Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun vauva huutaa
11.09.2014 |
Mikä avuksi? Meillä on 2kk ikäinen vauva, joka huutaa paljon. Uskoisin sen olevan väsymyshuutoa, sillä päiväunia ei meillä juurikaan nukuta. Lapsi saattaa nukahtaa rinnalle, mutta kun siirrän lapsen vaikka sänkyyn, jotta voin itse yrittää toimia (hoitaa omia perustarpeitani, kuten syödä, peseytyä, käydä vessassa tms.), hän herää alle kymmenessä minuutissa. Toisinaan menee hienosti pieni hetki esimerkiksi sitterissä, mutta pian se väninä alkaa kuulua sieltäkin. Vaunuista ei meidän vauva tykkää ollenkaan, joten siitäkään ei apua meidän tapauksessa ole. Vauva saattaa nukahtaa syliin, samalla kun hytkyttää tai kantaa, mutta sylistä pois siirtäminen on tässäkin se ongelma. Kestävä ratkaisu se sylissä nukkuminen ei ole, sillä kädet väsyvät ja myös se omien perustarpeiden täyttäminen jää.
Kiitän paljon asiallisista vastauksista. Kuittailua tyyliin "itsepä olet vauvan hytkyttelyyn opettanut, siinäpä kärsit" tai "vauvan tarpeet aina edelle, miten voitkaan vaatia itsellesi aikaa syödä" en kaipaa, sillä ne eivät minua auta tässä tilanteessa yhtään, ja niitä saan jatkuvasti muutenkin kuulla vanhemmilta sukulaisilta ja tuttavilta. Tunnen oloni jo muutenkin tarpeeksi huonoksi äidiksi, kun en osaa lapseni hätään vastata. Jos jollakulla on vastaavia kokemuksia tai jopa käytännön vinkkejä, olisin kiitollinen. Kaikki vertaistuki on tarpeen. Otan tämän varmasti seuraavalla neuvolakäynnillä esille, mutten oikein tiedä miten asia terkkarille esittäisin. Toistaiseksi menee vielä siinä mielessä hyvin, että päivän jaksan vauvan kanssa ok, mutta joinakin iltoina kun mies tulee töistä kotiin, purkautuu oma voimattomuus ja riittämättömyys itkuna vasten miehen olkapäätä.
Kommentit (110)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 18:08"]
Pieni vauva ei osaa pompottaa vanhempiaan vaan itkee aina syystä
[/quote]
No enpä menis allekirjoittamaan :D
Ap, oletko kuullut suuritarpeisesta/vaativasta vauvasta? Tällaisen paketin olet saanut mikäli allergiat ja muut sairaudet on rajattu pois.
Omani ei tykännyt vaunuista, repuista, liinoista. En koskaan saanut häntä ottamaan tuttia, vaikka sitä yritettiin useasti. Pulloa hän ei huolinut millään.
Kapalo oli ainoa helpotus öihin. Suosittelen vielä kokeilemaan. Lisäksi laitoin kevyttä musikkia taustalle.
Omani alkoi nukkumaan 13 kk ikäisenä yöt ja päiväuniakin paremmin. Kyllä se helpottaa. Been there!!
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:56"]
Sängyssä yritänkin toisinaan imettää, mutta vauva havahtuu useimmiten siihen, kun itse yritän nousta. Sänky on ihan suht jämäkkä ja yritän nousta hyvin varovasti, joten en sitten tiedä mikä siinäkin on. Mun kapalointitaidoissa on hieman parantamisen varaa, joten vauva pääsee aina väkertämään itsensä sieltä ulos. Olisko jollakulla tähän jotain kikkakolmosia?
Voi myös olla, että vatsassa on ilmaakin, eikä siksi rauhoitu. Cuplattomat, Relat, jalkajumpat ja vatsan hieromiset kokeiltu, mutta ei tunnu olevan apua. Ehkä se on väsymyksen ja vatsavaivojen yhteisvaikutus? Huoh :(
[/quote] nukuta vauva äitiyspakkauksen makuupussissa. Sylistä sänkyyn siirrettäessä vauva ei tunne lämpötilan vaihtelua ja muutoinkin siellä on "kapalomainen" olla. Meillä toimi hyvin. Koita jaksaa!
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 22:18"]
Meillä esikoinen oli samanlainen. Nukkui päiväunet vain sylissä ja 5kk eteenpäin liikkuvissa vaunuissa. Nukahti pinnikseen päikkäreille ekan kerran ollessaan 9kk. Niin kauan kuin imetin, nukahti yöunille tissillä. Toinen lapsi nukkui missä vain eikä häiriintynyt tippaakaan jos hänet siirrettiin johonkin muualle nukkumaan. Eli ap:lle: ehkä lapsesi tarvitsee läheisyyttäsi ja yksinkertaisesti vain on tuollainen. Hoida ne "perustarpeesi" silloin kun lapsi on hereillä, älä odota mitään erityistä omaa aikaa.
[/quote]
En nyt ihan käsitä mistä olet ymmärtänyt, että odotan jollain tavalla omaa aikaa "perustarpeideni" täyttämiseen. Mielelläni söisin ja hoitaisin hygieniaani vauvan ollessa hereillä, jos siihen vaan olisi mahdollisuus. Sepä ei vaan onnistu, kun vauva huutaa hätäänsä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tuli sitten vielä mieleen, että yöt menee meillä kyllä ihan hyvin: Esim. viime yönä vauva nukkui ensin 5h putkeen ja sen jälkeen vielä reilut neljä tuntia. Siinä vaan tuppaa olemaan se kaikki uni mitä vauva saa.
Toi refluksi kuulostaa siltä, että saattaisi meidän vauvan kohdalla olla. Täytyykin kokeilla tuota sakeuttajaa.
-ap
Vaativalta kuulostaa. Meidän vauva ei koskaan huolinut tuttia eikä pulloa. Varmasti jos olisi monta päivää pidetty nälässä niin sitten olisi pullolle oppinut, mutta ei jaksettu opettaa kun oli niin vaivalloista. Vaikeaa oli vauva-aika, mutta kas kummaa kun lapsi on nyt 1,5v. niin ei tarvitse vieroittaa pulloista eikä tutista. Tissiäkään ei enää saa, joten sanoisin olevan jopa helppoa. Asiat muuttuu aikaa myöten. Se mikä nyt tuntuisi helpolta,voikin kostautua myöhemmin, esim.tuo tutti. Vauvamme oli tyyliä "maailman huonoin nukkuja" ja nyt se on etäinen muisto vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 11:45"]
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 22:18"]
Meillä esikoinen oli samanlainen. Nukkui päiväunet vain sylissä ja 5kk eteenpäin liikkuvissa vaunuissa. Nukahti pinnikseen päikkäreille ekan kerran ollessaan 9kk. Niin kauan kuin imetin, nukahti yöunille tissillä. Toinen lapsi nukkui missä vain eikä häiriintynyt tippaakaan jos hänet siirrettiin johonkin muualle nukkumaan. Eli ap:lle: ehkä lapsesi tarvitsee läheisyyttäsi ja yksinkertaisesti vain on tuollainen. Hoida ne "perustarpeesi" silloin kun lapsi on hereillä, älä odota mitään erityistä omaa aikaa.
[/quote]
En nyt ihan käsitä mistä olet ymmärtänyt, että odotan jollain tavalla omaa aikaa "perustarpeideni" täyttämiseen. Mielelläni söisin ja hoitaisin hygieniaani vauvan ollessa hereillä, jos siihen vaan olisi mahdollisuus. Sepä ei vaan onnistu, kun vauva huutaa hätäänsä.
-ap
[/quote]
Anna huutaa sen aikaa, että syöt pikaisesti, käyt suihkussa tai peset hampaasi. Ei se siihen 5-10 minuutissa kuole.
Oikeasti, jos jokainen mamma jäisi odottamaan aina sitä hetkeä, että talossa on vauvan puolesta täydellinen rauha hoitaa perushygieniansa ja syödä jotain (ei mitään 3 ruokalajin päivälistä, vaan edes jotain järkevää), niin taitaisi jäädä monelta tekemättä. Tällaisen vauvan kanssa on paras tehdä ne kaikkein pakollisimmat asiat, mitä ne missäkin perheessä ovatkaan, silloin kun vauva on valveilla vaikka hän sitten itkisikin. Uuvut, jos käytät kaiken vauvan lyhyen nukkumisajan kotitöihin ja omaan hygieniaan/syömiseen jne. Järkevämpää olisi levätä ne hetket mitään suorittamatta, kun vauvakin nukkuu. Been there, done that.
Miinustakaa ihan vapaasti. Ei siihen mitään taikakonstia ole välttämättä olemassa, jos vauva on huutavaista sorttia. Et voi laiminlyödä kokonaan myöskään itseäsi, koska sillä tavalla alat ajan mittaan vain voida itse huonosti ja se voi heijastua myös vauvaasi niin, että hermostut häneen.
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 22:42"]
Mulla on vähän samantyyppinen vauva. Oikeastaan oli ensimmäiset 4,5 kk pystyasennossa mun rintaa vasten. Olis varmaan löytynyt jotain refluksia, jos olis tutkittu. Imetin rintakumilla ja maito tuli hitaasti. Syöminen kesti aina vähintään 50 min ja sen jälkeen nukkui tunnin sylissä rintaa vasten. Jos yritti siirtää, niin heräsi ja söi taas sen tunnin. Pitkällään sängyn päällä viihtyi sen aikaa, että hätäsesti kävin pissalla ja ehdin pyyhkäistä ja housut kintussa juoksin vauvan luo, nostin ylös ja pidin vähän aikaa sylissä ja sitten laskin takaisin sängylle, että sain nostettua housut ylös. Mies teki vuorotyötä ja passasi mulle ruuan nokan eteen, kun istuin sohvalla imettämässä 10-12 tuntia päivässä. Sitten kun se oli töissä, niin mulla oli valmiina ruoka jääkaapissa. Hyvinä päivinä vauva nukkui niin sikeästi, että sain siirrettyä sen sänkyyn nukkumaan ja saattoi jopa nukkua siellä 45 min. Joskus näin kävi jopa aamupäivällä että iltapäivällä. Vähänkös oli juhlaa, jos ehti sinä aikana syödä ja käydä paskalla saman tauon aikana!
Illalla vauva aloitti tankkaamisen klo 22-23 aikaan ja söi klo 2-3 asti taukoamatta. Sitten jatkui nukkui tunnin ja söi tunnin jne. seuraavaan iltaan asti. Jotain tolkkua tuohon hommaan alkoi tulla 4,5 kk iässä. Vauva alkoi maistella soseita ja sitten alkoi viihtyä Baby Björnin sitterissä ja alkoi vedellä 3 tunnin päikkäreitä.
Että koita nyt nauttia, kun se vauva-aika kestää niin vähän aikaa. Joo-o. Itse oli ihan epätoivoinen välillä. Mietin, että kauheeta olis jos se kuolis ja mun pitäis esittää, että se haittaa mua jotenkin, vaikka itse asiassa olisin vain helpottunut että pääsin siitä syöttämishelvetistä pois.
[/quote] Miksi et antanut pullosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 12:33"]
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 22:42"]
Mulla on vähän samantyyppinen vauva. Oikeastaan oli ensimmäiset 4,5 kk pystyasennossa mun rintaa vasten. Olis varmaan löytynyt jotain refluksia, jos olis tutkittu. Imetin rintakumilla ja maito tuli hitaasti. Syöminen kesti aina vähintään 50 min ja sen jälkeen nukkui tunnin sylissä rintaa vasten. Jos yritti siirtää, niin heräsi ja söi taas sen tunnin. Pitkällään sängyn päällä viihtyi sen aikaa, että hätäsesti kävin pissalla ja ehdin pyyhkäistä ja housut kintussa juoksin vauvan luo, nostin ylös ja pidin vähän aikaa sylissä ja sitten laskin takaisin sängylle, että sain nostettua housut ylös. Mies teki vuorotyötä ja passasi mulle ruuan nokan eteen, kun istuin sohvalla imettämässä 10-12 tuntia päivässä. Sitten kun se oli töissä, niin mulla oli valmiina ruoka jääkaapissa. Hyvinä päivinä vauva nukkui niin sikeästi, että sain siirrettyä sen sänkyyn nukkumaan ja saattoi jopa nukkua siellä 45 min. Joskus näin kävi jopa aamupäivällä että iltapäivällä. Vähänkös oli juhlaa, jos ehti sinä aikana syödä ja käydä paskalla saman tauon aikana!
Illalla vauva aloitti tankkaamisen klo 22-23 aikaan ja söi klo 2-3 asti taukoamatta. Sitten jatkui nukkui tunnin ja söi tunnin jne. seuraavaan iltaan asti. Jotain tolkkua tuohon hommaan alkoi tulla 4,5 kk iässä. Vauva alkoi maistella soseita ja sitten alkoi viihtyä Baby Björnin sitterissä ja alkoi vedellä 3 tunnin päikkäreitä.
Että koita nyt nauttia, kun se vauva-aika kestää niin vähän aikaa. Joo-o. Itse oli ihan epätoivoinen välillä. Mietin, että kauheeta olis jos se kuolis ja mun pitäis esittää, että se haittaa mua jotenkin, vaikka itse asiassa olisin vain helpottunut että pääsin siitä syöttämishelvetistä pois.
[/quote] Miksi et antanut pullosta?
[/quote]
Joa haluaa täysimettää ja imetystähän yleisesti suositellaan, kuten varmasti tiedät, niin ei silloin kannata antaa pulloa. Kyllä kai sitä sen imetysvuoden tai puoli vuotta seisoo vaikka päällään? On imetyksen edut kuitenki niin suuret. Eri asia tietysti, jos ei jostain (todella harvinaisesta) syystä pysty imettämään. Kiire ei ole mikään syy olla imettämättä.
t. imetystukiäiti
Ap, siis annat ymmärtää että ongelma on se, että vauva ei nukkuisi päiväunia muualla kuin sylissäsi. Sinä haluaisit hänen nukkuvan muualla, jotta voisit hoitaa omia perustarpeitasi. Näin sanoit aloitusviestissä. Itselläni oli samanlainen vauva, ja istuin sitten sohvalla, kun hän nukkui päiväunia sylissäni, ja suihkussa kävin silloin, kun mies oli tullut töistä. Söin jotakin nopsasti silloin, kun vauva oli hereillä - hän ei myöskään tykännyt sitteristä, mutta ei hän nyt sentään 24/7 huutanut. Mutta todellakin hän oli ekat viitisen kuukautta lähelläni ihan koko ajan kun olimme kaksin kotona, eikä nukkunut/leikkinyt/mitään muutakaan yhtään itsekseen. Hän nyt vain oli sellainen, ja seuraava lapsi oli sitten ihan erilainen. Siis huutaako ap vauvasi hätäänsä tosiaan ihan koko ajan? Mutta yöllä on ihan ok? Kyllä minusta on ihan normaalia vaativan/suuritarpeisen vauvan meininkiä, että hän (varsinkin jos ikää on vasta olemattomat 2kk) haluaa olla lähellä tai sylissä mahdollisimman paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 13:06"]
Ap, siis annat ymmärtää että ongelma on se, että vauva ei nukkuisi päiväunia muualla kuin sylissäsi. Sinä haluaisit hänen nukkuvan muualla, jotta voisit hoitaa omia perustarpeitasi. Näin sanoit aloitusviestissä. Itselläni oli samanlainen vauva, ja istuin sitten sohvalla, kun hän nukkui päiväunia sylissäni, ja suihkussa kävin silloin, kun mies oli tullut töistä. Söin jotakin nopsasti silloin, kun vauva oli hereillä - hän ei myöskään tykännyt sitteristä, mutta ei hän nyt sentään 24/7 huutanut. Mutta todellakin hän oli ekat viitisen kuukautta lähelläni ihan koko ajan kun olimme kaksin kotona, eikä nukkunut/leikkinyt/mitään muutakaan yhtään itsekseen. Hän nyt vain oli sellainen, ja seuraava lapsi oli sitten ihan erilainen. Siis huutaako ap vauvasi hätäänsä tosiaan ihan koko ajan? Mutta yöllä on ihan ok? Kyllä minusta on ihan normaalia vaativan/suuritarpeisen vauvan meininkiä, että hän (varsinkin jos ikää on vasta olemattomat 2kk) haluaa olla lähellä tai sylissä mahdollisimman paljon.
[/quote]
Jotenkin en usko, että se kaksikuukautinen erottaa yötä ja päivää. Sattuu nyt vaan nukkumaan öisin. Ei aina, mutta useimmiten. Ehkä on jo siinä vaiheessa niin väsynyt, että nukahtaa. Se nukahtaminen on kyllä yhtä ähkimistä ja herääminen alkaa heti huudolla. Hienoa, jos sinä olet väsymättä jaksanut kantaa vauvaasi yhtäjaksoisesti joka päivä koko päivän. Minä haluaisin uskoa, että vauvani hätään on joku muukin syy, kuin että "se nyt vaan on sellainen". Ainakin haluan ensin sulkea pois sellaiset vaihtoehdot, jotka oikeasti vauvalle kipua tuottavat. Musta ei myöskään tunnu oikealta, että kun mies tulee töistä, niin tyrkkään huutavan vauvan hänelle ja painun suihkuun ja syömään - onhan hänelläkin takana kokonainen työpäivä. Jos vauvalla olisi asiat hyvin, olisi tilanne toki toinen. Kuulostaa aika rankalta, jos seuraavat 3-4kk menee minun, isän tai jonkun muun aikuisen vauvaa kanniskellessa (ja rauhoittui samalla tavalla vaikka ventovieraan syliin, ei siis vaadi minun läheisyyttä).
Kiitos teille vastauksista ja vertaistuesta! Helpottavaa lukea, että muilla on eri syistä samanlaisia kokemuksia, mutta että hengissä on selvitty. Lähden nyt seuraavalla neuvolaläynnillä tosta refluksista kyselemään. Tarkemmin kun mietin, niin aika usein näkyykin kielen päällä hapanta maitoa (ei ole sammasta, häviää itsestään vauvan nieleskellessä). Ja alan tutkimaan tota omaa ruokavaliota, josko taustalla olisi niitä allergioita. Kaikki vinkit ja kannustavat vastaukset ovat olleet kultaakin kalliimpia! :)
Tuli vielä tosta rintarepusta ja kantoliinasta mieleen, että mites kun vauva tykkää sylissäkin olla vaan ihan pystyssä ja naama menosuuntaan?
107 on siis AP.
103 vielä, että kiukuttelua varmasti antaisinkin huutaa, mutta enpä usko vielä 2kk vain kiukuttelevan. Uskon ja pelkään, että vauvalla on joku hätä - kipu tai muu, ja tuntuisi hullulta vaan antaa huutaa. Jokainen lapsi itkee varmasti, mutta kyllä useimpien vauvojen kohdalla taitaa jäädä aikaa myös kotona olevan vanhemman ruokailuhetkelle, ilman huutoa ja kyyneliä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 13:06"]
Ap, siis annat ymmärtää että ongelma on se, että vauva ei nukkuisi päiväunia muualla kuin sylissäsi. Sinä haluaisit hänen nukkuvan muualla, jotta voisit hoitaa omia perustarpeitasi. Näin sanoit aloitusviestissä. Itselläni oli samanlainen vauva, ja istuin sitten sohvalla, kun hän nukkui päiväunia sylissäni, ja suihkussa kävin silloin, kun mies oli tullut töistä. Söin jotakin nopsasti silloin, kun vauva oli hereillä - hän ei myöskään tykännyt sitteristä, mutta ei hän nyt sentään 24/7 huutanut. Mutta todellakin hän oli ekat viitisen kuukautta lähelläni ihan koko ajan kun olimme kaksin kotona, eikä nukkunut/leikkinyt/mitään muutakaan yhtään itsekseen. Hän nyt vain oli sellainen, ja seuraava lapsi oli sitten ihan erilainen. Siis huutaako ap vauvasi hätäänsä tosiaan ihan koko ajan? Mutta yöllä on ihan ok? Kyllä minusta on ihan normaalia vaativan/suuritarpeisen vauvan meininkiä, että hän (varsinkin jos ikää on vasta olemattomat 2kk) haluaa olla lähellä tai sylissä mahdollisimman paljon.
[/quote]
Jotenkin en usko, että se kaksikuukautinen erottaa yötä ja päivää. Sattuu nyt vaan nukkumaan öisin. Ei aina, mutta useimmiten. Ehkä on jo siinä vaiheessa niin väsynyt, että nukahtaa. Se nukahtaminen on kyllä yhtä ähkimistä ja herääminen alkaa heti huudolla. Hienoa, jos sinä olet väsymättä jaksanut kantaa vauvaasi yhtäjaksoisesti joka päivä koko päivän. Minä haluaisin uskoa, että vauvani hätään on joku muukin syy, kuin että "se nyt vaan on sellainen". Ainakin haluan ensin sulkea pois sellaiset vaihtoehdot, jotka oikeasti vauvalle kipua tuottavat. Musta ei myöskään tunnu oikealta, että kun mies tulee töistä, niin tyrkkään huutavan vauvan hänelle ja painun suihkuun ja syömään - onhan hänelläkin takana kokonainen työpäivä. Jos vauvalla olisi asiat hyvin, olisi tilanne toki toinen. Kuulostaa aika rankalta, jos seuraavat 3-4kk menee minun, isän tai jonkun muun aikuisen vauvaa kanniskellessa (ja rauhoittui samalla tavalla vaikka ventovieraan syliin, ei siis vaadi minun läheisyyttä).
Kiitos teille vastauksista ja vertaistuesta! Helpottavaa lukea, että muilla on eri syistä samanlaisia kokemuksia, mutta että hengissä on selvitty. Lähden nyt seuraavalla neuvolaläynnillä tosta refluksista kyselemään. Tarkemmin kun mietin, niin aika usein näkyykin kielen päällä hapanta maitoa (ei ole sammasta, häviää itsestään vauvan nieleskellessä). Ja alan tutkimaan tota omaa ruokavaliota, josko taustalla olisi niitä allergioita. Kaikki vinkit ja kannustavat vastaukset ovat olleet kultaakin kalliimpia! :)
Tuli vielä tosta rintarepusta ja kantoliinasta mieleen, että mites kun vauva tykkää sylissäkin olla vaan ihan pystyssä ja naama menosuuntaan?
[/quote]
Mulla oli allergialapsi (jolla siis refluksiaa allergian vuoksi) ja juurikin tuo asento ainut. Baby björn. Tiedän, että siinä on se suositusikäraja mutta koska kädet väsyi, niin tuo oli aivan pelastus. Siinä se tyytyväisenä oli naama menosuuntaan. Kokeiltiin manducat, liinat ja ties mitkä sitä ennen mutta ei tullut mitään, kirkui vaan.
Tsemppiä! Se on pitkä ja kivinen tie saada apua. Nyt kun on uusi allergiaohjelma ja on päätetty ettei allergisia enää ole Suomessa.... ja kun ei diagnosoi ei ole...
Ap, halusin vain vielä sanoa, että on ihan normaalia haluta, että vauva nukkuisi jossain muuallakin kuin (liikkuvassa) sylissä. Tuo on todella rankkaa, eikä siihen ole helppo sopeutua. Mutta pikkuvauvojen kanssa tilanteet muuttuu nopeasti. Jo kuukauden päästä tilanne voi olla ihan toinen.
Suosittelen kokeilemaan sinnikkäästi kantoreppua (mä onnistuin vasta toisen lapsen kanssa) aina välillä, imettämään sängyllä uneen, kokeilemaan vielä tuttiin totuttamista (itse en onnistunut kummallekaan opettamaan, vaatii ilmeisesti todella paljon sinnikkyyttä) ja tekemään mahdollisimman paljon kivoja asioita iltaisin.
Kysy miten mies kokee tilanteen, mutta minusta sinun ei kyllä tarvitse kokea syyllisyyttä siitä, että lykkäät vauvan heti miehelle kun hän astuu ovesta - sinä todella tarvitset sen tauon jatkuvasta vastuusta siinä vaiheessa.
Jos lapsen terveys huolestuttaa, niin toki kannattaa tutkituttaa hänet, mutta vauva voi kyllä olla tuollainen ihan ilman mitään fyysistä ongelmaa. Ja tuota ideaa, että vauva pompottelisi, ei todellakaan kannata ottaa vakavasti (jotkut ovat ilmeisesti innostuneet hieman liikaa tuosta bebe-kirjasta, ja/tai ymmärtäneet sen väärin).Mutta vielä tsemppaan sillä, että vauvaiän vaiheet menevät nopeasti ohi, ihan totta!
No siis kai olet tutkituttanut vauvasi, ettei hänellä ole jokin sairaus tms.? Meillä ei ollut, ja vauva tosiaan "vain oli sellainen".
Vauva ei itke huvikseen, usko pois! Tuo jäykkänä huutaminen kuulostaa minusta siltä, että vauvaan sattuu.
Refluksia? Jätä pois kaikki ne ruuat ja juomat, jotka itseäsi närästivät raskauden loppumetreillä - auttaako?
Ilmaa mahassa? Jätä pois kaikki yleisesti pierettävät ruuat (kaali, sipuli, tuore ruisleipä jne)
Allergiaa? Kokeile maidotonta tai viljatonta dieettiä 2vko. Mutta muista, että lapsi voi olla allerginen useammalle asialle, jolloin yhden asian jättäminen pois ruokavaliosta ei välttämättä auta tai allergian aiheuttaja voi olla jokin harvinaisempi, jolloin sitä ei välttämättä heti löydä. Allergia voi oireilla myös pelkillä mahaoireilla, ei välttämättä ole esim. ihottumaa ollenkaan.
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 19:45"]Jos pompottajamammalla taittuu englanti, niin tässä lukemista: http://www.psychologytoday.com/blog/moral-landscapes/201112/dangers-crying-it-out
Vauva ei ole älytön olento, mutta se ei osaa ajatella syy-seuraus-asioita kovin pitkälle. Jos aikuisesta tuntuu, että vauva pompottaa, kyse on siitä, että aikuisella on tunne, että vauva pompottaa.
Jos löydät jonkun kehityspsykologisen tutkimuksen, jonka mukaan vauvan tarpeisiin vastaamisesta on jotain haittaa, linkitä toki. Mitkään bebebkasvatuskirjat sun muut leivontaopukset eivät käy lähteestä.
[/quote]
Siis lähteesi on joku populaarimusiikin keittiöpsykologialehti? Hei, keltainen lehdistö ei käy lähteestä.
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 22:42"]Mulla on vähän samantyyppinen vauva. Oikeastaan oli ensimmäiset 4,5 kk pystyasennossa mun rintaa vasten. Olis varmaan löytynyt jotain refluksia, jos olis tutkittu. Imetin rintakumilla ja maito tuli hitaasti. Syöminen kesti aina vähintään 50 min ja sen jälkeen nukkui tunnin sylissä rintaa vasten. Jos yritti siirtää, niin heräsi ja söi taas sen tunnin. Pitkällään sängyn päällä viihtyi sen aikaa, että hätäsesti kävin pissalla ja ehdin pyyhkäistä ja housut kintussa juoksin vauvan luo, nostin ylös ja pidin vähän aikaa sylissä ja sitten laskin takaisin sängylle, että sain nostettua housut ylös. Mies teki vuorotyötä ja passasi mulle ruuan nokan eteen, kun istuin sohvalla imettämässä 10-12 tuntia päivässä. Sitten kun se oli töissä, niin mulla oli valmiina ruoka jääkaapissa. Hyvinä päivinä vauva nukkui niin sikeästi, että sain siirrettyä sen sänkyyn nukkumaan ja saattoi jopa nukkua siellä 45 min. Joskus näin kävi jopa aamupäivällä että iltapäivällä. Vähänkös oli juhlaa, jos ehti sinä aikana syödä ja käydä paskalla saman tauon aikana!
Illalla vauva aloitti tankkaamisen klo 22-23 aikaan ja söi klo 2-3 asti taukoamatta. Sitten jatkui nukkui tunnin ja söi tunnin jne. seuraavaan iltaan asti. Jotain tolkkua tuohon hommaan alkoi tulla 4,5 kk iässä. Vauva alkoi maistella soseita ja sitten alkoi viihtyä Baby Björnin sitterissä ja alkoi vedellä 3 tunnin päikkäreitä.
Että koita nyt nauttia, kun se vauva-aika kestää niin vähän aikaa. Joo-o. Itse oli ihan epätoivoinen välillä. Mietin, että kauheeta olis jos se kuolis ja mun pitäis esittää, että se haittaa mua jotenkin, vaikka itse asiassa olisin vain helpottunut että pääsin siitä syöttämishelvetistä pois.
[/quote]
Olen raskaana ja tuo kuulosti todella pelottavalta. Mä en vaan pystyisi tuohon, ettei vessaankaan voisi mennä. Mun olisi varmaan pakko lopettaa rintaruokinta ja hankkia osaksi päivää lastenhoitaja,
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 23:16"][quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 22:42"]Mulla on vähän samantyyppinen vauva. Oikeastaan oli ensimmäiset 4,5 kk pystyasennossa mun rintaa vasten. Olis varmaan löytynyt jotain refluksia, jos olis tutkittu. Imetin rintakumilla ja maito tuli hitaasti. Syöminen kesti aina vähintään 50 min ja sen jälkeen nukkui tunnin sylissä rintaa vasten. Jos yritti siirtää, niin heräsi ja söi taas sen tunnin. Pitkällään sängyn päällä viihtyi sen aikaa, että hätäsesti kävin pissalla ja ehdin pyyhkäistä ja housut kintussa juoksin vauvan luo, nostin ylös ja pidin vähän aikaa sylissä ja sitten laskin takaisin sängylle, että sain nostettua housut ylös. Mies teki vuorotyötä ja passasi mulle ruuan nokan eteen, kun istuin sohvalla imettämässä 10-12 tuntia päivässä. Sitten kun se oli töissä, niin mulla oli valmiina ruoka jääkaapissa. Hyvinä päivinä vauva nukkui niin sikeästi, että sain siirrettyä sen sänkyyn nukkumaan ja saattoi jopa nukkua siellä 45 min. Joskus näin kävi jopa aamupäivällä että iltapäivällä. Vähänkös oli juhlaa, jos ehti sinä aikana syödä ja käydä paskalla saman tauon aikana!
Illalla vauva aloitti tankkaamisen klo 22-23 aikaan ja söi klo 2-3 asti taukoamatta. Sitten jatkui nukkui tunnin ja söi tunnin jne. seuraavaan iltaan asti. Jotain tolkkua tuohon hommaan alkoi tulla 4,5 kk iässä. Vauva alkoi maistella soseita ja sitten alkoi viihtyä Baby Björnin sitterissä ja alkoi vedellä 3 tunnin päikkäreitä.
Että koita nyt nauttia, kun se vauva-aika kestää niin vähän aikaa. Joo-o. Itse oli ihan epätoivoinen välillä. Mietin, että kauheeta olis jos se kuolis ja mun pitäis esittää, että se haittaa mua jotenkin, vaikka itse asiassa olisin vain helpottunut että pääsin siitä syöttämishelvetistä pois.
[/quote]
Olen raskaana ja tuo kuulosti todella pelottavalta. Mä en vaan pystyisi tuohon, ettei vessaankaan voisi mennä. Mun olisi varmaan pakko lopettaa rintaruokinta ja hankkia osaksi päivää lastenhoitaja,
[/quote]
Mun vauva oli kuvauksen kaltainen. Johtui siitä, ettei maitoa tullut riittävästi.. lopetin imetyksen, koska pää meinasi hajota ja vauva alkoi syödä 15 minuutissa ja loput ajasta oli ihanan hyväntuulinen :) Oli ehdottomasti oikea ratkaisu. Ei sitä 10 h päivässä imettämistä jaksanut mitenkään. Eikä mun mielestä tarvitse muidenkaan jaksaa.