HS Mielipide: "Kotiäidit ja -isät voisivat hoitaa toistakin lasta"

ja juttein juuri yksi viikonloppu hänen kanssaan hänen työstään yms..

Siellä niiden päiväkodissa on 5 "virikelasta" ja jokaisessa tapauksessa äiti on vauvan kanssa kotona. Tiedän kyllä mitä he ajattelevat näistä vanhemmista.

Lisäksi oli niitä joille oli suositeltu päivähoitoa jostais syystä, mutta ne olivat asia erikseen.

Kertoi myös että hänen työkaverinsa oli jäämässä äitiyslomalle ja hakemassa 2-vuotiaalle samaisesta päiväkodista KOKOPÄIVÄ-paikkaa!

Käsittämätöntä!

Ihan oli terve normaali äiti. Oli päiväkodin johtaja evännyt paikan. Mielestäni aivan oikein.

Hän oli myös joskus ollut useamman tunnin iltapäivästä yksin 7:n alle 3v:n kanssa kun ei ole sijaista saatu.

Ja sen lisäksi vielä jotku nipottaja-äidit kehtaavat valittaa hakiessa jostakin aivan käsittämättömän pienestä jutusta. tyylin miksi minun lapsellani ei ole sitä ja sitä ja miksi hänellä on tämä ja tuo.

Ei siinä tilanteessa hirveesti kerkeä miettimään minkävärinen paita lapsella päällä vai onko väärät housut yms...

että pian alkaa olla EPÄNORMAALIA jos äiti on kotona useamman kuin yhden lapsen kanssa. Kun tämä omituinen "puoli-kotiäitiys" yleistyy, niin seuraava askel on se että äitiyslomalaiselle vaaditaan kunnioitusta ja rahaa vaikka hän olisi kotona ilman yhtään lasta (koskakohan joku keksii että äidillä on oikeus lepäillä oman kodin rauhassa ihan yksin ja vastasyntyneen + isommat lapset saavat hoitaa joku muu). Kyllä vetää mietteliääksi.

ja 2 päiväkodin johtajaa.



Ja tosiaan tiedän myös, mitä ajattelevat näistä virikelapsista:)



Mutta toki heidän on pakko sanoa, että "lapsi viihtyy hyvin ja kyllä sillä hyvin menee ja kyllä suosittelemme paikan pitämistä kun vauva syntyy"

Tämä on sitä, mitä virallisena totuutena on sanottava.



Monessa työpaikassa joutuu sanomaan ihan muuta, mitä on itse henkilökohtaisesti mieltä.



Mutta nykyään aika moni lo ajattelee, että sama se, ei ole heidän asiansa enää kun tällaiseksi on mennyt. Kunhan tekee 8 tuntia ja sillä selvä. Kun ei äitikään lapsestaan näytä välittävän niin samapa se.

Palkkansa eteenhän he vain töitä tekevät.



Ja on turha huudella, että sanoisivat itsensä irti jos eivät ole niin kutsumustyössä. Kyllä monella työpaikka pysyy siksi, että on asuntolainat maksettavana ja leipää on perheelle saatava.

että pian alkaa olla EPÄNORMAALIA jos äiti on kotona useamman kuin yhden lapsen kanssa. Kun tämä omituinen "puoli-kotiäitiys" yleistyy, niin seuraava askel on se että äitiyslomalaiselle vaaditaan kunnioitusta ja rahaa vaikka hän olisi kotona ilman yhtään lasta (koskakohan joku keksii että äidillä on oikeus lepäillä oman kodin rauhassa ihan yksin ja vastasyntyneen + isommat lapset saavat hoitaa joku muu). Kyllä vetää mietteliääksi.

jo äitiysloman alkaessa. Kun ei jaksanut. Nyt tilanne on se, että molemmat lapset ovat hoidossa viikottain ja äiti yksin kotona. Sen sijaan hyvin löytyy aikaa kestovaippailuun ym. hörhöilyyn. Ei tajua, ei.

Turha sitä on kauhistella että sisarukset ovat päiväkodissa, vaihtoehdot voivat olla perheellä vähissä. Tosiaan kaikilla paikkakunnilla ei ole avoimia päiväkoteja tai kerhoja tai olemassaoleviin ei saa paikkaa kovan kysynnän vuoksi. Toinen syy on se että päiväkotiuraa on tarkoitus jatkaa kun äiti palaa töihin ja halutaan pitää tuttu hoitopaikka. Hoitopäivien lyhentäminen ajaa ihan saman asian kuin kerhotoiminta. Siinä on sekin hyvä puoli että lapset eivät joudu kokemaan ihmissuhteissaan muutoksia, vaan tutut tarhakaverit ja tädit säilyvät. Alle 3-vuotiaiden hoitopäiviä on tosin syytä lyhentää ja harventaa kunnolla, pari päivää viikossa 3 tuntia kerralla riittäisi heidän kohdallaan enemmän kuin hyvin, sitä vanhemmat esim. 3 kertaa viikossa muutaman tunnin.

viedä isompaa hoitoon, kun olin pienemmän kanssa kotona. Käytiin kerhossa yhdessä ja parina aamuna viikossa isommalle oli kerho jossa kävi itse ja joka päivä puistossa ulkoiltiin ja samalla sai ystäviä. .

Hoidin kotona neljää itse.



Omituista ettei voi ottaa pois hoidosta toista ettei mene hoitopaikka. Sillähän ne hoitopaikat sitten onkin vasta täynnä kun sinne tukitaan nämä kotiäitienkin lapset. On maailma mallillaan!!

ja perheeseen syntyy uusi lapsi, on äiti jo niin vieraantunut siitä vanhemmasta lapsesta että monet varmaan pitää varmuuden vuoksi vanhemman lapsen hoidossa ja hoitavat vain vauvaa, koska senhän he osaavat, kun ovat hoitaneet ensimmäistäkin vauva-ajan. Kuinka moni täälläkin valittaa että onneksi viikonloppu päättyy ja lapset taas palaa hoitoon ja itse töihin, kun ei kertakaikkiaan olla totuttu olemaan lapsen kanssa kokonaisia päiviä, päivästä toiseen.

kun lapsia tehdään toisten ihmisten hoidettavaksi, yhteiskunnan huomassa.



Todella aiemmin ennen subjektiivista oikeutta pääasiassa lapset olivat pois kotoa vanhempien työn, opiskelun, tai muun esim. sairauden takia (äidin masennus, pitkäaikaissauraudet jne.)



Nykyään uusi vanhempien sukupolvi kasvatetaan tällä menolla siihen, ettei omia lapsia tarvitse jaksaa katsella "päivät päästään" vaan viedään hoitoon vaikkei se ihan perinteinen syy olisikaan hoidon tarpeelle. Ennen sai kodinhoitajan apua kunnilta ja kaupungeilta esim. äidin sairaalassaolon ajaksi kun isä oli työssä tai ei isää ollenkaan. Kodinhoitaja oli mahdollisesti perheen tilanteesta riippuen vielä muutamia päiviä synnytyssairaalasta tulon jälkeen lapsiperheen apuna. Maksu oli tulojen mukaan..näin lapset olivat tuetusti kotilapsia äidin ja vauvan kanssa. Pääsivät alkuun, jos esim. sektio rajoitti vauvan nostelua jne.



Lapsia pitäisi hankkia sen mukaan minkä ajattee jaksavansa hoitaa ja kasvattaa pääasiassa omin perhevoimin. Kerhoja, puistotätiulkoilua, harrastuspaikkoja jne, käyttäen olisi vanhemmalla kuitenkin antaa lapsellekin se perinteinen perhemalli, jossa vanhemmat ovat lapsia varten, auttavat tarvittaessa ja antavat perusturvallisuuden sekä paljon muuta.



Oikeus kunnalliseen hoitoon...ainoa järkevä oikeus tulisi olla lapsen oikeus omiin vanhempiinsa. Kotihoidon tukeminen, jos sitä tarvitsee...(Ennen ei ollut työttömyyskorvauksia, kotihoidontukia, näinkin suuria lapsilisiä jne.)



Jotain tarttis tehdä.

Lapsista säästetään AINA.

Hyvinä aikoinan lakkautetaan kouluja, päiväkoteja ja neuvoloita. Ryhmäkokoja kasvatetaan, terveydenhoitajia ei ole tarpeeksi neuvolassa eikä koulussa, kotiapua ei saa.

Nyt kun on taantuma/ lama säätöt viedään vielä pidemmälle.



Mutta eipä se näytä teitä ÄITEJÄ kiinnostavan. Kunhan vain se naapurin Kerttu ei ole virikehoidossa tuhlaamassa meidän rakkaan kotikunnan rahoja.

Ei ymmärrä ei. Ettekö todellakaan keksi mitään muuta valittamisen aihetta kuntanne tai tämän valtion toiminnassa???



Miksi helvetissä olette toisten äitien ja lasten kimpussa, syyttämässä rahojen tuhlauksesta? Eikö tässä maassa rahaa tuhlata teidän mielestänne mihinkään muuhun turhaan? Itse keksisin heti vaikka kuinka monta säästökohdetta sen sijaan, että subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkautettaisiin ja kärsijöiksi joutuisi TAAS KERRAN LAPSET!

Ikäeroa lasten välillä on suunnilleen 3 vuotta. Kun esikoinen oli 3-vuotias ja keskimmäinen vauva, esikoinen jatkoi päiväkodissa puolipäiväisenä. Ja kun kuopus oli vauva, esikoinen oli eskarissa ja keskimmäinen jatkoi päiväkodissa puolipäiväisenä. Näin tekivät alueella kaikki tuntemani äidit. Molemmat vanhemmat lapset ovat koulussa kympin tyttöjä - eivät siis menneet pilalle päiväkodissa.



Miksi lapset olivat päiväkodissa, vaikka olin itse kotona vauvan kanssa? Molemmat tytöt halusivat jatkaa tutussa ryhmässä ja menivät mielellään päiväkotiin. Minä halusin varata hyvästä päiväkodista ja kivoista ryhmistä paikat lapsille. Kuopuskin pääsi aikanaan hyvään, tuttuun päiväkotiin.

Suurin osa suomalaisesta ns. hyvinvoinnista on velkarahalla valheellisesti rakennettu. Laskun maksavat lapsemme ja heidän lapsensa. Huoltosuhde huononee merkittävästi 10 vuodessa, silloin jokaisella työssäkäyvällä on elätettävänään yksi eläkeläinen ja yksi lapsi/nuori/sairas tmv. Meillä ei todellakaan ole varaa tuhlata, ja subjektiivinen ph-oikeus on yksi turhimpia tuhlauksen kohteita.

Helvetti, kun tuo osapäiväpaikka 3vuotiaalle maksaa maksimissaan 500 euroa. Ja vanhuksen yksi laitoshoitopaikka makssaa jos päivässä kahdessa saman. Ja muut hoidot mitä nykyään on, joista ennen ei haaveiltukaan, joku kolesterolin ja verenpaineen mittaaminen.

vielä 50 vuotta sitten lapsiin pantiin lähes kaikki raha mitä yhteiskunnalta liikeni. Oli päivänselvää, että lapset kuluttavat paljon ja heitä tuettiin verovähennyksin. ym. Ketään mmuuta ei tuettukaan. Nyt laitetaan kaikki rahat valtavaiin eläkkeisiin, joilla matkustellaan 30 vuotta. saakeli ihmisten tyhmyytä.

lapsiperheet ensimmäistä kertaa suomen historiassa ovat nettomaksajia, eli maksavat paljon enemmän veroja kuin saava, ja ei, kun mammat kuvittelevat saavansa jotain ja ovat toistensa kimpussa.

helvetti teidän tyhmyyttä. Jos saat 200 ja maksat itse 2000 (verot perheen yhde palkan saajan palkasta ja alv ym välilliset verot) niin sinä maksat. Et saa mitään. kotihoidontuki on naurettava verrattuna muiden maiden verovähenyksiin joita saa 20-25 vuotta

Lapsista säästetään AINA.

Hyvinä aikoinan lakkautetaan kouluja, päiväkoteja ja neuvoloita. Ryhmäkokoja kasvatetaan, terveydenhoitajia ei ole tarpeeksi neuvolassa eikä koulussa, kotiapua ei saa.

Nyt kun on taantuma/ lama säätöt viedään vielä pidemmälle.

Mutta eipä se näytä teitä ÄITEJÄ kiinnostavan. Kunhan vain se naapurin Kerttu ei ole virikehoidossa tuhlaamassa meidän rakkaan kotikunnan rahoja.

Ei ymmärrä ei. Ettekö todellakaan keksi mitään muuta valittamisen aihetta kuntanne tai tämän valtion toiminnassa???

Miksi helvetissä olette toisten äitien ja lasten kimpussa, syyttämässä rahojen tuhlauksesta? Eikö tässä maassa rahaa tuhlata teidän mielestänne mihinkään muuhun turhaan? Itse keksisin heti vaikka kuinka monta säästökohdetta sen sijaan, että subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkautettaisiin ja kärsijöiksi joutuisi TAAS KERRAN LAPSET!

ja aika monelle muullekin: tämä alkuperäinen juttu käsitteli lähinnä alle kolmevuotiaita sisaruksia, niitä, jotka eivät tarvitse ihmevirikkeitä, vaan äidin syliä ja rakkautta.



Poikkeuksia löytyy aina, ja mitä vikaa olisikaan siinä, jos se ihan tavallinenkin kolmevuotias kerhon sijaan kävisi pk:ssa pari-kolme kertaa viikossa. Kuinka tällainen kävijä sitten taas pääsee mukaan ryhmään tai saa kavereita, on toinen juttu. Kuitenkin niitä alle kolmevuotiaita, jotka ovat 4-5 krtaa viikossa päiväkodissa paljon pidemmän ajan, löytyy paljon. Miksi? Jos perustelu on tuo paikan pysyminen, pysyy se siellä vähemmälläkin.



En minä vastusta päiväkoteja. Mielestäni sillä pienellä, alle kolmevuotiaalla pitäisi olla subjektiivinen oikeus äitiin, niinkuin joku muukin jo kirjoitti!



31

Tätäkö te todella haluatte?



Äidin lähtiessä lapsi aloittaa huutamisen. "Hauskaa tarhapäivää!" kuuluu eteisestä, ennen kuin ovi pamahtaa kiinni. Huoneeseen leviää parku ja hädästä kertovat ilmeet. Itkuisia alle3-vuotiaita on ainakin viisi. Meitä hoitajia - lohduttavia äidin korvikkeita - on kaksi ja käsiäkin vain neljä.

Mä hoidan kolmea. ;)

"HS kirjoitti 19.3. päiväkotiryhmien pienentämisestä ja hoitopaikkojen lisäämistarpeesta. Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen lailla olen minäkin kiertänyt päiväkoteja lastenhoitajana. Seuraavassa kuvaus alkavan hoitopäivän usein toistuvista tapahtumista.



Äidin lähtiessä lapsi aloittaa huutamisen. "Hauskaa tarhapäivää!" kuuluu eteisestä, ennen kuin ovi pamahtaa kiinni. Huoneeseen leviää parku ja hädästä kertovat ilmeet. Itkuisia alle3-vuotiaita on ainakin viisi. Meitä hoitajia - lohduttavia äidin korvikkeita - on kaksi ja käsiäkin vain neljä.



Mihin nämä äidit sitten aamuisin katoavat? Yllättävän moni heistä, jotka eivät mene töihin, menee kotiin toisen lapsen, usein vastasyntyneen luokse. Uusi, nykyajan kotiäiti-ilmiö näyttää olevan esikoisen (ja usein vielä hyvin nuoren) laittaminen päivähoitoon, jotta äiti voi rauhassa viettää aikaa pienokaisen kanssa.



Kun hoitopaikoista ja pätevästä henkilökunnasta on pula ja ryhmäkoot paisuvat, mikseivät äidit hoida myös ensimmäistä lastaan kotona? Näin syntyisi hoitopaikkoja niitä oikeasti tarvitseville. Ilmiö ihmetyttää etenkin alle kolmevuotiaiden ryhmässä, jossa pienimmät ovat vuoden ikäisiä. Vasta noin 3-vuotiaana on lapselle tärkeää muodostaa ystävyyssuhteita.



Oman äitini ikäluokan äidit vastaavat aina, kun asiaa heille päivittelen: "Ei ennen ollut noin. Oli luonnollista, että jos yksi lapsi oli kotona äidin kanssa, kaikki olivat kotona."



Kummaksi on mennyt maailman meno, jos ei lapsen paras paikka ole oma koti, varsinkin, jos äiti on kotona toisen lapsen kanssa."

Viisivuotiasta en enää ottaisi pois hoidosta, jos viihtyy päiväkodista. Lyhentäisin ja vähentäisin vain hoitopäiviä.



Minusta kotona yli vuoden vanhaa lastaan hoitavat voisivat ottaa sinne kaveriksi jonkun toisen saman ikäisen hoidettavaksi, jos tämän äiti haluaa mennä töihin. Säästyisi niinkin tarhapaikkoja ja lapset varmaan tykkäisivät olla keskenään.

viedä isompaa hoitoon, kun olin pienemmän kanssa kotona. Käytiin kerhossa yhdessä ja parina aamuna viikossa isommalle oli kerho jossa kävi itse ja joka päivä puistossa ulkoiltiin ja samalla sai ystäviä. Kun pienempikin oli parivuotias otin kotiin hoitolapsia ja taas oli kaikilla seuraa.

Vaatimuksena se, että 5-vuotiaamme saa ikäistään seuraa ja että palvelu järjestetään lapsen äidinkielellä.



Tällä hetkellä asuinkunnassamme ei sitä vaihtoehtoa ole, vaikka asumme pk-seudulla. Päivähoito tulee melko kalliiksikin, kerho tms tulisi huomattavan paljon halvemmaksi joten tottakai tarttuisin mahdollisuuteen jos sellainen olisi.