Lue keskustelun säännöt.
Oisko aivan tavatonta antaa kaksosista toinen adoptioon heti
17.06.2012 |
syntymän jälkeen? Mua pelottaa tuleva aivan kauheasti, sama miten päin mietin.. Ennestään lapset 5v ja 2v (jolla alkanu nyt oireilla uhma rajuna), tämä raskaus toivottu ja suunniteltu yhdessä mutta kuinka ollakaan mies häipyi rv 14, oli löytänyt uuden jo ennnen kuin tulin raskaaksi!!Ja lopulta kuulemma tuli siihen tulokseen että tämä toinen nainen on se hänen elämänsä rakkaus ja mun kans on vaan vaikeaa (totta että raskausaikana olen ollut väsynyt ja ärtyisä, kiukkuinenkin kun hormonit heittää)
Mutta niin,asiaan. Shokki oli suuri kun selvisi että odotan kaksosia! Mies tapaa vanhempia lapsiamme niin että ovat eksällä + uudella naisellaan sen joka toinen vloppu, syntyvistä vauvoista ei kuulemma halua kuulla mitään,eikä tutustua heihin. Mä en ole ollut mikään hyvä vauvojen kans aiemminkaan (oon esim tosi huono kestämään univajetta)ja tukiverkot heikot (esim omat vanhemmat asuu kaukana,sisaruksia ei ole), mua suoraan sanottuna pelottaa aivan sairaasti. Eronkin käsittely vielä kesken. Neuvolassa kun itkin, terkka väläytti mahdollisuutta antaa adoptioon toisen vauvoista. Kuulosti alkuun ihan mahdottomalta ajatukselta,mut nyt oon alkanu jo puolitosissasi miettiä sitä. Kommentteja?
Kommentit (122)
Ap, miten menee? Mihin päädyit? teit niin tai näin, voimia sulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia sulle ap. Muistathan, että mitään päätöstä ei tarvitse nyt vielä tehdä. Sinulla on vielä hyvin aikaa miettiä asiaa ja harkita eri vaihtoehtoja. Synnytyksen jälkeenkin on se 8 viikon harkinta-aika jolloin lapsi/lapset voi olla tilapäishoidossa.
Toivottavasti löydät ja saat sen verran apua ettei sinun ole pakko tehdä mitään ratkaisua jota et haluaisi tehdä.
Itse pienen pojan adoptioäitinä lisään vielä, että vaikka olen lapsestani hyvin onnellinen ja kiitollinen, niin silti jos voisin valita, tahtoisin ettei hänen olisi tarvinnut joutua eroon biologisesta äidistään ja adoptoitavaksi. Ensimmäinen äitinsä on hänet hylännyt ja tämä on se totuus jonka kanssa hän joutuu elämään, vaikka kuinka kaikki ymmärrämme ettei äidillä ollut muuta vaihtoehtoa siinä elämäntilanteessa. Lapselle tämä on kuitenkin aina vaikea asia. Älä siis kuuntele ainakaan heitä jotka sanovat että lapsettomia odottajia on niin paljon jne. Ei lapsi tarvitse niitä vanhempia jotka ovat häntä pisimpään jonottaneet tai joilla on kauniimpi koti ja paremmat tulot, vaan ensisijaisesti lapsen etu on kyllä aina oma biologinen perhe, ellei hän ole siinä suoranaisessa vaaratilanteessä.