Lapsen ylipaino, apua kaivataan!
Tilanne on, että ala-asteikäisellä lapsellani on ylipainoa n. 10 kg. Ja tiedän, tämä on täysin minun vikani kun olen päästänyt tilanteen tähän pisteeseen.
Nyt kaipaisin vertaistukea ja vinkkejä, miten saan lapsen laihtumaan.
Syömme kotiruokaa ja ruokarytmi on säännöllinen (lapsi syö tosi monta annosta, jää aina nälkä ja haluaa lisää monta kestaa)
Viikonloppuisin herkuttelemme (saa ostaa karkkia, meillä on jäätelöä tms.)
Lapsi liikkuu n. 2 h päivässä (on 1 liikuntaharrastus ja ulkoilee joka pvä)
Mielestäni perusasiat eivät ole ihan pielessä, mutta onko se nuo annoskoot vai mikä? Emme syö valmisruokia ja teen perus kotiruokaa (keittoja, laatikoita jne.) Mistä oikein "nipistän".
Kaikki vinkit ja omat kokemukset ovat erittäin tervetulleita!
Kommentit (64)
Vai on täällä äidillä nyt sitten ortoreksia. Hohhoijaa. No kai se on hyvä miettiä sitäkin, ettei nyt vaan siitä ole kyse. Mutta tuosta huolehtivalle tiedoksi, että kyllä sen ihan painokäyristä näkee, että missä mennään. Ja kun lapsi suree ja turhautuu, kun ei ole enää niin nopea juoksemaan kuin ennen (hoikempana), niin on ihan hyvä, että äiti haluaa tehdä jotain asialle lapsensa hyväksi.
Hyviä vinkkejä on tullut.
T. Ei-ap
hyvä ketju. Mutta tuo viitonen kuulostaa pelottavalta ortorektikolta. Meidän varmaan täytyy alkaa puuttua 4-vuotiaan syömiseen. Täytyy vain miettiä, miten sen tekisi huomaamatta ja salaa. Jos lapsi on pitkästynyt ja tylsistynyt (esim. kaveri lähtee kotiin), tulee heti valittamaan nälkää, vaikka olisi puoli tuntia aiemmin noustu päivällispöydästä. Käsittämätöntä, että jo tuon iköinen söisi 'huvikseen'?? Alkaa väsätä itse voileipää, jos käsken odottaa iltapalaa.
Hei! Tarvitsen paljon apua. Minulla on 11v poika itselläni ja heillä oli terveystarkastus. Hän painoi 69kg ja pituutta oli vain 156cm. Tiedän itse että olen päästänyt tilanteen pahaksi. Olen itse 35v äiti ja pituutta 150cm ja paino n. 100kg.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 20:06"]vitun paska mutsi . vituu itte oot päästä nyt hänet lihomaan , saa tan ämmä
[/quote] Opettele kirjoittamaan, lapsi.
Hedelmista hyssyttelevat ovat tavallaan oikeassa, mutta kun on kyse lapsista, olisi syyta muistaa ettei jotain niin terveellista kuin hedelmat ja vihannekset pitaisi demonisoida. Hedelmat ei tassa aiheuta sita ylipainoa, vaan muut insuliinia nostavat ruoka-aineet joista kaikista pahin on valitettavasti vehna. Viimeaikoina on tehny paljon tutkimuksia siita miten "sokerittomalla" dieetilla elavat ihmiset silti lihovat vaikka syovat kotiruokaa ja syy on loytynyt vehnasta! Syodaan paljon leipaa, pastaa ym ja se nostaa kehon insuliinitasoa hurjasti (samalla tavalla kuin jos soisit sokeria) ja insuliini varastoi nama hiilihydraatit suoraan rasvaksi. Kiinnittaisin huomiota ruoan laatuun ja keskittyisin syomaan "oikeaa ruokaa" joka ei tule ns. paketista. Toki se on haastavaa lapsiperheen kanssa mutta jos on esim lomaa, se on hyva aika oppia uusiin rutiineihin. Tama ei tarkoita ettei ikina saisi syoda pastaa tai leipaa, mutta on hyva ymmartaa mita se kehossa tekee ja vaikuttaa painoon siita huolimatta etta liikkuu paljon. 80% painon hallinnasta riippuu ruoasta ja pienilla muutoksilla saa aikaan huomattavia tuloksia.
Proteiinin maaraa olisi hyva lisata oli se sitten lihaa, kalaa, papuja, samoin kasvisten ja hyvien rasvojen. Rasvat ovat hyva juttu ja pitavat nalkaa kunhan se ei ole kasvisoljya (rypsioljy yms kasvisoljyt aiheuttavat tulehdustilan kehossa), syokaa pahkinoita (maapahkinat poislukien), siemenia, avokadoja, lisaa oliivioljya valmiiksi kypsennettyyn ruokaan (sita ei saisi kuumentaa) ja kookosoljy on todella hyva lisa ja kestaa kuumennusta. Maitotuotteet ovat oma ongelmansa joskus, mutta keskittyisin taysrasvaisiin tuotteisiin (etenkin jugurtit, katso sokerimaarat jo kaupassa ja vertaile) silla rasva ei lihota laheskaan samalla tavalla kuin sokeri.
Herkuttelu on toki sallittua mutta sekin pitaisi jo lapsesta oppia mika on kohtuullista ja mika ei. Valitettavan usein lapset on makealle persoja ja he ovat riippuvaisia siita, heidan keho vaatii saada sokeria ja itsehillinta pettaa. Aitina sinulla on kontrolli siita, mita on tarjolla ruoaksi ja mahdollista napostella. Kun keho on tasapainossa, ylensyonti loppuu ja keho ymmartaa milloin on saanut tarpeekseen. Valitettavasti prosessoitu ruoka sekoittaa hormonitoiminnan ja vaatii jatkuvasti lisaa hiilihydraattipitoista ruokaa.
Tiedan kylla etta tama viesti saattaa hangata vastakarvaan, mutta olen asiakkaissani nahnyt huikeita muutoksia kun prosessoitu ruoka on jatetty pois ja keskitytty oikeaan ruokaan. Ymmarran itse aitina etta lapsiperheen arki on haastavaa ihan ilman ruokailujen miettimistakin, mutta lapsen ylipaino on kontrolloitavissa ja sille on hyva tehda jotain jo aikaisessa vaiheessa, jottei se oli elinikainen vaiva.
[quote author="Vierailija" time="18.04.2013 klo 09:18"]Tilanne on, että ala-asteikäisellä lapsellani on ylipainoa n. 10 kg. Ja tiedän, tämä on täysin minun vikani kun olen päästänyt tilanteen tähän pisteeseen.
Nyt kaipaisin vertaistukea ja vinkkejä, miten saan lapsen laihtumaan.
Syömme kotiruokaa ja ruokarytmi on säännöllinen (lapsi syö tosi monta annosta, jää aina nälkä ja haluaa lisää monta kestaa)
Viikonloppuisin herkuttelemme (saa ostaa karkkia, meillä on jäätelöä tms.)
Lapsi liikkuu n. 2 h päivässä (on 1 liikuntaharrastus ja ulkoilee joka pvä)
Mielestäni perusasiat eivät ole ihan pielessä, mutta onko se nuo annoskoot vai mikä? Emme syö valmisruokia ja teen perus kotiruokaa (keittoja, laatikoita jne.) Mistä oikein "nipistän".
Kaikki vinkit ja omat kokemukset ovat erittäin tervetulleita!
[/quote]
Mulla särähtää aina korvaan noi viikonlopun herkuttelut. Kuinka paljon karkkia ja jäätelöä menee? Rehellisesti. Jos lapsi saa puolen kilon karkkipussin kerran viikossa on se lisäkaloreina noin 1800 eli päivän kalorimäärä. Jos lapsi syö muuten normaalisti ns. nollakaloreilla lisää tuo puolenkilon karkkipussi painoa kilolla kuukaudessa. Eli vuodessa kerätty jo 12 lisäkiloa. Noin helppoa se on. Jos syödään herkkuja niin niissäkin kohtuus ja sitten pidetään se päivän muu syöminen kevyenä.
En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta minä olin juuri tuollainen lapsi että kävin varastamassa herkkuja kaapista kun en vain voinut vastustaa niitä. Meillä on aina kotona ollut hyvin tiukka suhtautuminen ruokaan, esim. herkkuja vain kerran viikossa, ei ikinä pizzaa tai mäkkäreitä tms. Nyt olen 25-vuotias ja jo yli kymmenen vuotta kamppaillut erilaisten syömishäiriöiden, lähinnä bulimian kanssa. Neuvoisin, että kannattaa yrittää opettaa lapsille tervettä suhtautumista ruokaan ja mahdollisesti hakea apua esimerkiksi ravitsemusterapeutilta, jotta heille ei tulisi ruokaan elinikäistä viha-rakkaussuhdetta.
Hedelmiä ahmimalla saa itsensä lihomaan ihan yhtä hyvin kuin muullakin sokeripitoisella. Sokerisen syöminen vaan lisää ahmimistarvetta koska se aiheuttaa verensokerin heittelehtimistä.
Hedelmissä on muutakin kuin hedelmäsokeria. Niissä on myös pitkäketjuisia hiilihydraatteja sekä sulamattomia kuituja, joita kannattaa syödä. Lisäksi kasa vitamiineja ja muita hivenaineita. Kohtuus kaikessa mutta hedelmiä saa ja kannattaa syödä. Varsinkaan lapset eivät Suomessa saa riittävästi hedelmiä ja marjoja. Usein lapset itse eivät jaksa tai osaa kuoria hedelmiä vaan ottavat jonkun helpomman (sokerisen) välipalan.
Laatikot on hevejä ja keitot voi tehdä kevyesti.
http://www.wisegeek.com/what-does-200-calories-look-like.htm
[quote author="Vierailija" time="18.04.2013 klo 09:23"]
Mun nuorimmainen syö salaa. Liikkuu, rakastaa salaattia, mutta myös kaikenmaailman herkkuja. Saattaa leivontakaapista käydä pihistämässä suklaalevyn, syödä kaakajauhoa, ottaa palasen lenkkimakkaraa jne. Mä en myöskään tiedä, että mitä mä tekisin asialle. Vatsa on jo aikamoinen eikä se siitä pienene ajan kanssa. En kuitenkaan voi laittaa lukkoja kaappeihin, leivontasuklaat olen lopettanut ostamatta, mutta sekin on väärin muita kohtaan, jotka tykkäävät leipoa eikä siihen sitten ole mahdollisuutta, kun kaappi aina tyhjänä eikä pääsyä kauppaan.
Mä olen puhunut paljon syömisestä ja siitä "varastelusta", mutta lapsi vain sanoo ettei voi sille mitään. On itsekin pahoillaan eikä haluaisi olla lihava, mutta taitaa olla ihan luonteesta kiinni tuokin piirre.
[/quote]
Ihanaa, että olet lapsellesi armollinen.
Olen itse ollut ihan vastaava lapsi, enkä mä edelleenkään tiedä mitä sille asialle voisi tehdä, kun se himo oli vaan ihan ylitsepääsemätön.
Lapsen kanssa toki kannattaa edelleen liikkua paljon, pitää huoli siitä, että lapsi saa tarpeeksi kunnon ruokaa eikä korvaa aterioita herkuilla. Ja ehkä jostain ravintoaineista kannattaisi keskustella ravintoteraputin/hopeopaatin tms. kanssa, koska jostainhan se järjetön himo tulee.
[quote author="Vierailija" time="18.04.2013 klo 10:50"]
Hyvältä kuulostaa muuten, nro 7, mutta tiesitkö, että hedelmät eivät ole terveellistä naposteltavaa isoina määrinä? Hedelmien (hedelmä)sokeripitoisuus on aikamoinen, ja esim. raskausaikana saa syödä 1/2 banaania päivässä...
Parempi olisi pitää jääkaapissa tarjolla valmiiksi pilkottuja vihanneksia: porkkanaa, kurkkua, paprikaa, varsiselleriä, ym.
[/quote]
Siis mikä toi max puoli banaania päivässä juttu on??
Eiköhän tuo puoli banaania päivässä koskenut niitä, joilla oli riski raskausajan diabetekseen, ei normiodottajia.
Riski raskausajan diabetekseen on liki kaikilla odottajilla:
Sokerirasituskoe suositellaan siis tehtäväksi valtaosalle raskaana olevista. Tutkimusta ei tarvita, jos äiti on alle 25-vuotias ensisynnyttäjä ja normaalipainoinen (painoindeksi alle 25) eikä hänen lähisukulaisillaan esiinny tyypin 2 diabetesta.
[quote author="Vierailija" time="18.04.2013 klo 17:08"]
Eiköhän tuo puoli banaania päivässä koskenut niitä, joilla oli riski raskausajan diabetekseen, ei normiodottajia.
[/quote]
Mun nuorimmainen syö salaa. Liikkuu, rakastaa salaattia, mutta myös kaikenmaailman herkkuja. Saattaa leivontakaapista käydä pihistämässä suklaalevyn, syödä kaakajauhoa, ottaa palasen lenkkimakkaraa jne. Mä en myöskään tiedä, että mitä mä tekisin asialle. Vatsa on jo aikamoinen eikä se siitä pienene ajan kanssa. En kuitenkaan voi laittaa lukkoja kaappeihin, leivontasuklaat olen lopettanut ostamatta, mutta sekin on väärin muita kohtaan, jotka tykkäävät leipoa eikä siihen sitten ole mahdollisuutta, kun kaappi aina tyhjänä eikä pääsyä kauppaan.
Mä olen puhunut paljon syömisestä ja siitä "varastelusta", mutta lapsi vain sanoo ettei voi sille mitään. On itsekin pahoillaan eikä haluaisi olla lihava, mutta taitaa olla ihan luonteesta kiinni tuokin piirre.
Täällä sama tilanne. Poikani on ekalla luokalla ja ylipainoa n. 10 kg. Juuri samanlainen; yksi annos ei tahdo riittää. Poika on liikkuvainen, harrastaa jalkapalloa yms. Erosin lapsen isästä 4 vuotta sitten ja sillloin lihominen alkoi. Keksejä ja muita herkkuja ei arkena osteta, viikonloppuna jotain. Olisi aina syömässä jos itse saisi päättää. Nyt on otettu tiukka linja ettei asiaa omatoimisesti jääkaapille eikä muille kaapeille. Ruokana ihan tavallista kotiruokaa salaatteineen. Harvoin leivomme ettei tulisi kiusausta. Ahdistavaa on pitää tiukka linja, mutta pojan itsensä takia näin on täytynyt tehdä. Ongelma on se että mummolassa ja koulussa syömistä ei rajoiteta.
Kannattaa tehdä niin, että ensin syötäisiin vaikka alkusalaatti ihan rauhassa. Ruoan kanssa kannattaisi opetella kohtuus, eli normaali annos ja ei vaikka yhden kerran vähän lisää!
Kukaan ei kuole nälkään ja näläntunne ei heti menekään pois vaan hetken kuluttua mikäli on tottunut syömään kerralla mielettömiä määriä, eli usemman lautasellisen lisää.
Se on totuttu tapa, että pitää ottaa monta kertaa lisää!
Meillä tyttö ei ole vielä ylipainoinen muttei laihakaan. Otettiin uusi harrastus joka kunnon rääkkiä, lisäksi koulumatkat 6 km menee itse ja iltaisin jokainen lähtee lenkille. Kaapissa ei pidetä kuin tummaa suklaata ainoana herkkuna, sitä vahvaa joka ei kelpaa lapsille, vähintään 70 % kaakaota, jos lapsisiitäkin tykkää niin sitten ei tule ostaa. Kaakaota ei tietty juoda joten ei ole jauhoakaan, lenkkimakkaroita ei syödä niin ei le mitään rasvaisia suupaloja. Salaattia saa käydä napsimassa salaa, tuskin siitä lihoo. Ruokana aina lihaa/kanaa/kalaa ja monipuolisia salaattejä. Leipänä täysjyväleipää. Ei mehuja, ei herkkuja.
Ennen kaikkea lapselle tulee kertoa että syödään vain sen verran ettei ole enää nälkä. Jos lapsi väittää lautasellisen jälkeen että on nälkä niin pyydä menemään menoihinsa, jos vartin päästä valittaa vielä nälkää niin sitten meillä annetaan esim. omppu ettei jää nälkäiseksi. Itsekin kannattaa muistaa tuo että syö vain sen verran että nälkä lähtee.
Näillä metodein itselläkin alkanut lähtemään 500g/3 päivässä. Vieläpä kahvin kanssa herkuttelen palan tummaa suklaatakin. joka siis lisäksi terveellistä. Eli ottakaa tavaksi yhteiset n. 7 km reipas lenkki joka ilta, ei herkkuja tai sen kaltaisia kaappiin vaan ainoastaan salaattia ja kunnon ruokaa jota ei voi napsia (kuten raa'at lihat). Jos näillä ei laihdu niin lapsella on jokin sairaus.
Lapsen ylipaino on hankala asia. Kun tilanne on se, että koko perhe on enemmän tai vähemmän ylipainoinen, on ratkaisu myös helpompi. Koko perheen ruokatottumukset tarkastelun alle ja uusiksi. Lisää arkiliikuntaa ja suunnitelmallisuutta ruoanlaittoon.
Sen sijaan tilanne on paljon hankalampi silloin, kun perhe on muuten normaalipainoinen, mutta yksi lapsi selvästi ylipainoinen. Tällöin voisi ajatella, että perheen ruokailutottumukset ovat ok, mutta yhden lapsen kohdalla on ongelma. Onko ongelma sitten liian iso annoskoko vai mikä niin hankala sanoa.
Tuttavaperheessä on yksi lapsi hyvin ylipainoinen. Seiskaluokkalainen 165 cm poika, joka painaa joku 80 kiloa. Perheessä ei syödä koskaan mitään herkkuja, ettei tämä poika lihoaisi lisää. Poika syö kyllä isoja määriä kotiruokaa, joka on tietysti ongelma. Kouluterkkari seuraa painoa ja oli poika ollut jossain tutkimuksissakin, mutta mitään elimellistä vikaa ei ole löytynyt. Mukava ja kiva poika, joka harrastaa partiota, ei siis vaikuta siltä, että pahaan oloonsa söisi. Hankala tilanne!