Kotiäiti, oletko kokenut painostusta palata töihin?

aika outo kysymys...tai no ehkä joissain piireissä tuollaista tapahtuu.

Mutta melkein se siltä alkaa tuntumaan, kun jokainen tuttava kyläillessä kyselee, että millon aiot palata töihin. Kun sitä samaa kysymystä on kuullut pariltakymmeneltä ihmiseltä, niin alkaa siinä jo miettimään, että mikä hinku noilla on saada minut töihin.



Mulla tilanne oli se, että lapset taisi olla 3- ja 5-vuotiaat. Mies teki töitä kahden edestä, joten mun oli liki mahdotonta järjestää aikaa työssäkäynnille. Meillä on kuitenkin yritys, joka rytmittää koko perheen elämää. Lisäksi meillä oli tarkoitus rakentaa talo ja tehdä vielä lisää lapsia. Eikä mulla ollu halukkuutta pusertaa itseäni siinä välissä töihin, kun sitä rakentamistakin jo suunniteltiin. Mutta ei siitä nyt oltu vielä kamalasti huudeltu, kun ei ollut vielä rakennuspaikkaa, rahoitusta tai muutakaan valmista kerrottavaa.



Kyllä se sitten ajan kanssa kaikki on huomanneet, että ollaan tässä kiireisinä pysytty, vaikka en töihin vielä mennytkään. Nyt on talo rakennettu, olen äitiyslomalla ja kukaan ei ole enää aikoihin tivannut siitä töihin menemisestä.

Itse koen juurikin samanlaista epäsuoraa painostusta kuin nro 3. Melkein ensimmäinen kysymys kaikilta tuntuu olevan, että koska palaan töihin. Ja siis ovat kyselleet jo yli puoli vuotta. Lapseni on vasta 1,5-vuotias. Neuvolassakin jo kahdella kerralla eka kysymys on ollut, joko olen palannut työelämään :/



Siskoni nyt ei vielä painosta, mutta muistaa kyllä mainita, kuinka ei voi ymmärtää kotiäitiyttä (tosin yli 3-vuotiaan lapsen). Mieheni taas sanoo ihan suoraan, että haluaisi minun alkavan tienata rahaa. Hänet laitettiin aikoinaan hoitoon 2kk:n iässä.



Tulee vaan itselle pikku hiljaa tunne lähes maanpetturuudesta, kun en vielä aio laittaa lastani hoitoon.



ap

lapseni on nyt 2,5v ja ihan viime aikoina ei kukaan ole ottanut puheeksi(olen raskaana), mutta silloin kun lapsi on ollut n.1,5-2 oli keskustelu ihan kuumimmillaan. Eri asteista ihmettelyä on kuultu äidiltäni, enolta, pikkuveljeltä, joiltain kavereilta ja serkuilta. Myös esim. kaupungilla törmäillessä entiset työkaverit ovat olleet ihmeissään, kun en vieläkään ole ollut töissä.



Yleensä "tuomitsevammin" sellaisilta, joilla ei ole lapsia tai ovat koulutettuja ja työelämässä menestyneitä. Toisaalta myös sellaisilta, jotka ovat itse joutuneet taloudellisesta pakosta hyvin aikaisin töihin omien lasten ollessa pieniä. Vieraammilta eniten töihinmenoa ehdottelevat ne, jotka eivä ymmärrä/tiedä faktoja esim. mieheni työstä, joka vaikuttaa paljon omiin valintoihini.



Ei siinä mitään, ihmettelenhän itsekin monesti muiden ihmisten valintoja.

Työnantaja vinkuu monta kertaa viikossa, ettei projektit suju ja mun pitäs tulla HETI töihin. Kahdesti on jo luvannu palkankorotuksenkin mutta kyllä mä nyt vaan olen tän etukäteen ilmoittamani hoitovapaajakson kotona.