Kaapattujen poikien äiti tuli kasvoillaan julkisuuteen (linkki)

kertoa???

Kuulostaa todella omituiselta. Tuo äidin julkinen purkaus erityisesti. Jos ko. pojat on otettu huostaan jo vaippaikäisinä ja myös naisen 11-kuukautinen tyttövauva nyt ihan lähiaikoina...



Joku syyhän huostaanottoihin on ollut. Eikö äiti itse ymmärrä mitkä asiat ovat huostaanottoihin johtaneet? Ilmeisesti kotiolot eivät ainakaan ole parantuneet, kun tämä tuorein huostaanottokin on vasta muutama kuukausi sitten tapahtunut.

Yhtä kaappaajaa läheltä seuranneena sanon, että sieppaus on vain pitkän kehityksen päätepiste. Sen kehityksen joka kohdassa on lasten tarpeita laiminlyöty ja se on tapahtunut jo usean vuoden ajan. IS:n jutusta kävi ilmi esimerkiksi riitainen avioero ja tapaamisongelmat. Nämä ovat tyypillisiä syvästi kipeillä äideillä, jotka ovat tehneet lapset itselleen laastareiksi ja kainalosauvoiksi, paikkaamaan oman minuutensa heikkouksia ja pohjatonta rakkauden tarvettaan. Lasta ei siinä meiningissä ajatella ollenkaan, pääasia ovat omat tarpeet. Kun lapset eron jälkeen pitäisi antaa isäänsä tapaamaan, tällainen äiti menee täysin sekaisin. Eihän hän voi antaa kainalosauvaansa pois. Terveen on vaikea mieltää, miten näin sairas ihminen ajattelee, mutta on siinä varmaan oma logiikkansa. Hän ei näe mitään eroa itsensä ja lasten välillä, vaan ajattelee, ettei lapsi voi tarvita isäänsä, kun hän on itsekin jo korvannut miehen toisella.



Kun isä haluaa pitää yhteyttä lapsiin tai ehkä jopa pelastaa heidät tasapainottomalta äidiltä, syntyy paheneva kierre, johon usein liittyvät vielä tiheät muutot paikkakunnalta toiselle ja lopulta, kun muu ei enää tunnu "auttavan", sieppaukset.



Sosiaaliviranomaiset jättävät eroperheet yleensä rauhaan, eikä tällaisia lapsia mielellään huostaanoteta, koska ajatellaan, että kyse on vain ero-oireilusta, joka menee ohi, kun vanhemmat pääsevät ajan myötä sopuun lasten asioista. Lapset huostaanotetaan vasta vuosien jälkeen, kun heidän mielenterveytensä yleensä on jo todistettavasti niin heikoissa kantimissa, että he tarvitsevat intensiivistä terapiaa.



Jos sijaiskodissa oli jo aloitettu lasten terapia, kidnappaus oli vieläkin vahingollisempi. Kesken jäävä terapia on pahempi kuin ei terapiaa ollenkaan. Siksi terapiaa ei yleensä lainkaan aloiteta ennen kuin lasten asumisesta on pysyvä päätös.



Sieppaamalla omat lapsensa kuka tahansa vanhempi osoittaa, ettei ole kykenevä hoitamaan myöskään vauvaa. Ensimmäiset kolme ikävuottahan ovat tärkeimmät ja silloin lapsella tulisi olla oikeus vanhempansa jakamattomaan huomioon riittävän usein. Kaappausta suunnitteleva ja toteuttava äiti tuskin paljon kiinnittää vauvaan huomiota.



Tämäntapaisia ne huostaanoton taustat saattoivat tässäkin tapauksessa olla. Äiti ei niitä missään tapauksessa julkisuuteen kerro, kun ei ollenkaan ymmärrä omaa osuuttaan asioihin. Kaikki vain ovat hänelle ilkeitä ja sortavat, vaikka hän parhaansa yrittää lastensa eteen. Kaikki paha on aina muiden syytä.

Yhtä kaappaajaa läheltä seuranneena sanon, että sieppaus on vain pitkän kehityksen päätepiste. Sen kehityksen joka kohdassa on lasten tarpeita laiminlyöty ja se on tapahtunut jo usean vuoden ajan. IS:n jutusta kävi ilmi esimerkiksi riitainen avioero ja tapaamisongelmat. Nämä ovat tyypillisiä syvästi kipeillä äideillä, jotka ovat tehneet lapset itselleen laastareiksi ja kainalosauvoiksi, paikkaamaan oman minuutensa heikkouksia ja pohjatonta rakkauden tarvettaan. Lasta ei siinä meiningissä ajatella ollenkaan, pääasia ovat omat tarpeet. Kun lapset eron jälkeen pitäisi antaa isäänsä tapaamaan, tällainen äiti menee täysin sekaisin. Eihän hän voi antaa kainalosauvaansa pois. Terveen on vaikea mieltää, miten näin sairas ihminen ajattelee, mutta on siinä varmaan oma logiikkansa. Hän ei näe mitään eroa itsensä ja lasten välillä, vaan ajattelee, ettei lapsi voi tarvita isäänsä, kun hän on itsekin jo korvannut miehen toisella.

Kun isä haluaa pitää yhteyttä lapsiin tai ehkä jopa pelastaa heidät tasapainottomalta äidiltä, syntyy paheneva kierre, johon usein liittyvät vielä tiheät muutot paikkakunnalta toiselle ja lopulta, kun muu ei enää tunnu "auttavan", sieppaukset.

Sosiaaliviranomaiset jättävät eroperheet yleensä rauhaan, eikä tällaisia lapsia mielellään huostaanoteta, koska ajatellaan, että kyse on vain ero-oireilusta, joka menee ohi, kun vanhemmat pääsevät ajan myötä sopuun lasten asioista. Lapset huostaanotetaan vasta vuosien jälkeen, kun heidän mielenterveytensä yleensä on jo todistettavasti niin heikoissa kantimissa, että he tarvitsevat intensiivistä terapiaa.

Jos sijaiskodissa oli jo aloitettu lasten terapia, kidnappaus oli vieläkin vahingollisempi. Kesken jäävä terapia on pahempi kuin ei terapiaa ollenkaan. Siksi terapiaa ei yleensä lainkaan aloiteta ennen kuin lasten asumisesta on pysyvä päätös.

Sieppaamalla omat lapsensa kuka tahansa vanhempi osoittaa, ettei ole kykenevä hoitamaan myöskään vauvaa. Ensimmäiset kolme ikävuottahan ovat tärkeimmät ja silloin lapsella tulisi olla oikeus vanhempansa jakamattomaan huomioon riittävän usein. Kaappausta suunnitteleva ja toteuttava äiti tuskin paljon kiinnittää vauvaan huomiota.

Tämäntapaisia ne huostaanoton taustat saattoivat tässäkin tapauksessa olla. Äiti ei niitä missään tapauksessa julkisuuteen kerro, kun ei ollenkaan ymmärrä omaa osuuttaan asioihin. Kaikki vain ovat hänelle ilkeitä ja sortavat, vaikka hän parhaansa yrittää lastensa eteen. Kaikki paha on aina muiden syytä.

Entäs isä, eikö tästä olisi huoltajaksi? On kummaa kun aina vaan äideistä höpötetään.

No mieti nyt vähän onko se tosiaan niin!

Miksi kolme lasta on huostaanotettu. Kyllä siinä täytyy olla painavat syyt. Kukaan katkera lastensuojeluviranomainen ei voi olla töissä kostaakseen vain omia kaltoinkohteluja. Ei me asuta kommunistisessa eikä diktatuurisessa valtiossa.

että hän oli masentunut ja hakenut apua siihen ja sen takia olisi otettu huostaan.

No, itse olen masentuneen äidin lapsi. Meitä tosin ei otettu huostaan, koska äiti ei hakenut apua.

Kotimme oli kuin kaatopaikka, äiti ei jaksanut sitä siivota. Vanhimmat siskoni yrittivät pitää kotia siistinä, mutta ei heillä resurssit siihen riittäneet kun kouluakin piti käydä.

Usein meidän ainoa ruoka oli koulussa saatu ruoka, jota sitten mielellämme santsasimme. Äiti antoi välillä rahaa että hakisimme ruokaa, mutta ei tehnyt sitä meille, joten kotona ruoka oli sarjaa voileivät ja kaurapuuro.

Kun äiti vähän tokeni, hän aloitti juomisen. Monta kertaa minäkin löysin hänet sammuneena ja otin nyrkkiä vastaan kun menin häiritsemään häntä. Juodesssaan äiti oli aggressiivinen ja pelottava, mutta vieraille hän esitti mukavaa.



Jos äiti olisi hakenut apua, olisi meidät luultavasti otettu huostaan. Itsetuhoinenkin hän oli ja jos hän olisi siitä maininnut jotain, olisi varmasti senkin takia meidät otettu turvaan.



No, sanotaanko että se masentunut äiti ei ole aina se paras mahdollinen äiti. Ja tässä on tosiaan se huono puoli että emme saa ikinä tietää muuta kuin tuon äidin tarinan, kun lastensuojelutyöntekijällä on kuitenkin vaitiolovelvollisuus noista asioista.

Siihen en ota kantaa, onko tuo ko. huostaanotto ollut aiheellinen, mutta luultavasti tuo äiti ei lapsiaan enää takaisin saa sen verran epävakaa tuo kaappaus päätös on mielestäni.

sosiaaliviranomaiset ovat vaitiolovelvollisia perheen asioista. Äiti voi esittää julkisuudessa miten täyspäistä hyvänsä. Onhan näitä väärin kohdeltuja naisia silloin tällöin julkisuudessa, mutta ei niissä jutuissa ikinä ole kuin sen äidin totuus. Huostaanottopäätöksiä ei tehdä tosta noin vain.

Saavat vapaasti tehdä vääriä päätöksiä, niinkuin hoitajatkin tappaa ihmisiä, kun aina pääsee vaitiolovelvollisuuden taaksen piiloon

Ajattele nyt miltä näyttäisi/kuulostaisi kun viranomainen X lähtisi lehdessä omalla naamallaan kertomaan, että voi kulkaa, tuo äiti Maija Meikäläinen on ihan pöpi, kun tein kotikäynnin niin siellä kaikki ihan rempallaan (---yksityiskohtia---), joten kyllä tässä nyt huostaanotto oli ainoa vaihtoehto...

Meillä on kuitenkin yksityisyyden suoja, jota yksilö voi itse ns rikkoa, mutta ei sitä viranomaiset saa mennä rikkomaan.

Näyttää ihan tavalliselta ihmiseltä. Joko juttu on luettu paperilehdestä? Kertokaa aiheesta lisää.

Kun ajatellaan rahaa niin lapsi on järkevämpi huostaanottaa. VALTIO MAKSAA!!!

Että kyllä luulis tyhmemmänkin tajuavan miksei perheitä niin mielellään auteta, vaan lapset huostaanotetaan...

Yksityiskohtia en voi enkä halua kertoa, mutta lehtijutussa voi kaiken saada näyttämään ihan muulta kuin todellisuudessa.

Pienessä kunnassa kenelläkään ei ole edes halua turhaan sijoittaa ketään (kunnan rahat on tosi tiukilla), mutta onneksi joskus silti toimitaan vaikka talousmiehet eivät haluaisikaan.

Tänä päivänä mikään kunta tai kapunki ei ole niin rikas tai varakas, että toteuttaisi huostaanottoja ilman perusteita. Kannattaisi miettiä kaikkien äitiä puolustelevia, että äiti kertoo vain pienen murto-osan totuudesta. Ja kannattaisi miettiä myös, miten pitkään vanhemmilla on oikeus harjoitella vanhemmuutta ja samalla saattaa lapsensa vaaraan tai laiminlyödä lapsiaan??

tosiaan lasten isien oikeudet eikö heistä olisi huoltajiksi? Ainakin vauvan isä näyttää olevan kuvioissa, miksi häneltäkin lapsi huostaanotetaan?

ja omalla naamallaan antaa haastattelun iltasanomille

En voi tietenkään puhua kyseisen tapauksen tiimoilta mitään, kun en siitä mitään tiedä.

Meillä kävi vuosia sitten perhetyö ja se lopetettiin koska käynneistä oli enemmän haittaa kuin hyötyä.

Meistä tehtiin jokin aika sitten lastensuojeluilmoitus ja sossut tulivat poliiseiden kanssa ja ottivat yhden lapsistamme hoiviinsa.

Asiaa puidessa kävi ilmi että he toimivat näin koska olin ollut harhainen. Tämä harhaisuus perustui perhetyön antamiin lausuntoihin eli eivät siis olleet edes päteviä syitä. Siitä en ole täysin varma oliko tuo harhaisuus perhetyön tulkinta vai sossun.

Itse ihmettelin että miksei tuolloin harhaisuuttani noteerattu jos se kerran oli uhka lasteni hyvinvoinnille.

Minä en edes todellisuudessa ollut harhainen vaan nämä harhat olivat puheitani siitä mitä olin joutunut kohtaamaan. Perhetyöntekijä tai sossu ei sitten naiviuttaan voinut uskoa että myös täällä suomessa sattuu ja tapahtuu kaikenlaista.

Eipä tässä muuta kuin paska maku jäi suuhun koko touhusta...

Näkiväthän he että meillä menee hyvin. Papereissa tuo ei taasen näy...

Kuulostaa todella omituiselta. Tuo äidin julkinen purkaus erityisesti. Jos ko. pojat on otettu huostaan jo vaippaikäisinä ja myös naisen 11-kuukautinen tyttövauva nyt ihan lähiaikoina...

Joku syyhän huostaanottoihin on ollut. Eikö äiti itse ymmärrä mitkä asiat ovat huostaanottoihin johtaneet? Ilmeisesti kotiolot eivät ainakaan ole parantuneet, kun tämä tuorein huostaanottokin on vasta muutama kuukausi sitten tapahtunut.

Valtionosuus on vaan osa rahoitusta

Huostaanotto, sijoitus jne

Pistänpäs lusikkani soppaan minäkin.....olematta mitään mieltä siitä missä lapsen 1,2 tai 3:n pitäisi asua niin totean että kaikki lapset ansaitsevat äärimmäisen hyvän hoidon ja tasapainoisen elämän ja kodin. Tämä revittely johon nyt on lähdetty ei ainakaan auta lapsia millään muotoa.

Tässä asiassa kukaan ei sano sanaakaan lasten isästä, ei siitä että perheen asioita käsitellään ainakin kahden kunnan sosiaalitoimessa ellei jopa kolmen. Sijoituspaikkakunta oli Ylistaro, sitten on lasten isän kotikunta, liekö poikien sijoituspaikkakunta, sitten äidin kotikunta.Osallisina asioihin on pienen armeijan määrä ihmisiä, vain yksi ihminen puhuu ja kertoo oman totuutensa asiasta.

Edes teoriassa ei taida olla mahdollista että yhtäkään ammatti-ihmistä ei tuossa armeijassa olisi käsittelemässä perheen asioita vaan että jokainen on vallanhimoinen itsekäs paska joka vain omia tavoitteitaan toteuttaakseen on huostaanottanut kolme lasta.

Malttia ja harkintaa. Tämäkin asia on niin iso kokonaisuus että kukaan meistä ei voi mennä Iltalehden jutun perusteella arvioimaan mikä on oikein ja mikä väärin ja ennen kaikkea mitkä tapahtumat ovat tähän johtaneet.

Sen tiedän että meistä jokaista auttaa kun hoidamme jokainen omat lapsemme mahdollisimman hyvin ja kommentoimme sellaisia asioista joista tiedämme vain hyvin vähän, mahdollisimman varoen niin arki sujuu parhaiten.

Hienoa että lehdet uskaltavat kirjoittaa viranomaisten mielivaltaa vastaan.

. Sen tiedän että meistä jokaista auttaa kun hoidamme jokainen omat lapsemme mahdollisimman hyvin ja kommentoimme sellaisia asioista joista tiedämme vain hyvin vähän, mahdollisimman varoen niin arki sujuu parhaiten.

Erittäin hyvin sanottu :)

missä tapauksissa teidän mielestänne lapset pitäisi ottaa huostaan? Antakaa konkreettisia esimerkkejä.

pureta koskaan.