada biologisesti oma lapsi, vaikka adoptoimallakin voisi saada lapsen, vaikka se pidempi prosessi onkin.
Kommentit (97)
Luin kerran jutun perheestä, jossa oli esikoinen terve. Toinen lapsi oli vaikeasti vammainen ja tämän vammaisen lapsen synnyttyä, kävi selväksi tutkimuksissa, että koska molemmat vanhemmat kantavat samaa geenivirhettä niin heillä on jokaisen lapsen kohdalla 25 %:n todennäköisyys saada vaikeasti vammainen lapsi. Vammat olivat siis sellaisia, että lapsi ei puhu, ei kykene "normaaliin" elämään, on vaikeasti vammainen ja täysin hoidettava, älyllisesti korkeintaan parivuotiaan tasolla. Liikkuminen hyvin rajallista.
Kuitenkin vanhemmat halusivat tietyn määrän lapsia, koska olivat aina haaveilleet tietystä määrästä lapsia. Saivat myöhemmin vielä kaksi lasta, joista toisella oli tuo vaikeavammaisuus ja toinen oli terve. Heillä siis 4 lapsesta kaksi monivammaisia. Huolehtivat lapsista kyllä hyvin, mutta mielestäni aikamoinen riski, että 25 %:n todennäköisyydellä saavat monivammaisen lapsen. Tuskin olisin itse ottanut riskiä noiden kahden nuoremman lapsen kohdalla. Esikoinen ja ensimmäinen vammainen lapsi on eri asia, koska geenivirhe tosiaan paljastui vasta tuon toisen lapsen synnyttyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
31 jos molemmilla on vallitsevasti periytyvä sama sairaus, on lapsilla se 100%
No ei ole, vaan 75 %, todennäköisesti kun ovat heterotsygootteja. Jos taas olisi väistyvä kummallakin, sitten on 100 %.
Jos olisi väistyvä, mahdollisuus olisi 25%, mutta jos dominoiva niin 75%.
Nyt puhuttiin sairaudesta, ei pelkästä kantajuudesta. Sairauden kohdalla tdnk on 100 %, väistyvissä ei yleensä ole ympäristölläkään mitään merkitystä (kyse on tavallisesti mutaatiosta jonka seurauksena ei tule toimivaa geenituotetta).
Juuri sairastuvuus olisi 75% mahdollisuudella, jos molemmilla vanhemmilla olisi sama vallitsevasti periytyvä sairaus. Tai sen geeni.
tässä puhe väistyvästä, katso mihin kommenttiin vastasin.
Juu ja minä tässä vastaan, että jos molemmilla vanhemmilla on sama dominoiva virheellinen geeni, heidän jälkeläisillään on jokaisella 75 % mahdollisuus sairastua. Jos taas molemmilla vanhemmilla on väistyvästi periytyvä sairaus, mahdollisuus on 25 % jokaisella jälkeläisellä. Jos dominoivan sairauden geeni on vain toisella vanhemmalla, jokaisella jälkeläisellä on 50 % mahdollisuus olla sairas.
No ei todellakaan ole 25 %, vaan 100 % tuossa tapauksessa. 25 % ainoastaan silloin jos vanhemmilla on pelkkä geenin kantajuus, ei sairautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakavasti sairaalla ei välttämättä ole oikeutta adoptoida. Siksi.
Anteeksi vaan, mutta tää on itsekkyyden huippu. Henkilö on niin sairas yms. että katsotaan, ettei pysty tarjoamaan lapselle rajoitteista johtuen tarvittavaa turvaa ja huolenpitoa. On siis hyvin paljon mahdollista, että omat lapset joutuvat samaan tilanteeseen, mutta silti on pakko lapsi saada, kun haluaa. Ei niitä oikeuksia ihan pienestä pois oteta.
Väärin. Sellainenkin sairaus tai ominaisuus, joka ei häiritse elämää tai aiheuta suuria vaivoja voi olla adoption este. Minä en esim. saa adoptoida, koska minulla on diabetes. Samoin adoptiovanhemmille on esim. BMI-rajat, lihav ei saa adoptiolasta.
Itse oikeasti haluaisin tietää mikä sopiva prosentti on? 50%, 25% entä tuo 1% olemmeko kaikki sitä mieltä, että yhden prosentin riski ei ole liian suuri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
31 jos molemmilla on vallitsevasti periytyvä sama sairaus, on lapsilla se 100%
No ei ole, vaan 75 %, todennäköisesti kun ovat heterotsygootteja. Jos taas olisi väistyvä kummallakin, sitten on 100 %.
Jos olisi väistyvä, mahdollisuus olisi 25%, mutta jos dominoiva niin 75%.
Nyt puhuttiin sairaudesta, ei pelkästä kantajuudesta. Sairauden kohdalla tdnk on 100 %, väistyvissä ei yleensä ole ympäristölläkään mitään merkitystä (kyse on tavallisesti mutaatiosta jonka seurauksena ei tule toimivaa geenituotetta).
Juuri sairastuvuus olisi 75% mahdollisuudella, jos molemmilla vanhemmilla olisi sama vallitsevasti periytyvä sairaus. Tai sen geeni.
tässä puhe väistyvästä, katso mihin kommenttiin vastasin.
Juu ja minä tässä vastaan, että jos molemmilla vanhemmilla on sama dominoiva virheellinen geeni, heidän jälkeläisillään on jokaisella 75 % mahdollisuus sairastua. Jos taas molemmilla vanhemmilla on väistyvästi periytyvä sairaus, mahdollisuus on 25 % jokaisella jälkeläisellä. Jos dominoivan sairauden geeni on vain toisella vanhemmalla, jokaisella jälkeläisellä on 50 % mahdollisuus olla sairas.
No ei todellakaan ole 25 %, vaan 100 % tuossa tapauksessa. 25 % ainoastaan silloin jos vanhemmilla on pelkkä geenin kantajuus, ei sairautta.
Otetaan vaikk albinismi, molemmat vanhemmat albiinoja -> lapset 100 % albinoja.
Molemmilla vanhemmilla pelkkä kantajuus -> 25 % tdnk lapsilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, inko se periytyvyys sitten 75 %, jos molemmilla sama dominoiva?[/quote
Olisi. Sitten jos vain toisella olisi virhegeeni, periytyvyys olisi 50%.]
75-100 % jos molemmilla, 50 %-100 % jos vain toisella.
Ei vaan mahdollisuus on aina sama. 75 % ja 50 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, inko se periytyvyys sitten 75 %, jos molemmilla sama dominoiva?[/quote
Olisi. Sitten jos vain toisella olisi virhegeeni, periytyvyys olisi 50%.]
75-100 % jos molemmilla, 50 %-100 % jos vain toisella.
Ei vaan mahdollisuus on aina sama. 75 % ja 50 %.
ei ole, jos ei ole tietoa onko vanhemmat homo- vai heterotsygootteja.
Jos toinen on terve ja sairas vanhempi on homotsygootti, on periytyvyys 100 %.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
31 jos molemmilla on vallitsevasti periytyvä sama sairaus, on lapsilla se 100%
No ei ole, vaan 75 %, todennäköisesti kun ovat heterotsygootteja. Jos taas olisi väistyvä kummallakin, sitten on 100 %.
Jos olisi väistyvä, mahdollisuus olisi 25%, mutta jos dominoiva niin 75%.
Nyt puhuttiin sairaudesta, ei pelkästä kantajuudesta. Sairauden kohdalla tdnk on 100 %, väistyvissä ei yleensä ole ympäristölläkään mitään merkitystä (kyse on tavallisesti mutaatiosta jonka seurauksena ei tule toimivaa geenituotetta).
Juuri sairastuvuus olisi 75% mahdollisuudella, jos molemmilla vanhemmilla olisi sama vallitsevasti periytyvä sairaus. Tai sen geeni.
tässä puhe väistyvästä, katso mihin kommenttiin vastasin.
Juu ja minä tässä vastaan, että jos molemmilla vanhemmilla on sama dominoiva virheellinen geeni, heidän jälkeläisillään on jokaisella 75 % mahdollisuus sairastua. Jos taas molemmilla vanhemmilla on väistyvästi periytyvä sairaus, mahdollisuus on 25 % jokaisella jälkeläisellä. Jos dominoivan sairauden geeni on vain toisella vanhemmalla, jokaisella jälkeläisellä on 50 % mahdollisuus olla sairas.
No ei todellakaan ole 25 %, vaan 100 % tuossa tapauksessa. 25 % ainoastaan silloin jos vanhemmilla on pelkkä geenin kantajuus, ei sairautta.
Otetaan vaikk albinismi, molemmat vanhemmat albiinoja -> lapset 100 % albinoja.
Molemmilla vanhemmilla pelkkä kantajuus -> 25 % tdnk lapsilla
No ei....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
31 jos molemmilla on vallitsevasti periytyvä sama sairaus, on lapsilla se 100%
No ei ole, vaan 75 %, todennäköisesti kun ovat heterotsygootteja. Jos taas olisi väistyvä kummallakin, sitten on 100 %.
Jos olisi väistyvä, mahdollisuus olisi 25%, mutta jos dominoiva niin 75%.
Nyt puhuttiin sairaudesta, ei pelkästä kantajuudesta. Sairauden kohdalla tdnk on 100 %, väistyvissä ei yleensä ole ympäristölläkään mitään merkitystä (kyse on tavallisesti mutaatiosta jonka seurauksena ei tule toimivaa geenituotetta).
Juuri sairastuvuus olisi 75% mahdollisuudella, jos molemmilla vanhemmilla olisi sama vallitsevasti periytyvä sairaus. Tai sen geeni.
tässä puhe väistyvästä, katso mihin kommenttiin vastasin.
Juu ja minä tässä vastaan, että jos molemmilla vanhemmilla on sama dominoiva virheellinen geeni, heidän jälkeläisillään on jokaisella 75 % mahdollisuus sairastua. Jos taas molemmilla vanhemmilla on väistyvästi periytyvä sairaus, mahdollisuus on 25 % jokaisella jälkeläisellä. Jos dominoivan sairauden geeni on vain toisella vanhemmalla, jokaisella jälkeläisellä on 50 % mahdollisuus olla sairas.
No ei todellakaan ole 25 %, vaan 100 % tuossa tapauksessa. 25 % ainoastaan silloin jos vanhemmilla on pelkkä geenin kantajuus, ei sairautta.
Otetaan vaikk albinismi, molemmat vanhemmat albiinoja -> lapset 100 % albinoja.
Molemmilla vanhemmilla pelkkä kantajuus -> 25 % tdnk lapsilla
No ei....
Miten niin ei :D etkö pysty myöntämään olleesi väärässä?
Jos ei vanhemmilla ole yhtään kopiota toimivaa geeniä niin tdnk on aina tuo 100 %-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei nuo koulussa opitut periytyvysopit voisi jo unohtaa, ovat auttamatta vanhentuneita, ja jo aikoinaan turhan paljon yksinkertaistettuja. Noilla prosenttiluvuilla ei ole oikein mitään totuuspohjaa.
Jos haluatte tietää suvun tautiperimästä, teettäkään geenitesti esim 23andmel tai FTDNAlla. Ne tiedot sitten Promethease-ohjelman läpi, niin saatte vähän tietoa siitä, mitä alttiuksia kannatte. Tai kyselkää vanhempien, isovanhempien ja aikaisempien polvien sairaushistoriaa, samoja geenejä kannatte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, inko se periytyvyys sitten 75 %, jos molemmilla sama dominoiva?[/quote
Olisi. Sitten jos vain toisella olisi virhegeeni, periytyvyys olisi 50%.]
75-100 % jos molemmilla, 50 %-100 % jos vain toisella.
Ei vaan mahdollisuus on aina sama. 75 % ja 50 %.
ei ole, jos ei ole tietoa onko vanhemmat homo- vai heterotsygootteja.
Jos toinen on terve ja sairas vanhempi on homotsygootti, on periytyvyys 100 %.
Kertaapa nyt ihmisen biologia. Kummallakin vanhemmalla on aina kaksi jokaista geeniä. Piirrä vaikka kaavio. Jos kyse on vallitsevasti, dominantisti vain yhden geenin kautta periytyvästä sairaudesta on mahdollisuus 75 % molempien vanhempien ollessa virheegenin kantajia. Ja 50 % jos vain toinen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
31 jos molemmilla on vallitsevasti periytyvä sama sairaus, on lapsilla se 100%
Mahdollisuus saada terve lapsi on 25 %, jos molemmat olette vallitsevan sairauden osalta heterotsygootteja. Jos teillä olisi vallitsevan sijaan resessiivinen sairaus, olisi periytyminen 100 %.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, inko se periytyvyys sitten 75 %, jos molemmilla sama dominoiva?[/quote
Olisi. Sitten jos vain toisella olisi virhegeeni, periytyvyys olisi 50%.]
75-100 % jos molemmilla, 50 %-100 % jos vain toisella.
Ei vaan mahdollisuus on aina sama. 75 % ja 50 %.
ei ole, jos ei ole tietoa onko vanhemmat homo- vai heterotsygootteja.
Jos toinen on terve ja sairas vanhempi on homotsygootti, on periytyvyys 100 %.
Kertaapa nyt ihmisen biologia. Kummallakin vanhemmalla on aina kaksi jokaista geeniä. Piirrä vaikka kaavio. Jos kyse on vallitsevasti, dominantisti vain yhden geenin kautta periytyvästä sairaudesta on mahdollisuus 75 % molempien vanhempien ollessa virheegenin kantajia. Ja 50 % jos vain toinen on.
Jo mutta kun se dominoiva sairaus voi esiintyä myös homotsygoottisesti, jolloin lapsilla tdnk 100 %. Ei edes erityisen harvinainn tilanne tuo homotsygoottisuus, samasta sairaudesta kärsivät pariutuvat usein.
(Älä tule neuvomaan, kun itselläsi on noin heikko pohja genetiikassa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, inko se periytyvyys sitten 75 %, jos molemmilla sama dominoiva?[/quote
Olisi. Sitten jos vain toisella olisi virhegeeni, periytyvyys olisi 50%.]
75-100 % jos molemmilla, 50 %-100 % jos vain toisella.
Ei vaan mahdollisuus on aina sama. 75 % ja 50 %.
ei ole, jos ei ole tietoa onko vanhemmat homo- vai heterotsygootteja.
Jos toinen on terve ja sairas vanhempi on homotsygootti, on periytyvyys 100 %.
Kertaapa nyt ihmisen biologia. Kummallakin vanhemmalla on aina kaksi jokaista geeniä. Piirrä vaikka kaavio. Jos kyse on vallitsevasti, dominantisti vain yhden geenin kautta periytyvästä sairaudesta on mahdollisuus 75 % molempien vanhempien ollessa virheegenin kantajia. Ja 50 % jos vain toinen on.
Sulle pitää vääntää rautalangasta? Sillä yhdellä vanhemmalla voi olla dominoiva geeni myös kahtena kopiona. Jolloin todennäköisyys on 100 % lapsilla. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, inko se periytyvyys sitten 75 %, jos molemmilla sama dominoiva?[/quote
Olisi. Sitten jos vain toisella olisi virhegeeni, periytyvyys olisi 50%.]
75-100 % jos molemmilla, 50 %-100 % jos vain toisella.
Ei vaan mahdollisuus on aina sama. 75 % ja 50 %.
ei ole, jos ei ole tietoa onko vanhemmat homo- vai heterotsygootteja.
Jos toinen on terve ja sairas vanhempi on homotsygootti, on periytyvyys 100 %.
Kertaapa nyt ihmisen biologia. Kummallakin vanhemmalla on aina kaksi jokaista geeniä. Piirrä vaikka kaavio. Jos kyse on vallitsevasti, dominantisti vain yhden geenin kautta periytyvästä sairaudesta on mahdollisuus 75 % molempien vanhempien ollessa virheegenin kantajia. Ja 50 % jos vain toinen on.
Sulle pitää vääntää rautalangasta? Sillä yhdellä vanhemmalla voi olla dominoiva geeni myös kahtena kopiona. Jolloin todennäköisyys on 100 % lapsilla. Huoh.
Nostan kädet ylös ja pyydän että joku muu tulisi vuorostaan selittämään tälle yhdelle, miten periytyminen tapahtuu.
Olen täysin samaa mieltä, jos sairaus - fyysinen tai psyykkinen - on jo tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, inko se periytyvyys sitten 75 %, jos molemmilla sama dominoiva?[/quote
Olisi. Sitten jos vain toisella olisi virhegeeni, periytyvyys olisi 50%.]
75-100 % jos molemmilla, 50 %-100 % jos vain toisella.
Ei vaan mahdollisuus on aina sama. 75 % ja 50 %.
ei ole, jos ei ole tietoa onko vanhemmat homo- vai heterotsygootteja.
Jos toinen on terve ja sairas vanhempi on homotsygootti, on periytyvyys 100 %.
Kertaapa nyt ihmisen biologia. Kummallakin vanhemmalla on aina kaksi jokaista geeniä. Piirrä vaikka kaavio. Jos kyse on vallitsevasti, dominantisti vain yhden geenin kautta periytyvästä sairaudesta on mahdollisuus 75 % molempien vanhempien ollessa virheegenin kantajia. Ja 50 % jos vain toinen on.
Sulle pitää vääntää rautalangasta? Sillä yhdellä vanhemmalla voi olla dominoiva geeni myös kahtena kopiona. Jolloin todennäköisyys on 100 % lapsilla. Huoh.
Nostan kädet ylös ja pyydän että joku muu tulisi vuorostaan selittämään tälle yhdelle, miten periytyminen tapahtuu.
Mikä sun ymmärryksessä oikein on ongelmana? Otetaan sitten helppo esimerkki, veriryhmät. Jos vanhemmalla on tuplana eli homotsygoottisesti AA (A on dominoiva) on ne A-antigeenit 100 % kaikilla lapsilla.
No puhe oli kyllä vallitsevasti periytyvästä sairaudesta. Kukaan ei ole kertonut ovatko kirjoittaja ja miehensä homo- vai heterotsygootteja. Tavanomaista vallitseville sairauksille on niiden heterotsygoottisuus, sillä siitähän juuri on kyse, että yksi virheellinen geeni riittää tuottamaan sairauden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, inko se periytyvyys sitten 75 %, jos molemmilla sama dominoiva?[/quote
Olisi. Sitten jos vain toisella olisi virhegeeni, periytyvyys olisi 50%.]
75-100 % jos molemmilla, 50 %-100 % jos vain toisella.
Ei vaan mahdollisuus on aina sama. 75 % ja 50 %.
ei ole, jos ei ole tietoa onko vanhemmat homo- vai heterotsygootteja.
Jos toinen on terve ja sairas vanhempi on homotsygootti, on periytyvyys 100 %.
Kertaapa nyt ihmisen biologia. Kummallakin vanhemmalla on aina kaksi jokaista geeniä. Piirrä vaikka kaavio. Jos kyse on vallitsevasti, dominantisti vain yhden geenin kautta periytyvästä sairaudesta on mahdollisuus 75 % molempien vanhempien ollessa virheegenin kantajia. Ja 50 % jos vain toinen on.
Sulle pitää vääntää rautalangasta? Sillä yhdellä vanhemmalla voi olla dominoiva geeni myös kahtena kopiona. Jolloin todennäköisyys on 100 % lapsilla. Huoh.
Nostan kädet ylös ja pyydän että joku muu tulisi vuorostaan selittämään tälle yhdelle, miten periytyminen tapahtuu.
Sinä kädet pystyy nostava et nyt ymmärrä. Myös dominoiva sairaus voi olla homotsygoottisesti, eli kummassakin vastinkromosomissa, jolloin tosiaankin lapsille periytyminen on 100 %. Toki on yleisempää että on vai toisessa ja silloin periytyvyys olisi se 50 % (tai 75 % jos molemmilla vanhemmilla noin)
Kyllä täytyy ihmisen ylipäätään olla itsekäs jos se biologinen lapsi on pakko saada vaikka maapallo hukkuu roskaan, paskaan ja ihmisiin. Adoptoimallakin voisi saada lapsen.