Yksinhuoltajille erityisesti pitäisi nostaa kaikkia tuloja...

Minä olen itsekin yksinhuoltaja, mutta vaatimus, että yksinhuoltajan tulisi automaattisesti saada yhteiskunnalta niin paljon tukea, että kykenee samaan elintasoon kuin ehjä ydinperhe on järjetön, kohtuuton ja toteutuessaan yleistä moraalia rapauttava.



Voisit hiukkasen ajatella asiaa myös niiden töitä tekevien keskiluokkaisten perheiden näkökulmasta, jotka ihmettelevät miten yksinhuoltajilla on varaa asua esimerkiksi Helsingin kaupungin uusissa suurissa vuokra-asunnoissa kun heillä ei ole.



Ei yksinkertaisesti ole moraalisesti oikein rakentaa sellaisia tukijärjestelmiä, joissa lapsille vahingollista käytöstä tuetaan taloudellisesti, niin että tukijärjestelmä samalla asettaa oman ruutunsa esimerkillisesti hoitaneet ihmiset epäedulliseen asemaan.



Muistutan edelleen - olen itsekin yksinhuoltaja kaksinen aivosoluineni.



[iEn tiedä itkeäkö vai nauraa näille selittelijöille ]joiden mukaan "pitäisi aatella ennekuin niitä lapsia tekee" vaikka olisi pitkä seurustelu ja papin aamen takana.



Anteeksi vain, hah :D



Melkein toivon, että se teidän oma ukkokultanne tekisi sen, mistä täällä syytätte yksinhuoltajia. Ja joutuisitte ihan itse ja omalla kohdallanne hankaamaan vastakkain niitä kahta orpoa aivosolua, jotka siellä pääkopan sisällä levottomasti kopsahtelevat seinämiä vasten.



Ja ehkä se mussukkanne niin tekeekin. Toivotaan näin. Elämä on paras opettaja siinä tapauksessa, jos se äly ei muuten riitä ymmärtämään kuin sitä omaa suppeaa elonpiiriä.



Ironista on myös huomata, että tällä palstalla "yksinhuoltajuus" tuntuu olevan synonyymi itsekkäälle ja kylmälle naiselle, joka ei siedä miehensä "pikku oikeutteluja" vaan ottaa heti eron ja ajaa yhteiskunnan ja miesraukan perikatoon.



Missä maailmassa te oikein elätte???



Miespuolisiakin yksinhuoltajia on, ihan totta! Miksei heitä solvata? Ai niin, hehän ovat niitä pyhimyksiä, kun se nainen on taas syyllinen ja kamala peto joka on hylännyt lapsensa... Eikös vaan?



Toivottavasti myös muistatte, että nämä nykyisten yh-perheiden lapset saattavat aikanaan olla niitä teidän vaipanvaihtajianne siellä vanhuspsykiatrian yksikössä, jopa niitä teidän lääkäreitänne, asiakaspalvelijoitanne, päättäjiänne kun itse olette avuttomia. Me alituisesti mollatut yh:t tuskin puhumme teistä kovin kauniita asioita emmekä ole ansiostanne lapsinemme "ydinperheiden" asialla.



Kukaan ei riitele yksin, mutta haasteeseen on toki vastattava samalla mitalla. Emme ole olleet vaatimassa ihmeitä, ainoastaan askelta kohtuullistamisen ja tasa-arvoisuuden suuntaan kahden aikuisen talouksiin nähden: jos minä tienaan nettona 2000€ kuussa, on se aika paljon vähemmän kuin jos kaksi henkilöä tienaisi saman verran samaan talouteen. Eli teen työni + tuplaten töitä kotona, ja saan... No, en juuri mitään. Ja vielä nöyräkin pitäisi olla ja sietää tuota suunpiksentää... *huoh*

[/quote]

Tee ihan miten tahdot - itke tai naura.

Minä olen itsekin yksinhuoltaja, mutta vaatimus, että yksinhuoltajan tulisi automaattisesti saada yhteiskunnalta niin paljon tukea, että kykenee samaan elintasoon kuin ehjä ydinperhe on järjetön, kohtuuton ja toteutuessaan yleistä moraalia rapauttava.

Voisit hiukkasen ajatella asiaa myös niiden töitä tekevien keskiluokkaisten perheiden näkökulmasta, jotka ihmettelevät miten yksinhuoltajilla on varaa asua esimerkiksi Helsingin kaupungin uusissa suurissa vuokra-asunnoissa kun heillä ei ole.

Ei yksinkertaisesti ole moraalisesti oikein rakentaa sellaisia tukijärjestelmiä, joissa lapsille vahingollista käytöstä tuetaan taloudellisesti, niin että tukijärjestelmä samalla asettaa oman ruutunsa esimerkillisesti hoitaneet ihmiset epäedulliseen asemaan.

Muistutan edelleen - olen itsekin yksinhuoltaja kaksinen aivosoluineni.

En muuten pidä tavastasi pilkata muita ihmisiä.

En tiedä itkeäkö vai nauraa näille selittelijöille joiden mukaan "pitäisi aatella ennekuin niitä lapsia tekee" vaikka olisi pitkä seurustelu ja papin aamen takana.

Anteeksi vain, hah :D

Melkein toivon, että se teidän oma ukkokultanne tekisi sen, mistä täällä syytätte yksinhuoltajia. Ja joutuisitte ihan itse ja omalla kohdallanne hankaamaan vastakkain niitä kahta orpoa aivosolua, jotka siellä pääkopan sisällä levottomasti kopsahtelevat seinämiä vasten.

Ja ehkä se mussukkanne niin tekeekin. Toivotaan näin. Elämä on paras opettaja siinä tapauksessa, jos se äly ei muuten riitä ymmärtämään kuin sitä omaa suppeaa elonpiiriä.

Ironista on myös huomata, että tällä palstalla "yksinhuoltajuus" tuntuu olevan synonyymi itsekkäälle ja kylmälle naiselle, joka ei siedä miehensä "pikku oikeutteluja" vaan ottaa heti eron ja ajaa yhteiskunnan ja miesraukan perikatoon.

Missä maailmassa te oikein elätte???

Miespuolisiakin yksinhuoltajia on, ihan totta! Miksei heitä solvata? Ai niin, hehän ovat niitä pyhimyksiä, kun se nainen on taas syyllinen ja kamala peto joka on hylännyt lapsensa... Eikös vaan?

Toivottavasti myös muistatte, että nämä nykyisten yh-perheiden lapset saattavat aikanaan olla niitä teidän vaipanvaihtajianne siellä vanhuspsykiatrian yksikössä, jopa niitä teidän lääkäreitänne, asiakaspalvelijoitanne, päättäjiänne kun itse olette avuttomia. Me alituisesti mollatut yh:t tuskin puhumme teistä kovin kauniita asioita emmekä ole ansiostanne lapsinemme "ydinperheiden" asialla.

Kukaan ei riitele yksin, mutta haasteeseen on toki vastattava samalla mitalla. Emme ole olleet vaatimassa ihmeitä, ainoastaan askelta kohtuullistamisen ja tasa-arvoisuuden suuntaan kahden aikuisen talouksiin nähden: jos minä tienaan nettona 2000€ kuussa, on se aika paljon vähemmän kuin jos kaksi henkilöä tienaisi saman verran samaan talouteen. Eli teen työni + tuplaten töitä kotona, ja saan... No, en juuri mitään. Ja vielä nöyräkin pitäisi olla ja sietää tuota suunpiksentää... *huoh*

Ei kai kukaan täysjärkinen tänäpäivänä enää ajattele, että ydinperhe on jotenkin TÄRKEÄMPI kuin muut perhemuodot?

joiden mukaan "pitäisi aatella ennekuin niitä lapsia tekee" vaikka olisi pitkä seurustelu ja papin aamen takana.

Anteeksi vain, hah :D

Melkein toivon, että se teidän oma ukkokultanne tekisi sen, mistä täällä syytätte yksinhuoltajia. Ja joutuisitte ihan itse ja omalla kohdallanne hankaamaan vastakkain niitä kahta orpoa aivosolua, jotka siellä pääkopan sisällä levottomasti kopsahtelevat seinämiä vasten.

Ja ehkä se mussukkanne niin tekeekin. Toivotaan näin. Elämä on paras opettaja siinä tapauksessa, jos se äly ei muuten riitä ymmärtämään kuin sitä omaa suppeaa elonpiiriä.

Ironista on myös huomata, että tällä palstalla "yksinhuoltajuus" tuntuu olevan synonyymi itsekkäälle ja kylmälle naiselle, joka ei siedä miehensä "pikku oikeutteluja" vaan ottaa heti eron ja ajaa yhteiskunnan ja miesraukan perikatoon.

Missä maailmassa te oikein elätte???

Miespuolisiakin yksinhuoltajia on, ihan totta! Miksei heitä solvata? Ai niin, hehän ovat niitä pyhimyksiä, kun se nainen on taas syyllinen ja kamala peto joka on hylännyt lapsensa... Eikös vaan?

Toivottavasti myös muistatte, että nämä nykyisten yh-perheiden lapset saattavat aikanaan olla niitä teidän vaipanvaihtajianne siellä vanhuspsykiatrian yksikössä, jopa niitä teidän lääkäreitänne, asiakaspalvelijoitanne, päättäjiänne kun itse olette avuttomia. Me alituisesti mollatut yh:t tuskin puhumme teistä kovin kauniita asioita emmekä ole ansiostanne lapsinemme "ydinperheiden" asialla.

Kukaan ei riitele yksin, mutta haasteeseen on toki vastattava samalla mitalla. Emme ole olleet vaatimassa ihmeitä, ainoastaan askelta kohtuullistamisen ja tasa-arvoisuuden suuntaan kahden aikuisen talouksiin nähden: jos minä tienaan nettona 2000€ kuussa, on se aika paljon vähemmän kuin jos kaksi henkilöä tienaisi saman verran samaan talouteen. Eli teen työni + tuplaten töitä kotona, ja saan... No, en juuri mitään. Ja vielä nöyräkin pitäisi olla ja sietää tuota suunpiksentää... *huoh*

Samassa veneessä, siskoseni, samassa veneessä. ;)

kasvuympäristönä ydinperhe on aivan keskeinen osa yhteiskuntaa, ja huomattavasti toivottavampi kuin mikään yhden vanhemman perhemuoto.

Ei kai kukaan täysjärkinen tänäpäivänä enää ajattele, että ydinperhe on jotenkin TÄRKEÄMPI kuin muut perhemuodot?

ja käytännöllinen.

Leski taas puolestaan saa yhteiskunnalta leskeneläkettä ja lapset "orvon"eläkettä.

En siis oikeastaan näe mitään järkeä siinä, että yksinhuoltaja saisi automaattisesti isommat tuet kuin muut.

Kela maksaa jonkun naurettavan pienen summan, tyylin 50 e/kk.

toki eläke riippuu kuolleen työtuloista, mutta kela maksaa leskelle lisää jos kuolleen työeläkekertymä on pieni. Joten ei se pienituloisen lesken leskeneläke ole todellakaan ole mikään 50€/kk vaan paljon isompi. Leskiä siis tuetaan ihan mukavasti, kunhan on vaan avioon mennyt.

Tiedän leskiperheitä, jotka ovat joutuneet muuttamaan, kun rahat eivät enää riitä asuntolainan maksuun puolison kuoleman jälkeen.

No on lesken saamat tuet enemmän kuin joku naurettava 50€/kk!

Jos on kaksi lasta:

- Leskeneläke n 300 €/kk,

- Lapseneläke 2* 55 €/kk

- Lapsilisät yht 210 €/kk

- Lapsilisän yh-korotus 2* 47 €/kk

Mutta varmasti tästä huolimatta jotkut eivät pystyisi isoa asuntolainaa lyhentämään jos toista ei olisi maksamassa. Etenkään se huonotuloisempi osapuoli. Henkivakuutus on hyvä olla, jos on yhteinen iso laina.

Tee ihan miten tahdot - itke tai naura.

Minä olen itsekin yksinhuoltaja, mutta vaatimus, että yksinhuoltajan tulisi automaattisesti saada yhteiskunnalta niin paljon tukea, että kykenee samaan elintasoon kuin ehjä ydinperhe on järjetön, kohtuuton ja toteutuessaan yleistä moraalia rapauttava.

Voisit hiukkasen ajatella asiaa myös niiden töitä tekevien keskiluokkaisten perheiden näkökulmasta, jotka ihmettelevät miten yksinhuoltajilla on varaa asua esimerkiksi Helsingin kaupungin uusissa suurissa vuokra-asunnoissa kun heillä ei ole.

Ei yksinkertaisesti ole moraalisesti oikein rakentaa sellaisia tukijärjestelmiä, joissa lapsille vahingollista käytöstä tuetaan taloudellisesti, niin että tukijärjestelmä samalla asettaa oman ruutunsa esimerkillisesti hoitaneet ihmiset epäedulliseen asemaan.

Muistutan edelleen - olen itsekin yksinhuoltaja kaksinen aivosoluineni.

En muuten pidä tavastasi pilkata muita ihmisiä.

En tiedä itkeäkö vai nauraa näille selittelijöille joiden mukaan "pitäisi aatella ennekuin niitä lapsia tekee" vaikka olisi pitkä seurustelu ja papin aamen takana.

Anteeksi vain, hah :D

Melkein toivon, että se teidän oma ukkokultanne tekisi sen, mistä täällä syytätte yksinhuoltajia. Ja joutuisitte ihan itse ja omalla kohdallanne hankaamaan vastakkain niitä kahta orpoa aivosolua, jotka siellä pääkopan sisällä levottomasti kopsahtelevat seinämiä vasten.

Ja ehkä se mussukkanne niin tekeekin. Toivotaan näin. Elämä on paras opettaja siinä tapauksessa, jos se äly ei muuten riitä ymmärtämään kuin sitä omaa suppeaa elonpiiriä.

Ironista on myös huomata, että tällä palstalla "yksinhuoltajuus" tuntuu olevan synonyymi itsekkäälle ja kylmälle naiselle, joka ei siedä miehensä "pikku oikeutteluja" vaan ottaa heti eron ja ajaa yhteiskunnan ja miesraukan perikatoon.

Missä maailmassa te oikein elätte???

Miespuolisiakin yksinhuoltajia on, ihan totta! Miksei heitä solvata? Ai niin, hehän ovat niitä pyhimyksiä, kun se nainen on taas syyllinen ja kamala peto joka on hylännyt lapsensa... Eikös vaan?

Toivottavasti myös muistatte, että nämä nykyisten yh-perheiden lapset saattavat aikanaan olla niitä teidän vaipanvaihtajianne siellä vanhuspsykiatrian yksikössä, jopa niitä teidän lääkäreitänne, asiakaspalvelijoitanne, päättäjiänne kun itse olette avuttomia. Me alituisesti mollatut yh:t tuskin puhumme teistä kovin kauniita asioita emmekä ole ansiostanne lapsinemme "ydinperheiden" asialla.

Kukaan ei riitele yksin, mutta haasteeseen on toki vastattava samalla mitalla. Emme ole olleet vaatimassa ihmeitä, ainoastaan askelta kohtuullistamisen ja tasa-arvoisuuden suuntaan kahden aikuisen talouksiin nähden: jos minä tienaan nettona 2000€ kuussa, on se aika paljon vähemmän kuin jos kaksi henkilöä tienaisi saman verran samaan talouteen. Eli teen työni + tuplaten töitä kotona, ja saan... No, en juuri mitään. Ja vielä nöyräkin pitäisi olla ja sietää tuota suunpiksentää... *huoh*

Täysin samaa mieltä:

"Minä olen itsekin yksinhuoltaja, mutta vaatimus, että yksinhuoltajan tulisi automaattisesti saada yhteiskunnalta niin paljon tukea, että kykenee samaan elintasoon kuin ehjä ydinperhe on järjetön, kohtuuton ja toteutuessaan yleistä moraalia rapauttava. "

Onhan niitä paljon sinkkujakin eivätkä he voi vaatia samaa tulotasoa kuin mikä pariskunnilla on. Ihan järjetön ajatuskin.

Niin, että pitäkää tunkkinne (moraalinne).

Moralistien kanssa ei voi edes keskustella

Niin, että pitäkää tunkkinne (moraalinne).

Eli että ilmaiseksi jälleen kerran pitäisi saada sama, jonka monet saavat kovalla työllä (= kaksi ihmistä käy töissä)?

*huoh*

miksi kenenkään elämäntapavalinnoista pitäisi maksaa korvauksia? Ihmisillä pitäisi olla oletusarvoisesti vastuu itsestään ja perheestään ja jos tilanne ei sitä salli, tilapäisapua pitää olla saatavissa, mutta ei niin, että yksinhuoltaja vuodesta toiseen nettoaa enemmän kuin kanssasisarensa vain siksi, että sattuu olemaan perheen ainoa aikuinen.

että jatkuva tuki olisi väärin?

Exäni jolla on kaksi kertaa suuremmat tulot kuin minulla maksaa vähemmän veroa vaikka minä käytännössä elätän lapset yksin (hän ei suostu maksamaan juuri mitään ja heittäytyy niin veemäiseksi jos alaan vaatimaan että olen päättänyt jättää asian sikseen). Hän siis voi vähentää veroistaan ison asuntolainansa korot kun taas minulla ei ole varaa ottaa yksin lainaa, vaan asumme kolmen lapseni kanssa vuokralla.

Eli yhteiskunnan tuki menee tässä tapauksessa miehen omaisuuden kartuttamiseen ei yksinhuoltajaäidille eikä lapsille.

Jos yksinhuoltajuus on elämäntapavalinta, niin sitä on myös asuntolainan ottaminen, eikö vain? Ja jos elämäntapavalintoja ei sovi tukea niin sitten asuntolainojen korkojakaan ei pitäisi voida vähentää.

enkä silti ole sitä mieltä, että yhteiskunnan pitää kustantaa yksinhuoltajalle työssäkäyvän pariskunnan elintaso.

2 vanhempaa samassa taloudessa, tienaavat 1500netto/aikuinen 2 lasta



Tulot:

palkkatulot 3000€

lapsilisät 210€

=3210€



Menot:

vuokra 800€

sähkö 100€

vesi 40€

tv-lupa 20€

puhelimet 120€

netti 20€

=1100€



jää 2110€/kk muuhun



Yh



Tulot

palkkatulot 1500€

lapsilisät 300€

elatusapu 280€

=2080€



Menot:

vuokra 800€

sähkö 100€

vesi 30€

tv-lupa 20€

puhelimet 80€

netti 20€

=1050€



jää 1030€/kk muuhun



Kyllähän tässä kahden vanhemman perheessä on rahaa käytettävissä ihan eri lailla, tässä ihan konkreettinen esimerkki siitä miten paljon tiukemmille yh:t joutuvat.



Samat maksut, mutta vain yksi ihminen tuo rahaa.

Lisäksi et ota laskelmassasi huomioon, että yh asuu väljemmin kuin pariskunta. Vuokraa tulisi siis skaalata alaspäin.



Mutta edelleen - ei ole yhteiskunnan tehtävä maksaa mahdollista erotusta. Saattaa kuulostaa tylyltä, mutta ei voida luoda tilannetta, jossa yksinhuoltajuus on taloudellisesti kannattavampaa kuin parisuhde.

Kirjoitat: "Toivottavasti myös muistatte, että nämä nykyisten yh-perheiden lapset saattavat aikanaan olla niitä teidän vaipanvaihtajianne siellä vanhuspsykiatrian yksikössä, jopa niitä teidän lääkäreitänne, asiakaspalvelijoitanne, päättäjiänne kun itse olette avuttomia. Me alituisesti mollatut yh:t tuskin puhumme teistä kovin kauniita asioita emmekä ole ansiostanne lapsinemme "ydinperheiden" asialla."



Tätä kohtaa tekstissäsi minun on vaikea ymmärtää... Oletko ajatellut että varmaankin olisi palvelus lapsillesi jos et välittäisi katkeruuttasi myös heille. Kannattaisiko sinun yrittää antaa kaikesta huolimatta lapsillesi valmiuksia kasvattaa omat lapsensa ydinperheessä? Mahdollisuudet tähän eivat ainakaan parane jos luot lapsillesikin ydinperheitä vastustavaa maailmankuvaa.

en erityisesti mollaa ketään. Olen itsekin YH, mutta tukien korottaminen entisestään on mielestäni kestämätöntä.

Lisäksi et ota laskelmassasi huomioon, että yh asuu väljemmin kuin pariskunta. Vuokraa tulisi siis skaalata alaspäin. Mutta edelleen - ei ole yhteiskunnan tehtävä maksaa mahdollista erotusta. Saattaa kuulostaa tylyltä, mutta ei voida luoda tilannetta, jossa yksinhuoltajuus on taloudellisesti kannattavampaa kuin parisuhde.

Ja vaikka saisikin (mitä ei saa!) perheen tuloero on huomattava, sitä ei mikään asumistuki tai muu korjaa.

Kysymyshän on siitä, että tätä tuloeroa pitäisi jollain tavalla pienentää ja sitä kautta helpottaa yksinhuoltajien ahdinkoa.