Lue keskustelun säännöt.
Oisko aivan tavatonta antaa kaksosista toinen adoptioon heti
17.06.2012 |
syntymän jälkeen? Mua pelottaa tuleva aivan kauheasti, sama miten päin mietin.. Ennestään lapset 5v ja 2v (jolla alkanu nyt oireilla uhma rajuna), tämä raskaus toivottu ja suunniteltu yhdessä mutta kuinka ollakaan mies häipyi rv 14, oli löytänyt uuden jo ennnen kuin tulin raskaaksi!!Ja lopulta kuulemma tuli siihen tulokseen että tämä toinen nainen on se hänen elämänsä rakkaus ja mun kans on vaan vaikeaa (totta että raskausaikana olen ollut väsynyt ja ärtyisä, kiukkuinenkin kun hormonit heittää)
Mutta niin,asiaan. Shokki oli suuri kun selvisi että odotan kaksosia! Mies tapaa vanhempia lapsiamme niin että ovat eksällä + uudella naisellaan sen joka toinen vloppu, syntyvistä vauvoista ei kuulemma halua kuulla mitään,eikä tutustua heihin. Mä en ole ollut mikään hyvä vauvojen kans aiemminkaan (oon esim tosi huono kestämään univajetta)ja tukiverkot heikot (esim omat vanhemmat asuu kaukana,sisaruksia ei ole), mua suoraan sanottuna pelottaa aivan sairaasti. Eronkin käsittely vielä kesken. Neuvolassa kun itkin, terkka väläytti mahdollisuutta antaa adoptioon toisen vauvoista. Kuulosti alkuun ihan mahdottomalta ajatukselta,mut nyt oon alkanu jo puolitosissasi miettiä sitä. Kommentteja?
Kommentit (122)
Tuli ihan itku silmään kun luin näitä. Ehkä nää hormonihuurut ja pelko on jotenkin lamauttanut mut, eilen kun aloituksen tein,oli olo ettei tässä oo mitään muuta mahdollisuutta kuin antaa toinen tai molemmat pois, heidän omaksi parhakseen ;((
Tuo srk ja varamummo sellaisia mitä ei ole pieneen mieleenkään tullut kysyä, kiitos vinkistä!Neuvolan terkka se mulle sanoi ettei olla ls-tapaus kun lapsia ei ole laiminlyöty,ettei sieltä apua saada kun he ovat niin kuormitettuja muutenkin.Kunnalta kysyin kotiapua ja nihkeä suhtautuminen oli.Kai sit pitäis tosiaan osata VAATIA,siinä mäolen huono,joku kiltin tytön syndrooma joka vaan koittaa hiljaa selvitä kunnes tulee täysin seinä vastaan ;(
Tänään jopa uskalsin ajatella et jospa nää vauvat on mulle tarkoitettu eivätkä ole sen vaativampia mitä jaksan hoitaa..Esikoisella oli refluksi ja kuopus koliikki,nukkui 1-2h pätkiä parhaimmillaan ja huusi kaikki valveillaoloajat..Niinpä jäänyt joku pelko vauvoja kohtaan..Ja vaikka eksä ei mikään superisi ikinä ollut, oli kuitenkin paikalla niin että pääsin välillä vaikka lähikauppaan yksin (luksusta..)
Mun vanhemmat on tosi ihania mutta aika iäkkäitä jo,en haluis heitäkään kuormittaa liikaa tällä sirkuksella. Eksällä ei oo elossa kuin juoppo isä, johon emme ole olleet yhteydessä. Sisaruksia ei hänelläkään. Eksän uusi tietää kyllä tilanteemme, mutta on tuntunut että mun pitäis olla jotenkin kiitollinen siitäkin kun isommat lapset "saa" sen joka toinen vloppu tän naisen huushollissa olla, hänen kun on lapsettomana kuulemma ollut niin "vaikea orientoitua lapsiperhe-elämään"..Mieluiten vaan matkustelisivat ja juhlisivat kahdestaan, ja mulle jäi muksut,jotka kuitenkin ukon kans yhdessä pistettiin alulle..Ei kovin reilua.Aina kun tuota mietin,tulee viha ja katkeruus,ja just niiltä haluisin itseni säästää..vaikeaa on! :((( ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna ihmeessä ne molemmat pois!! Lapset saavat rakastavat ja kykenevät vanhemmat ja sinä voit keskittyä entisten hoitoon. Kaikki ovat tyytyväisiä. Et taida tietää kuinka paljon on pulaa adoptiolapsista.
Itse olen kaksonen ja pelkkä ajatuskin erottamisesta on hullu. Kaksosilla on toisiinsa yhteys, joka ei ole tavallisilla sisaruksilla.
Anna ihmeessä ne molemmat pois!! Lapset saavat rakastavat ja kykenevät vanhemmat ja sinä voit keskittyä entisten hoitoon. Kaikki ovat tyytyväisiä. Et taida tietää kuinka paljon on pulaa adoptiolapsista. Itse olen kaksonen ja pelkkä ajatuskin erottamisesta on hullu. Kaksosilla on toisiinsa yhteys, joka ei ole tavallisilla sisaruksilla.
Pidä molemmat vauvat, elä anna heitä adoptioon. Uskon että jos niin tekisit, tulisit katumaan sitä koko loppuelämäsi. Ajattele asiaa vaikka niin että näin piti käydä ja näiden lapsien on tarkoitus tulla sinun elämään. Varmasti alku tulee olemaan rankkaa, mutta uskoisin että tulet olemaan tosi onnellinen kaksosista ja heidän pitämisestä. Hae ja vaadi rohkeasti apua! Tukiverkkojen avulla selviät kyllä. Minäkin voisin olla apunasi jos vain asuisit täällä. Varmasti löytyy ihmisiä jotka haluavat auttaa ja tukea sinua. Mutta älä siis anna kaksosia adoptioon. Kaikella on tarkoituksena voimia raskauteen ja asioiden järjestämiseen!
tukiverkostosi lähelle lasten ollessa vauvoja? Ja sitten kun pärjäät heidän kanssaan muutat takaisin työpaikan lähelle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuules nyt kakara, joka sanoi, että miksi pitäisi miettiä paljonko adoptiolapsista on pulaa! Tässä on kyse lasten eduista ja oikeuksista ja jos ap.:lla on vahva tuntemus siitä, että hän ei jaksa tai edes miettii vain toisen lapsen antamista pois niin kaikki ei ole kohdallaan.
Sinun mielestäsi ap:n pitäisi vetää itsensä piippuun ja sitten sossun tulla ottamaan lapset huostaan kun oma jaksaminen loppuu?? Sekö on lasten edun mukaista kun vaihtoehtona on rakastavat adoptiovanhemmat alusta asti.
Jos taas ap:lla riittää voimia ja uskoo selviävänsä kaksosten hoitamisesta muiden avustamana niin sitten on asiat hyvin ja lapsilla myös toivottavasti hyvä olla.
Tärkeintä tässä on ajatella lasten etua ja heidän tulevaisuuttaan ja unohtaa edellisten kaltaisten tyhjän kommentoijien huutelut.
Ap:lle vielä:
1) Unohda exäsi ruikutukset pitkistä matkoista ym. Jos hän todella välittää lapsistasi niin välimatkalla ei ole merkitystä.
2) Ota yhteys seurakuntaan tai kuntaan avun saamiseksi ja nimenomaan VAADI sitä apua. Viranomaisten on lain mukaan autettava ja jos he eivät auta niin syyllistyvät virkarikokseen.
3) Katso nettisivu: http://www.hmp.fi/ ja ota yhteyttä tukihenkilöihin. He ovat juuri sen vuoski siellä, että auttaisivat muita.
4) Voimia ja hyviä päätöksiä! muista, että kaksosten erottaminen ei ole ratkaisu.
Selviät varmmasti mutta sinun on pysyttävä lujana ja organisoitava taitavasti. Lapset vain usein miehelle, tai niinkuin joku sanoi; elatusrahat lastenhoitoapuun. Auttaisin sinun mielelläni, jos olisin lähempänä (en asu suomessa). Jos uskallat, laita jotain vihjeitä asuinpaikastasi. Aivan varmasti löydät apua, vaikkapa täältä!
Ne lapset ovat sinun lapsiasi. Sinusta tulee heille hyvä äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo siis ennen kaksosten syntymää, että rutiini ja paikka tulevat tutuiksi! Kaksosten kanssa on myös se riski, että voit joutua loppuaikana sairaalaankin, joten turvaverkkojen lähelle muuttaminen olisi ehkä hyvä juttu.
Viet jokatapauksessa ihan koko päiväksi vanhemmat lapset hoitoon, kun kaksoset ovat pieniä. Siis esimerkiksi 8 - 17. Arkisin sinun ei siis tarvitse kokata lapsille kuin pelkkä iltaruoka, lisäksi he saavat puuhata kavereiden kanssa koko päivän! Sinulle jää luultavasti myös mahdollisuus jonkinlaiseen lepäilyyn päivän aikana, edes vähän.
Myöhemmin voit vähentää hoitopäiviä, kun tunnet jaksavasi neljän kanssa paremmin. Kun kaksoset oppivat leikkimään yhdessä, elämä helpottuu kummasti. Eli kyse on siis vain parista vuodesta maksimissaan.
Vaadit pariksi päiväksi/illaksi ainakin hoitajan kotiin kunnalta. Tai vähintään siivoojan.Isä ottakoon joko kaikki lapset tai ei ainuttakaan luokseen. Mokoma kypsymätön molopää. Tulet vielä, ihan oikeasti, olemaan onnellinen siitä, ettet joutunut elämään loppuelämääsi sellaisen kakaran kanssa. Ansaitset parempaa ja uskon sinun löytävänkin vielä ihanan miehen perheeseesi. : )
että tee vaan se lastens. ilmoitus, vaikka neuvolassa sanoisivat mitä! Sinä et nyt budjetteja mieti vaan lastesi parasta ja omaasi sillä sinun jaksamisesta on lasten hyvinvointi kiinni. :)
Kun ilmo on tehty niin soskun on PAKKO siihen vastata tarjoamalla apua ja suunnitelmallista sellaista. Se on laissa. Siksi neuvonkin sen tekemään. Muuten apua ei heru sitten niin millään mistään.
Niin ja kun neuvolasi on noinkin inhottavan oloinen niin sinne ei ole pakko mennä, vaihda tätiä, paikkaa tai käy vaan tk:ssa ja mahdollisessa äitipolissa. Sinne voisit omalääkäriltäsi pyytää lähetteen niin neuvolaan ei ole pakko mennä ja syyksi riittää huoli omasta jaksamisesta ja vauvojen voinnista ja kuuluthan riskiraskauksiin kaksosuuden vuoksi muutenkin.
Nyt vaan voimia ja tsemppiä ystävä kallis!
Kyllä se elämä vielä hymyilee ja isosti usko pois.=)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikeassa olet siinä että ehkä nämä on sinulle tarkoitettu. ei kaksosia kaikille anneta!
tuo sun eksä kuulostaa lapselliselta ja hänen uusi vielä lapsellisemmalta. toivottavasti eksäsi tajuaa joskus miten typerä oli kun jätti perheensä. ja toivottavasti sinä olet siinä vaiheessa niin vahvoilla että voit nauraen sanoa, voi voi, oma ongelmas!
Voimia eroon! jo siinä olisi ihan riittävästi. Onneksi sinulla on lapset joiden vuoksi taistella! Toivottavasti jostain löytyy tukea!
Voi älä. Tunnen 50-vuotiaan kaksosen kanssa, jonka kaksosveli menehtyi kohtuun hieman ennen heidän syntymää. Tämä kaksonen on kertonut, että hänestä on tuntunut koko ikänsä ikään kuin hän olisi puolikas ja kaipaa edelleen hetkittäin menehtynyttä veljeään. Kaksosten välinen side on jotain, jota muut ihmiset eivät voi ymmärtää, kutsui sitä sitten kosmiseksi tai miksi vaan. On väkivaltaa erottaa kaksoset toisistaan tieten tahtoen ilman että kuolema heitä erottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halusin vielä sanoa, että vaikka aikaisemmat vauvasi ovat olleet hankalia, nämä voivat silti olla helppoja vauvoja, vaikka heitä onkin kaksi! Aina ei kannata pelätä pahinta!
Olet kyllä kovan paikan edessä, mutta selviät varmasti! Kaksosista on toisilleen myöhemmin niin paljon seuraa, että se helpottaa elämääsi sitten toisesta päästä.
joko MOLEMMAT pidät tai MOLEMMAT adoptioon.älä hyvä ihminen erota heitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö siihen jotain yksityisen hoidon tukeakin saisi? Ja ehdottomasti neuvolapsykologille puhumaan. Oot ihan liian rankassa tilanteessa. Voisko isä ottaa isompia useammin luokseen? Esim joka viikonloppu tai iltaisin?
Musta tää,on perseestä,että kaikkialla ei saa kunnalta hoitoapua. Ainakaan tällaisessa tilanteessa. Tietääkö joku tukiperheistä? Miten onnistuisi sellaisen saaminen?
kummasti nuo on miehiä olleet nuo viimeaikojen perhesurmaajatkin..sanokaa mitä sanotte mutta vahvisti taas tämäkin ketju käsitystäni että ne on nimenomaan miehiä (suurin osa) jotka kykenee äärimmäiseen raakuuteen ja epäinhimillisyyteen
Kaksosten äitinä olen todella järkyttynyt ajatuksesta, että luopuisit toisesta lapsesta! Kas kun et luovu noista vanhemmista lapsistakin! Kaksosilla on niin ainutlaatuinen side toisiinsa jo kohdussa, että olisi väärin erottaa ne syntymässään.
Tosin minä olen valinnut järjellä miehen, enkä mitään petturiluuseria!
exäsi on täydellinen kusipää ja hän on moraalisesti katsottuna menettänyt kaikki oikeutensa tehdä päätöksiä lasten asioissa. Lapsille isäsuhde on tietysti todella tärkeä, mutta nyt priorisoitava sun jaksaminen.
Jos vanhempasi ovat ihania, ja uskot että he olisivat sinulle tukena, ja sinulla ei ole ihmeempää verkostoa nykyisellä paikkakunnalla, niin muuta ihmeessä vanhempiesi lähelle. Sanot ettet halua kuormittaa heitä, mutta nyt on todellinen poikkeustilanne - sun on oltava itsekäs lastesi takia. Isovanhemmilla on kuitenkin yleensä luontainen side ja jonkinasteinen velvollisuudentunto lapsenlapsia kohtaan, mitä millään muilla hoitajilla ei ole.
Toinen vinkki: ota yhteyttä paikkakuntasi (nykyisen tai vanhempiesi) yhden vanhemman perheiden liittoon:
http://www.yvpl.fi/etusivu/
myös tästä palstasta voi olla apua:
http://www.kiianmaa.com/eroperhefoorumi/
Tiedän, että sen kautta monille on järjestynyt sitä verkostoa, lastenhoitoapua (ainakin hätätilanteisiin) ja tukea.
Ja tosiaan, vanhemmat lapset hoitoon vaikka 6h/pvä = täysin ok. Maksutkin ovat pienet kun olet äitiyslomalla. Uskon, että sun on mahdollista selvitä, mutta yritä tehdä asiat itsellesi mahdollisimman helpoiksi (helpommin sanottu kuin tehty)
Hirveästi voimia ja tsemppiä!
Voisit tavata lapsia viikonloppuisin ja jos huomaisit, että selviätkin paremmin, niin sitten ottaisit molemmat takaisin? Tai sitten jos saisit heti tukiperheen.
sitten ottaa itselle takaisin, se on lapsen kehitykselle todella haitallista ja aiheuttaa kiintymyssuhdehäiriöitä. Mielummin joko adoptioon kummatkin tai mikä parempi, kummatkin tukitoimien avulla pitää itsellä. Vaikka takuulla onkin raskasta. Yrittäisin itse kehitellä jostain tukea perheelle niin paljon kuin mahdollista.
Olet saanut todella epäempaattisen neuvon neuvolastasi.
Unohda se. Olet nyt sekaisin vielä ja väsynyt kaikesta, eikä päätöksesi tuossa mielentilassa olisi kuitenkaan sellaisia joiden kanssa voisit elää loppuelämäsi.
Anna asian nyt olla, älä panikoi. Nauti kaikista hetkistä mitä voit. Hae sairaslomaa PITKÄKSI aikaa ja saat rauhoittaviakin jos pyydät, niistä ei ole vauvalle haittaa. Pahempi on tuo stressi.
Usko minua nyt äläkä pelkää ihmisten pelotteluja tästä varmaan tulee, mutta:
Tee itsestäsi ennaltaehkäisevä lastensuojeluilmoitus. Tilanteesi kartoitetaan. Et ole epäonnistunut jos pyydät apua ja vain sitä kautta saat. Saat taloudellisen tuen ja isommille lapsille hoitoapua jos haluat. Voit valita perhetyöntekijän käymään säännöllisesti ja/tai saada isommille lapsille ns. sijaisperhe missä voisivat kyläillä esim. kerran kuussa. Tämä voisi olla paikka minne isommat voivat mennä kun menet synnyttämään, joten voit luottaa heidän saamaan hoitoon.
Älä laske mitään eksäsi varaan, tarvitset isompien lasten osalta lepoa ja rauhaa kun vauvat kaipaavat syliä. Tämä tekee hyvää sinulle, että vauvoille.
Lastens. myötä tehdyt päätökset on voimassa 6kk ja sen jälkeen voitte katsoa tilannetta uudelleen. KUKAAN ei kyylää sinua tai tuomitse. Jos et pidä jostain perhetyöntekijästä, voit pyytää toista. Tulevan sijaisperheen saatte tavata etukäteen ja katsoa stemmaako ajatukset.
Ota kaikki apu vastaan. Huomaa jos kuntasi ei pysty antamaan sinulle lastenhoitoapua silloin kun tarvitset niin saat tilata yleensä yskityiseltä tai MLL:stä ja sosiaali maksaa sen laskun. Mm. Hoivanet tarjoaa lastenhoitoapua ja kodinhoitoapua. Voit saada myös siivousapua.
Lastensuojeluilmoitus itsestä on vain keino ilmoittaa tarvitsevansa apua. Vain lapsistaan välittävä ja rakastava vanhempi hakee apua ja se toimii myös näyttönä siitä, että tiedät omat voimavarasi ja niiden rajat, joten sosiaalikin tietää, että sinä tarpeen tullen kyllä pyydät apua jos sitä tarvitset eli he luottavat sinuun kyllä.
Mihinkään ihmeellisiin kokouksiin tmv. et joudu ja kun kartoitatte tilannettasi niin voit pyytää heidät kotiisi silläkin perusteella, että se on niin helpompi järjestää.
Kerro, että ajatuksissasi on käynyt epätoivoinen päätös luopua lapsesta/lapsista joita odotat, mutta tahtoisit löytää keinon millä selvitä. Sinun ei tartte selvitä yksin!
Valitettavasti tämä kyllä kertonee myös sosiaalille millainen isä lapsilla on ja hänen mahdollisuudet myöhempään kiusantekoon lasten kautta menee minimiin.
Toivotan sulle suunnattomasti voimia!
Pärjäät kyllä, olet vain paniikissa nyt ja siksi mene heti lääkäriin, se ei ole häpeä.
Minä olen itse ollut 5 pienen yksinhuoltaja ja minulla on paljon perussairauksia. Yhdestä vaikeasta jaksosta selvisin soskun avulla, sain muuttoavun ja henkistä tukea. Apu oli todella tarpeen ja ikinä en vaihtaisi sitä pois, että itsestäni ilmon tein silloin.