HS Mielipide: "Kotiäidit ja -isät voisivat hoitaa toistakin lasta"

Pienissä kylissä tietysti kaikki tuntevat toisensa ja hoitoryhmät pysyvät, mutta kyllä esim. täällä Espoossa ryhmien kokoonpanosta muuttuu hyvinkin puolet vuodessa.

ja aika monelle muullekin: tämä alkuperäinen juttu käsitteli lähinnä alle kolmevuotiaita sisaruksia, niitä, jotka eivät tarvitse ihmevirikkeitä, vaan äidin syliä ja rakkautta.

Poikkeuksia löytyy aina, ja mitä vikaa olisikaan siinä, jos se ihan tavallinenkin kolmevuotias kerhon sijaan kävisi pk:ssa pari-kolme kertaa viikossa. Kuinka tällainen kävijä sitten taas pääsee mukaan ryhmään tai saa kavereita, on toinen juttu. Kuitenkin niitä alle kolmevuotiaita, jotka ovat 4-5 krtaa viikossa päiväkodissa paljon pidemmän ajan, löytyy paljon. Miksi? Jos perustelu on tuo paikan pysyminen, pysyy se siellä vähemmälläkin.

En minä vastusta päiväkoteja. Mielestäni sillä pienellä, alle kolmevuotiaalla pitäisi olla subjektiivinen oikeus äitiin, niinkuin joku muukin jo kirjoitti!

31

Alle kolmevuotiaalle paras paikka olisi oman äidin syli, ja jos äidillä on vain kaksi pientä hoidettavaa, syliä ehtii antamaan paljon enemmän, kuin jos hoitajaa kohden pieniä lapsia on neljä.



Eli kysymys on pienistä lapsista, joilla ei ole vielä mitään tarvetta varhaiskasvatukseen. Minustakin isommilla, viisi- tai jopa nelivuotiailla, voisi olla vaikka ilmainen varhaiskasvatus, tosiaan monen muun maan tyyliin, mutta minusta äidin täytyy olla vakavasti mielenterveysongelmainen tai muuta vastaavaa, että alle kolmevuotias pidetään hoidossa, kun äiti on äitiyslomalla.

molempia lapsiamme, 2-vuotiasta ja puolivuotiasta. Myönnän että esikoisen pahimpina uhmapäivinä mietin että olisi paljon helpompaa olla kotona vain tuon aurinkoisen vauvan kanssa. Mutta sitten mietin miltä se tuntuisi tuolta rajojaan etsivältä, äidin ja isän rakkautta testaavalta uhmikselta jos hänet lykättäisiin päiväksi pois, jotta äiti saa viettää helppoja kotipäiviä vauvan kanssa. Meillä siis molemmat lapset saavat olla kotona siihen saakka kunnes minä menen töihin ja lapset yhtä aikaa hoitoon. Ymmärrän silti sen jos joku muu päätyy toisenlaiseen ratkaisuun, eri ihmisillä kun on erilaiset voimavarat.

Eli jos esikoisella on jo päivähoitopaikka, siitä pidetään sitten kiinni.

kaupungin järjestämää kerhotoimintaa. 2-5 vuotiaille, silti moni kotiäiti vie pienenkin lapsensa päiväkotiin kokopäivähoitoon. Kerhotarjonta tosin vaihtelee alueittain. Minusta tarjonta on kuitenkin aika hyvä, lisäksi on MLL:n ja seurakunnan aamu tai iltapv kerhoa kotilapsille.



http://www.ouka.fi/sote/paivahoito/avoinvarhaiskasvatus.html

käyttäsivät kerhoja.

että kunnollista päivähoitoa riittää kaikille lain säädösten mukaan.



Turha syyllistää kotiäitejä, koska kun kotiäiti menee töihin, ei kerhot auta.



Enkä puhu omasta puolestani - minun lapseni olivat kotona niin, että vanhempi meni suoraan puolipäiväiseksi ja nuorempi 4-vuotiaana puolipäiväiseksi päiväkotiin. Kolmen kuukauden kesäloma, kuukauden joululoma.

on se kuitenkin sen verran rankkaa aikaa

Minuakin hiukan ärsyttää, kun vien lastani päiväkotiin,, tulee aina samaan aikaan (siis aikaisin) isä joka tuo lapset 4v ja 2v hoitoon, ja äiti on kotona. Samoin nyt tuli uusi lapsi, jolla myös pieni vauva sisaruksena.. Ja mihin menevät ne lapset, joiden vanhemmat ovat oikeasti töissä? Eri puolille kaupunkia, ja mahdollisesti vielä sisarukset eri hoitopaikkoihin, koska EI ole tilaa. Itse en ymmärrä, että lapsi viedään hoitoon, jos itse on kotona hoitamassa vauvaa, ihan vain jo siitäkin syystä, että hoito maksaa. On se todellista VIRIKEHOITOA, kun tuodaan lapsi puoli nukuksissa aamulla 24 lapsen hälisevään ja äänekkääseen ryhmään, että lapsi pääsee lukemaan pari kirjaa, askartelemaan tai vaikka ihan ULOS leikkimään. Siellä lapsi saa todellisia VIRIKKEITÄ, kun hän on metelissä koko päivän, jonottaa ja odottaa aina vuoroa, että pääsee syliin ja menee ison porukan ehdoilla koko päivän. Itsellänikin on esim 2 opettaja tuttua, jotka ovat kotona vauvan kanssa ja lapsi on kuitenkin päiväkodissa.. ammattikasvattajia todellakin.. Enkä nyt tässä halua leimata mitään ammattikuntaa erityisesti, koska näitä vanhempia riittää ihan joka ammattikunnasta. Mietin vain millaisiahan isovanhempia näistä aikuisista tulee joskus? Jaksavatkohan ne sitten olla lastenlastensa kanssa?

mutta minua kummastuttaa sellaiset vanhemmat (joita nyt olen lähipiiristäkin löytänyt useita), jotka työttömänä tai lomautettuna tai jopa omalla lomallaan laittavat lapset hoitoon KOKOpäiväisesti.

Itse pidin esikoisen (4v) päiväkodissa osa-aikaisena kun olin nuoremman kanssa kotona. Hoitopaikasta ei tullut mieleenkään luopua, kun samaa paikkaa ei sitten parin vuoden päästä hoitotilanteesta johtuen takaisin olisi saanut.

On lapsi sitten alle 3v,, eskarilainen tai koulussa, mutta jos toinen vanhemmista on itsekseen kotona (eikä edes nuorempaa sisarusta hoitamassa) niin miksi kummassa lapsi/lapset on JOKA päivä täyden päivän hoidossa (tai koulun jälkeen iltapäiväkerhossa )

Ei voi kun ihmetellä...

Toinen lukunsa on sitten se, kun molemmat vanhemmat on vuosilomalla ja lapset silti hoidossa... Eikö lapsellekin kuulu lomaa?

Mielestäni aiheellisin kysymys tässä on se, kuka maksaa? Raha, joka käytetään esikoisten hoitoon on aina pois jostakin muusta..



Mielestäni päivähoitomaksun pitäisi olla aivan toista luokkaa silloin, kun äiti on kotona kuopuksen kanssa. Jos esikoinen olisi hoidossa "lääketieteellisistä syistä" (esim. synnytyksen jälkeinen masennus), voisi maksu luonnollisesti olla pienempi.

Ehkä tuo päivähoitoon vieminen johtuu perheiden tukiverkoston puutteesta!!! Monet ovat muuttaneet pääkaupunkiseudulle työn perässä ja tukiverkosto on jäänyt synnyinseudulle. Äidin hyvinvointi on myös lasten hyvinvointia. Ei väsynyt äiti jaksa valvoa kahden alle 3v kanssa jos vauva on sellainen joka valvottaa ja 3v ei nuku päikkäreitä.

kun äiti on vauvan kanssa kotona!



Joku puolusteli sillä pelolla että voisi menettää hoitopaikan! So What! Kyllä nuo asiat väkisinkin sutviintuu mutta lapselle 1v on pitkä aika ja hänelle olisi ihanaa olla se aika äidin ja sisaruksen kanssa kotona!



Minulla on kotona 5,5v esikoinen, 2,5v keskimmäinen ja 6kk kuopus. Meillä isommat saavat virikettä kerhoista, avoimista päiväkodeista, leikkipuistoista ja ystäväperheistä joissa saman ikäisiä lapsia. Heidän kanssa treffataan milloin luistinradalla, milloin leikkarilla, milloin toistemme kotona/pihassa jne. Kotona pelataan, askarrellaan jne. ja myös laiskotellaan.



Sitten kun kuopuksemme täyttää 3v, minä aloitan työt ja esikoinen on silloin 8v.

lapset ovat 2 ja 5 vuotiaat ja kun he ovat 3 ja 6 niin heille syntyy pikkusisko tai veli. Meillä esikoinen on ollut kotona koko ajan ja ehkä siksi sisaruksislla on läheiset välit. Tietysti vielä raskaampaa olisi ollut jos esikoinen olisi ollut alle 3 vuotta mutta en olisi siltikään pistänyt häntä päiväkotiin. Kerhot on sitä avrten että saa virikkeitä ja kavereita. Sitten voi kyläillä lapsiperheissä joissa näkee kavereita tai pyytää muita kylään. Tuon hoitopaikan menettämisen ymmärrän. Meillä lapset ovat olleet koko ajan kotihoidossa niin sitä ongelmaa ei ole ollut. Jos vanhemmat yrittäisivät tehdä kaikki lapset putkeen ilman että olisivat hoidossa välillä niin ei tarvitsisi pelätä hoitopaikan menetystä. No tämä nyt vaan on minun mielipide. Ja sitten vielä noista 3,4 ja 5-vuotiasta sanoisin että minusta heilläkin on oikeus jatkaa kotona jos vauva syntyy. Kerhot riittävät aivan hyvin virikkeeksi ja onhan siitä sisaruksestakin seuraa ainakin kunhan oppii kävelemään.

vaikka kuntatalous on pahasti vaikeuksissa ja samoin se puoli kansantaloutta, joka tuottaa tuon jaettavan? Missä on suhteellisuudentaju? Missä on kansantalouden alkeiden tuntemus? Tunteiden ei pitäisi mennä järjen edelle, mutta äideillä se usein menee, kovaa ja korkealta.

Helvetti, kun tuo osapäiväpaikka 3vuotiaalle maksaa maksimissaan 500 euroa. Ja vanhuksen yksi laitoshoitopaikka makssaa jos päivässä kahdessa saman. Ja muut hoidot mitä nykyään on, joista ennen ei haaveiltukaan, joku kolesterolin ja verenpaineen mittaaminen.

vielä 50 vuotta sitten lapsiin pantiin lähes kaikki raha mitä yhteiskunnalta liikeni. Oli päivänselvää, että lapset kuluttavat paljon ja heitä tuettiin verovähennyksin. ym. Ketään mmuuta ei tuettukaan. Nyt laitetaan kaikki rahat valtavaiin eläkkeisiin, joilla matkustellaan 30 vuotta. saakeli ihmisten tyhmyytä.

lapsiperheet ensimmäistä kertaa suomen historiassa ovat nettomaksajia, eli maksavat paljon enemmän veroja kuin saava, ja ei, kun mammat kuvittelevat saavansa jotain ja ovat toistensa kimpussa.

helvetti teidän tyhmyyttä. Jos saat 200 ja maksat itse 2000 (verot perheen yhde palkan saajan palkasta ja alv ym välilliset verot) niin sinä maksat. Et saa mitään. kotihoidontuki on naurettava verrattuna muiden maiden verovähenyksiin joita saa 20-25 vuotta

Lapsista säästetään AINA.

Hyvinä aikoinan lakkautetaan kouluja, päiväkoteja ja neuvoloita. Ryhmäkokoja kasvatetaan, terveydenhoitajia ei ole tarpeeksi neuvolassa eikä koulussa, kotiapua ei saa.

Nyt kun on taantuma/ lama säätöt viedään vielä pidemmälle.

Mutta eipä se näytä teitä ÄITEJÄ kiinnostavan. Kunhan vain se naapurin Kerttu ei ole virikehoidossa tuhlaamassa meidän rakkaan kotikunnan rahoja.

Ei ymmärrä ei. Ettekö todellakaan keksi mitään muuta valittamisen aihetta kuntanne tai tämän valtion toiminnassa???

Miksi helvetissä olette toisten äitien ja lasten kimpussa, syyttämässä rahojen tuhlauksesta? Eikö tässä maassa rahaa tuhlata teidän mielestänne mihinkään muuhun turhaan? Itse keksisin heti vaikka kuinka monta säästökohdetta sen sijaan, että subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkautettaisiin ja kärsijöiksi joutuisi TAAS KERRAN LAPSET!

Yhteiskunnanko vai peräti perheen itsensä?

Mikä on yksilön ja perheen vastuu elämästään?

Ehkä tuo päivähoitoon vieminen johtuu perheiden tukiverkoston puutteesta!!! Monet ovat muuttaneet pääkaupunkiseudulle työn perässä ja tukiverkosto on jäänyt synnyinseudulle. Äidin hyvinvointi on myös lasten hyvinvointia. Ei väsynyt äiti jaksa valvoa kahden alle 3v kanssa jos vauva on sellainen joka valvottaa ja 3v ei nuku päikkäreitä.

kunnalliseen päivähoitoon, on tietenkin pois muusta, kukaties paljon tärkeämmästä. Kun rahaa on rajallisesti, asiat pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen.

Alle kolmevuotiaalle paras paikka olisi oman äidin syli, ja jos äidillä on vain kaksi pientä hoidettavaa, syliä ehtii antamaan paljon enemmän, kuin jos hoitajaa kohden pieniä lapsia on neljä.

Eli kysymys on pienistä lapsista, joilla ei ole vielä mitään tarvetta varhaiskasvatukseen. Minustakin isommilla, viisi- tai jopa nelivuotiailla, voisi olla vaikka ilmainen varhaiskasvatus, tosiaan monen muun maan tyyliin, mutta minusta äidin täytyy olla vakavasti mielenterveysongelmainen tai muuta vastaavaa, että alle kolmevuotias pidetään hoidossa, kun äiti on äitiyslomalla.

miksi iso lapsi pitäisi repiä väkisin irti tutusta päiväkotiryhmästä ja tutuista kavereista kerhoon, jossa on uudet ihmiset ja uudet kaverit. Katsos, kun päiväkodissakin voi lyhentää hoitopäivää kerhoa vastaavaksi. Itse en haluaisi vaihtaa tuttua paikkaa taas uuteen ja vieraaseen tuonikäisellä. Mitä eroa sillä on, onko kerhossa vai osa-aikaisena tutussa päiväkodissa, jossa isommalla lapsella jo tutut hoitajat ja kaverit? esim. 8-12(14)? Ja hoitopäiviä voi olla esim. vain kolme/vko 8-12, ts. kuten kerhossa ollaan/oltaisiin? En ymmärrä nyt.





Ja sitten vielä noista 3,4 ja 5-vuotiasta sanoisin että minusta heilläkin on oikeus jatkaa kotona jos vauva syntyy. Kerhot riittävät aivan hyvin virikkeeksi ja onhan siitä sisaruksestakin seuraa ainakin kunhan oppii kävelemään.

[/quote]

Miksi kenelläkään pitäisi olla oikeus pantata hoitopaikkaa? Ne pitäisi ilman muuta antaa niille, joilla on siihen perusteltu tarve: vanhempien työssäkäynti, opiskelu ja sitten ne lääkärien/asiantuntijoiden suosittelemat erikoistapaukset. Vauvalomalaisten lapsille riittää kerhonomainen toiminta. Ei juurikaan auta, vaikka nämä vauvalomalaisten esikoisten hoitoajat lyhenneltäisiin muutamaksi tunniksi muutamana päivänä viikossa. He silti syövät sitä samaa rajallista päivähoitokakkua, josta pitäisi riittää työssäkäyvien lapsille. Kerhot pitäisi järjestää eri momentin kautta.

Ja todellakin se hoitopaikkojen panttausoikeus pois. Lapset eivät todellakaan kuole siihen, että kaverit välillä vähän vaihtuvat. Vaihtuvuutta on isompien kaupunkien hoitoryhmissä normaalistikin ihan reippaasti. Kun paikat menevät kiertoon, jokaiselle löytyy tarvittaessa se hoitopaikka helpommin. Ei ole mitään järkeä, että hoitopaikka on sementoitu kotimutsin lapselle vuosikausiksi, kun akuuuttitarvejonossa on jopa kymmeniä lapsia ja niitä joudutaan sitten sijoittelemaan muualle kuin lähihoitopaikkoihin.

Hyvä esimerkki lähipiiristä. Meillä kokoontui 3-ph-ryhmä, jossa oli kokopäiväisenä vauvalomalaisen lapsi. Naapuritalossa olevan lapsen äiti puolestaan joutui ensin lykkäämään työhönpaluutaan muutamalla kuukaudella, kun lapselle eli löytynyt hoitopaikkaa. Kun paikka löytyi, se löytyi kaupungin toiseta reunalta paikasta, joka ei ole edes äidin työpaikan suunnalta. Tällaisessa ei ole mitään järkeä.

miksi iso lapsi pitäisi repiä väkisin irti tutusta päiväkotiryhmästä ja tutuista kavereista kerhoon, jossa on uudet ihmiset ja uudet kaverit. Katsos, kun päiväkodissakin voi lyhentää hoitopäivää kerhoa vastaavaksi. Itse en haluaisi vaihtaa tuttua paikkaa taas uuteen ja vieraaseen tuonikäisellä. Mitä eroa sillä on, onko kerhossa vai osa-aikaisena tutussa päiväkodissa, jossa isommalla lapsella jo tutut hoitajat ja kaverit? esim. 8-12(14)? Ja hoitopäiviä voi olla esim. vain kolme/vko 8-12, ts. kuten kerhossa ollaan/oltaisiin? En ymmärrä nyt.

Ja sitten vielä noista 3,4 ja 5-vuotiasta sanoisin että minusta heilläkin on oikeus jatkaa kotona jos vauva syntyy. Kerhot riittävät aivan hyvin virikkeeksi ja onhan siitä sisaruksestakin seuraa ainakin kunhan oppii kävelemään.

Ainakaan niin kauan kuin tästäkin asiasta tehdään periaatepäätös suuntaan taikka toiseen ja laki sen mukaan.