Abortin hyväksyjille kysymys
Jos hyväksyt abortin, niin missä vaiheessa raskautta menee se tarkka raja, minkä jälkeen abortti on murha? Vai eikö se ole sitä missään vaiheessa? Jos abortoin lapseni viikko ennen laskettua aikaa, niin eikö se silloinkaan ole murha? Miten se eroaa siitä, että teen sen abortin aikaisemmin, vaikka lapsi olisi silloin jo täysin tunnistettava ja elossa?
Pyytäisin asiallisia vastauksia, ja tämä ei ole mikään mielipiteenilmaus, vaan pohdintaa. Mielestäni naisella täytyy olla oikeus aborttiin, mutta en pidä tätä asiaa kuitenkaan ihan itsestäänselvyytenä.
Kommentit (139)
Siinä vaiheessa kun sikiö on elinkelpoinen kohdun ulkopuolella, mutta niinkuin elämässä yleensäkin ei ole mitään tarkkaa rajaa.
Suomen lainsäädännössä on aika hyvät rajat. Ne ovat se 12 viikkoa silloin kun on hyvä sosiaalinen tai terveydellinen syy ja 21 viikoa silloin kun sikiö on pahasti sairas eikä käytännössä voisi elää kohdun ulkopuolella.
Tuo lainsäädäntökin taitaa perustua siihen, että sikötä aletaan mieltää vauvaksi sitten kun sillä on jatkuvaa aivotoimintaa. Sydän esim. alkaa lyödä jo ennen kuin sikiöllä on aivotoimintaa. Eihän ihmistäkään julisteta kuolleeksi kun vasta sitten ku aivotoiminta lakkaa. Miksi siis julistaa elolliseksi sellaista, jolla ei vielä aivotoimintaa ole? Mutta omasta mielestäni abortin voi kyllä tuonkin jälkeen tehdä, jos äidin henki on vaarassa tai huomataan, että kehittyvällä vauvalla ei ole edellytyksiä elää kohdun ulkopuolella.
Siinä vaiheessa kun sikiö on elinkelpoinen, mutta ei niin että mitä suurimmalla todennäköisyydellä jää vammaiseksi sen vuoksi että ei pysty hengittämään itse tai ole tarpeeksi vahva selviytymään. Esim. 500gramman painoisina esim viikolla 22 syntyneet eivät suurella varmuudella pysty viettämään normaalia elämää, vaan on jollain tavalla vammainen..
Mielestäni abortti ei ole murha missään vaiheessa.
Siinä vaiheessa, kun sikiö selviäisi kohdun ulkopuolella, mutta toisaalta olen sitä mieltä, että jos lapsi syntyy vammaisena, niin sen saisi lopettaa saman tien. Mitä vähemmän kärsimystä, sen parempi.
Eipä kukaan sitä aborttia jätä niin myöhäseks että viikkoa ennen laskettua aikaa alkaa miettimään. Ei ole murha missään vaiheessa, minun mielestäni siis.
Samaa mieltä jo monen vastanneen kanssa, että siinä vaiheessa kun sikiö selviäisi jo kohdun ulkopuolella hengissä, vaikka sitten keskoskaapin kautta avustettuna. Ero tässä vaiheessa tehtyyn aborttiin ja aikaisemmin tehtyyn "vaikka lapsi on jo täysin tunnistettava ja elossa" on siinä, että aikaisemmassa vaiheessa, vaikka sikiö olisi tunnistettava ja äidin sisällä elossa, se ei vielä ole yksilö, joka kykenisi selviämään äitinsä ulkopuolella, eikä sillä ole vielä erillistä aivotoimintaa ja tietoisuutta, vaikka ulkoisesti voi jo pikkuhiljaa ihmisen muotoiselta näyttääkin.
Kysymyksesi on sinänsä tosin tarkoituksenhakuinen jo asettelultaan (ja käytät sikiöstä koko sen kehityksen ajan termiä lapsi, mikä on sympatiapisteiden kannalta hyvä, mutta teknisesti virheellinen määritelmä), että meillähän ei todella myöhäisiä abortteja tehdä, vaan ehdoton valtaosa aborteista tehdään silloin, kun kyseessä on vielä tunnistamaton solumöykky. Oikeasti myöhäisemmän abortin perusteena pitää käsittääkseni olla sikiön vakava vammautuminen tai hengenvaara äidille tai sikiölle. Vaikka ihminen kannattaa mahdollisuutta aborttiin, hän pystyy silti näkemään nämä myöhäisen vaiheen raskaudenkeskeytykset erittäin traagisina koko perheelle. -Se on ihan normaalia empatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni abortti ei ole murha missään vaiheessa.
Samaa mieltä täälläkin.
Abortti ei voi olla murha, koska murha on rikos. Abortti on laillinen tappo. Ihminenhän siinä aina tapetaan. Joskus täytyy kuitenkin niin tehdä. Esim jos äidin henki on raskauden takia vaarassa. Mitään ns sosiaalisia syitä on vaikea ymmärtää. Sikiön iästä riippumatta abortti tappaa ihmisen mielestäni. Ei voi sanoa , että ihmisyys tulisi jossain vaiheessa. Ihmisyys myös säilyy kuolemaan saakka kuolevan iästä riippumatta.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä jo monen vastanneen kanssa, että siinä vaiheessa kun sikiö selviäisi jo kohdun ulkopuolella hengissä, vaikka sitten keskoskaapin kautta avustettuna. Ero tässä vaiheessa tehtyyn aborttiin ja aikaisemmin tehtyyn "vaikka lapsi on jo täysin tunnistettava ja elossa" on siinä, että aikaisemmassa vaiheessa, vaikka sikiö olisi tunnistettava ja äidin sisällä elossa, se ei vielä ole yksilö, joka kykenisi selviämään äitinsä ulkopuolella, eikä sillä ole vielä erillistä aivotoimintaa ja tietoisuutta, vaikka ulkoisesti voi jo pikkuhiljaa ihmisen muotoiselta näyttääkin.
Kysymyksesi on sinänsä tosin tarkoituksenhakuinen jo asettelultaan (ja käytät sikiöstä koko sen kehityksen ajan termiä lapsi, mikä on sympatiapisteiden kannalta hyvä, mutta teknisesti virheellinen määritelmä), että meillähän ei todella myöhäisiä abortteja tehdä, vaan ehdoton valtaosa aborteista tehdään silloin, kun kyseessä on vielä tunnistamaton solumöykky. Oikeasti myöhäisemmän abortin perusteena pitää käsittääkseni olla sikiön vakava vammautuminen tai hengenvaara äidille tai sikiölle. Vaikka ihminen kannattaa mahdollisuutta aborttiin, hän pystyy silti näkemään nämä myöhäisen vaiheen raskaudenkeskeytykset erittäin traagisina koko perheelle. -Se on ihan normaalia empatiaa.
Missään solumöykkyvaiheessa ei abortteja tehdä. Kyllä on ihan tunnistettava ihminen silloin kun raskaus selviää.
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa, kun sikiö selviäisi kohdun ulkopuolella, mutta toisaalta olen sitä mieltä, että jos lapsi syntyy vammaisena, niin sen saisi lopettaa saman tien. Mitä vähemmän kärsimystä, sen parempi.
Joku on sitä mieltä, että jo syntynyt vauva pitäisi voida lopettaa. Ja noin monta samaa mieltä olevaa. Järkyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Abortti ei voi olla murha, koska murha on rikos. Abortti on laillinen tappo. Ihminenhän siinä aina tapetaan. Joskus täytyy kuitenkin niin tehdä. Esim jos äidin henki on raskauden takia vaarassa. Mitään ns sosiaalisia syitä on vaikea ymmärtää. Sikiön iästä riippumatta abortti tappaa ihmisen mielestäni. Ei voi sanoa , että ihmisyys tulisi jossain vaiheessa. Ihmisyys myös säilyy kuolemaan saakka kuolevan iästä riippumatta.
Ihmisyys ja ihmisyys, blaablaa....... ei se ole mikään funktio, että alkio A on saanut alkunsa, hänen on tänne synnyttävä! Ihmisen elämä koostuu myös siitä, millaista hänen elämänsä on laadullisesti! Onko hän syntynyt toivottuna ja rakastettuna tänne, hän tuntee olevansa arvokas!!!
Mulla on itselläni sellainen tausta, et minut on tänne väännetty väkisin ja mm pahoinpidelty paljon lapsena. Olen saanut kuulla miten paska olen ja ole taakka! Sellainen mm ei ole ihmisarvoista elämää!
Pieni pätkä tuli jotain ohjelmaa tänään 13.10. kakkoselta.... en tiedä mikä se oli mutta Intiasta adoptoitu nuori nainen kertoi "se, että minut on annettu pois, on kärsimys. Jokaisen ihmisen pitäisi tulla tänne odotettuna ja toivottuna.---"
Juu, ja olen itsekin tehnyt abortin, silloin tiesin, ettei minusta ole äidiksi....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa, kun sikiö selviäisi kohdun ulkopuolella, mutta toisaalta olen sitä mieltä, että jos lapsi syntyy vammaisena, niin sen saisi lopettaa saman tien. Mitä vähemmän kärsimystä, sen parempi.
Joku on sitä mieltä, että jo syntynyt vauva pitäisi voida lopettaa. Ja noin monta samaa mieltä olevaa. Järkyttävää.
Pienempi kärsimys sille vammaiselle se lopettaminen on, kuin vajaa elämä seuraavat vuodet (vuosikymmenet)
Vierailija kirjoitti:
Missään solumöykkyvaiheessa ei abortteja tehdä. Kyllä on ihan tunnistettava ihminen silloin kun raskaus selviää.
Höpöhöpö. Olen tehnyt lääkkeellisen abortin, enkä erottanut sikiötä muusta vuodosta.
Vierailija kirjoitti:
Joku on sitä mieltä, että jo syntynyt vauva pitäisi voida lopettaa. Ja noin monta samaa mieltä olevaa. Järkyttävää.
Minusta on järkyttävää, miten kärsivä ihminen yritetään kaikin keinoin pitää hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään solumöykkyvaiheessa ei abortteja tehdä. Kyllä on ihan tunnistettava ihminen silloin kun raskaus selviää.
Höpöhöpö. Olen tehnyt lääkkeellisen abortin, enkä erottanut sikiötä muusta vuodosta.
Se ettet erottanut ei muuta tosiasiaa.
Mistä joku on saanut päähänsä, että vammaisuus tarkoittaa elinikäistä kärsimystä? Näkövamma, kuulovamma, lievinäkinkö ovat noin pahoja juttuja, että pitäisi vauvana lopettaa heidät? Entä lievä cp vamma, jota tuskin huomaa? Silkkaa kärsimystä vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku on sitä mieltä, että jo syntynyt vauva pitäisi voida lopettaa. Ja noin monta samaa mieltä olevaa. Järkyttävää.
Minusta on järkyttävää, miten kärsivä ihminen yritetään kaikin keinoin pitää hengissä.
Olet väärässä, jos kuvittelet jokaisen vammaisen kärsivän. En minäkään kärsi, vaikka minulla on vamma.
Jos sikiöllä (vauvalla) on mahdollisuus selvitä nykylääketieteen voimin hengissä kohdun ulkopuolella, menee abortin raja siinä.