Sain tietää, että äitini on tehnyt abortin

myös vähän ennen syntymääni.



Eikä tämä asia liikuta minua lainkaan, vaikka se suurena salaisuutena kerrottiin vasta kun olin aikuinen ja itse 2 lapsen äiti.



Ei herätä minkäänlaisia tunteita, vaikka en itse pystyisi aborttia tekemään. Ei vaan kuulu minulle toisten ratkaisut.

Äitini ei myöskään ole tästä katkeroitunut vaan elänyt ihan tavallista elämää:)

Ensinnäkin monet meistä pitävät aborttia lapsirakkaana tekona: ei haluta synnyttää lasta vaikeisiin oloihin ja ei-toivottuna.



Toiseksikin, et voi tietää, miksi äitisi päätyi tuohon tekoon. Itse sanoit, että et aio edes kysyä - miksi et voisi kysyä, sittenhän ehkä ymmärtäisit paremmin. Muista, että äitisi ei ollut silloin siinä elämäntilanteessa kuin nyt.



Sinähän et kyllä OIKEASTI voi tietää, katuuko äitisi aborttia vai ei. Onko katkeroitunut sen vuoksi vai ei. Itsehän sanoit, että vasta nyt sait tietää, että hänelle ylipäätään on tehty abortti, joten mistä päättelet, että hän juuri sitä on kaikki nuo vuodet katunut? Itsehän sanoit, että et edes ole keskustellut asiasta hänen kanssaan.



Itse olen jo lapsesta asti tiennyt, että äitini meinasi abortoida minut. Olen kolmesta lapsesta nuorin, iltatähti - ja isosiskoni synnytys meinasi viedä äidiltä hengen. Oikein HYVIN ymmärrän, että hän aborttia harkitsi, itse olisin sellaisen varmasti tehnytkin - hän ei, onneksi minun kannaltani.



Aikuinen ihminen osaa asettua toisen tilanteeseen, toisen nahkoihin, eikä katso asiaa pelkästään oman arvomaailmansa ja omien olosuhteidensa silmälaseilla.

äitini on elänyt, katkeraa ja pettyneen ihmisen elämää. Tämän kohtalon hän on sinetöinyt tehdessään abortin, koska ei ole sitä pystynyt itselleen antamaan anteeksi. En ole äidilleni vihainen, hän on oman itsensä takia joutunut kärsimään asiasta ja tulee kärsimään hautaan asti. Olen pettynyt siihen, että näin on tapahtunut, koska äitini olisi voinut olla toisenlainen, elää ilman jatkuvaa katkeruutta, jos olisi jättänyt abortin tekemättä.

ap

että äitisi niin erityisesti katuisi tuota aborttia että hän sen vuoksi olisi katkeroitunut ja elämänsä pilalla?

Itse en kadu aborttiani hetkeäkään, enkä takuulla sen vuoksi tule katkeroitumaan. Pikemminkin olen onnellinen, kun minulla on ollut mahdollisuus opiskella loppuun ja hankkia se vakaa perusta jolle oikean esikoisen elämä rakennetaan.

T: 12.

Onnellinen? Aika outoa. Heittää lapsi pois kuin roskan ja olla siitä onnellinen?

Ja mikä se "oikea" esikoinen on?

mäkin tos ihmettelin :/ Mikä hiton Oikea esikoinen?? Tykkäsit tai et mutta se pieni ihmisenalku jonka murhasit OLI sun esikoinen.

Kyllä on sairaita ihmisiä täällä:/

Parisenttisiä alkioita menee kesken jatkuvasti, joten onko keskenmenokin sitten TAPPO?

haloo. Ymmärrän, että ette itse halua aborttia tehdä, mutta joku roti sentään muiden haukkumiselle.

Tottakai TOIVOTTU raskaus oon menetys ja lapsen kuolema jos lapsi on niin iso että sen ruumis haudataan.



Mutta jos lasta ei tahdo niin eihän alkuraskaus ole mikään kummoinen asia. Jos saa keskenmenon niin ei ole lasta silloin joka haudattaisiin hautajaismenoin.

Toki keskenmenoa voi sitten surra mutta on sekin ero jos lapsi kuolee kohtuun loppuraskaudessa kuin alussa.



Minusta sun jaottelu on sairas. Se että tekee abortin vaikka viiden lapsen jälkeen ei eroa siltä että tekee ensimmäisessä raskaudessa abortin ja saa myöhemmin 5 lasta. Se yksi raskaus nyt ei sovi siihen elämänvaiheeseen, ei se meinaa ettei rakasta lapsia! Miten voi olla noin mustavalkoinen ajattelumalli?



Ettekö te puhu kotona asioista? Ihme että edes jotenkin tiedät äitisi tehneen abortin jos keskustelu tyssää siihen. Ja vielä lähdet arvostelemaan häntä asiasta? Ei kuulosta todelliselta vaan jonkun ajanvietteeltä: trolli?

Ei kun itsemurha, sikiö ei valitse syntyä. ;)

äitini on elänyt, katkeraa ja pettyneen ihmisen elämää. Tämän kohtalon hän on sinetöinyt tehdessään abortin, koska ei ole sitä pystynyt itselleen antamaan anteeksi. En ole äidilleni vihainen, hän on oman itsensä takia joutunut kärsimään asiasta ja tulee kärsimään hautaan asti. Olen pettynyt siihen, että näin on tapahtunut, koska äitini olisi voinut olla toisenlainen, elää ilman jatkuvaa katkeruutta, jos olisi jättänyt abortin tekemättä.

ap

että äitisi niin erityisesti katuisi tuota aborttia että hän sen vuoksi olisi katkeroitunut ja elämänsä pilalla?

Itse en kadu aborttiani hetkeäkään, enkä takuulla sen vuoksi tule katkeroitumaan. Pikemminkin olen onnellinen, kun minulla on ollut mahdollisuus opiskella loppuun ja hankkia se vakaa perusta jolle oikean esikoisen elämä rakennetaan.

T: 12.

Onnellinen? Aika outoa. Heittää lapsi pois kuin roskan ja olla siitä onnellinen?

Ja mikä se "oikea" esikoinen on?

mäkin tos ihmettelin :/ Mikä hiton Oikea esikoinen?? Tykkäsit tai et mutta se pieni ihmisenalku jonka murhasit OLI sun esikoinen.

Kyllä on sairaita ihmisiä täällä:/

Parisenttisiä alkioita menee kesken jatkuvasti, joten onko keskenmenokin sitten TAPPO?

haloo. Ymmärrän, että ette itse halua aborttia tehdä, mutta joku roti sentään muiden haukkumiselle.

Kylläpä huonon heitit , ihan naurettavaa! Ei tietenkään ole tappo kun menee kesken, sen lapsen EI ollut tarkoitus selviytyä. !! Ihan sama asia kuin kuolema. Kun ihminen kuolee normaalisti onko se tappo?!

Abortti kuitenkin ON murha, sitä ette voi millään puolustella. Se on tarkoin tehty valinta jossa päättää riistää pienen avuttoman elämänalun.

abortin, te jotka tiedätte, mutta äitinne ei tiedä että tiedätte?

äitini on elänyt, katkeraa ja pettyneen ihmisen elämää. Tämän kohtalon hän on sinetöinyt tehdessään abortin, koska ei ole sitä pystynyt itselleen antamaan anteeksi. En ole äidilleni vihainen, hän on oman itsensä takia joutunut kärsimään asiasta ja tulee kärsimään hautaan asti. Olen pettynyt siihen, että näin on tapahtunut, koska äitini olisi voinut olla toisenlainen, elää ilman jatkuvaa katkeruutta, jos olisi jättänyt abortin tekemättä.

ap

että äitisi niin erityisesti katuisi tuota aborttia että hän sen vuoksi olisi katkeroitunut ja elämänsä pilalla?

Itse en kadu aborttiani hetkeäkään, enkä takuulla sen vuoksi tule katkeroitumaan. Pikemminkin olen onnellinen, kun minulla on ollut mahdollisuus opiskella loppuun ja hankkia se vakaa perusta jolle oikean esikoisen elämä rakennetaan.

T: 12.

Onnellinen? Aika outoa. Heittää lapsi pois kuin roskan ja olla siitä onnellinen?

Ja mikä se "oikea" esikoinen on?

mäkin tos ihmettelin :/ Mikä hiton Oikea esikoinen?? Tykkäsit tai et mutta se pieni ihmisenalku jonka murhasit OLI sun esikoinen.

Kyllä on sairaita ihmisiä täällä:/

Parisenttisiä alkioita menee kesken jatkuvasti, joten onko keskenmenokin sitten TAPPO?

haloo. Ymmärrän, että ette itse halua aborttia tehdä, mutta joku roti sentään muiden haukkumiselle.

Kylläpä huonon heitit , ihan naurettavaa! Ei tietenkään ole tappo kun menee kesken, sen lapsen EI ollut tarkoitus selviytyä. !! Ihan sama asia kuin kuolema. Kun ihminen kuolee normaalisti onko se tappo?!

Abortti kuitenkin ON murha, sitä ette voi millään puolustella. Se on tarkoin tehty valinta jossa päättää riistää pienen avuttoman elämänalun.

taidat olla uskovainen) syntyä, mutta äiti vaikkapa urheili liikaa tai söi epähuomiossa työpaikkaruokalassa pastöroimatonta juustoa tai...

Tappo muuten on määritelmällisesti ei-etukäteen harkittu surma.

Parisenttisiä alkioita menee koko ajan kesken, joten ei kannata kauheasti elämöidä sillä, että se oli joku elämäalku, joka ilman aborttia olisi kasvanut oikeaksi lapseksi. Kuka sen tietää, olisiko vai ei.

Murha se ei kuitenkaan ole lain mukaan eikä suomalaisten enemmistön mielestä. Joten lopeta abortintehneiden haukkuminen, kiitos.

äidilläsi on voinut olla hyvinkin painavat perusteet päätökselleen? Minunkin äitini on tehnyt abortin, enkä hetkeäkään syytä häntä koska tiedän syyt.



Ja minä en edes hyväksy aborttia yleisesti ottaen...

Abortti kuitenkin ON murha, sitä ette voi millään puolustella. Se on tarkoin tehty valinta jossa päättää riistää pienen avuttoman elämänalun.

Niin, ehkä SINUN mielestäsi. Lain silmissä ei ole ja se ON FAKTA =)

Olen tehnyt abortin 15-vuotiaana enkä ole päivääkään katunut. Tavallaan ajattelen esikoiseni olevan toinen lapseni mutta toisaalta sitten taas se tuntuu aika tekopyhältä.

Äitini on myös tehnyt abortin ensimmäiselle lapselleen. En välitä. Asia on hänen eikä minun. Ihme sakkia täällä kun tuollaisesta pultit vetää.

Abortti kuitenkin ON murha, sitä ette voi millään puolustella. Se on tarkoin tehty valinta jossa päättää riistää pienen avuttoman elämänalun.

No se tekee minusta murhaajan sitten. En välitä. Ei ihmishenki sen arvokkaampi ole kuin minkään muukaan eläimen.

abortti, tai oikeastaan kaksi. Kuulemma isän painostuksesta.



Äiti itse kertoi, enkä olisi halunnut tietää. Nyt vihaan vielä enemmän isääni ja äitiäni vaikka äitini haki myötätuntoa ja sääliä.

abortti, tai oikeastaan kaksi. Kuulemma isän painostuksesta.

Äiti itse kertoi, enkä olisi halunnut tietää. Nyt vihaan vielä enemmän isääni ja äitiäni vaikka äitini haki myötätuntoa ja sääliä.

ymmärrän, että ap:sta tuntuu pahalta. Yksi kaverini teki abortin, ja minun on ollut vähän vaikea suhtautua häneen sen jälkeen, koska en itse ikinä kykenisi vastaavaan. Olen myös itse ns. kierukkalapsi, ja monta kertaa on käynyt mielessä, että mitäs jos äitini olisikin laittanut uransa etusijalle ja tehnyt siinä tilanteessa abortin :/ En tuomitse ketään abortin takia, mutta omalle ajatusmaailmalleni tuollainen teko on ihan vieras.

äidin teettämän abortin sijaan lopultakin äidin ja aikuisen tyttären ongelmallinen suhde? Kuulostaisi siltä, että tässä tapauksessa tytär projisoi vaikeaa äitisuhdettaan äidin vuosikymmenten takaiseen aborttiin.

ihan niin kuin ainokaisilla tai sisaruksen menettäneellä on oikeus surra kohtalaonsa

Ja niihin on kyllä aina nimenomaan järkisyyt, enkä usko alkuunkaan, että abortteja tehtäisiin liikaa.



Oletko raskaana vai miksi otat asian noin ylitunteellisesti? Taidat olla tosi nuori ja kokematon?

(isoa)siskoaan/veljeään, jota ei saanut.

Tottakai tuosta asiasta saa tuntea surua ihan niin kuin ainokaisilla tai sisaruksen menettäneellä on oikeus surra kohtalaonsa

Asioissa on aina kaksi eri puolta. Mitä jos äitisi oli silloin niin lapsirakas, että ennemmin halusi abortin, kuin että lapsi olisi joutunut kärsimään, koska äitisi ei vielä silloin olisi pystynyt tarjoamaan täle hyvää ja onnellista lapsuutta.



Oma äitinikin on tehnyt abortin, eli se olisi ollut pikkuveljeni/siskoni. Kuulin asiasta vasta kaksikymppisenä. Syy abortille oli mm. se, että isäni ei halunnut enempää lapsia. Silti pidän äitiäni lapsirakkaana ja omaa lapsuuttani onnellisena.