Vitsit mää rakastan sitä. Rakastan ihan

hirveästi. Tai siis en rakasta mutta oon rakastunut. Siinä on vissi ero.



Ja vielä oon itse naimisissa ja äiti, ja hän on menossa naimisiin ja vauva on tulossa. Elämän realiteetit täytyy ottaa huomioon, ja luopua.



Se tulee olemaan hirvittävää.



Vaan on se silti aika ihanaa, se miten voi vaan katsella ja olla onnellinen, ja haaveilla siitä miten olisi jos voisi joskus vähän kokeilla... Tai ehkä ei voisi kokeilla, mutta ajatella voi.