Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun vauva huutaa
11.09.2014 |
Mikä avuksi? Meillä on 2kk ikäinen vauva, joka huutaa paljon. Uskoisin sen olevan väsymyshuutoa, sillä päiväunia ei meillä juurikaan nukuta. Lapsi saattaa nukahtaa rinnalle, mutta kun siirrän lapsen vaikka sänkyyn, jotta voin itse yrittää toimia (hoitaa omia perustarpeitani, kuten syödä, peseytyä, käydä vessassa tms.), hän herää alle kymmenessä minuutissa. Toisinaan menee hienosti pieni hetki esimerkiksi sitterissä, mutta pian se väninä alkaa kuulua sieltäkin. Vaunuista ei meidän vauva tykkää ollenkaan, joten siitäkään ei apua meidän tapauksessa ole. Vauva saattaa nukahtaa syliin, samalla kun hytkyttää tai kantaa, mutta sylistä pois siirtäminen on tässäkin se ongelma. Kestävä ratkaisu se sylissä nukkuminen ei ole, sillä kädet väsyvät ja myös se omien perustarpeiden täyttäminen jää.
Kiitän paljon asiallisista vastauksista. Kuittailua tyyliin "itsepä olet vauvan hytkyttelyyn opettanut, siinäpä kärsit" tai "vauvan tarpeet aina edelle, miten voitkaan vaatia itsellesi aikaa syödä" en kaipaa, sillä ne eivät minua auta tässä tilanteessa yhtään, ja niitä saan jatkuvasti muutenkin kuulla vanhemmilta sukulaisilta ja tuttavilta. Tunnen oloni jo muutenkin tarpeeksi huonoksi äidiksi, kun en osaa lapseni hätään vastata. Jos jollakulla on vastaavia kokemuksia tai jopa käytännön vinkkejä, olisin kiitollinen. Kaikki vertaistuki on tarpeen. Otan tämän varmasti seuraavalla neuvolakäynnillä esille, mutten oikein tiedä miten asia terkkarille esittäisin. Toistaiseksi menee vielä siinä mielessä hyvin, että päivän jaksan vauvan kanssa ok, mutta joinakin iltoina kun mies tulee töistä kotiin, purkautuu oma voimattomuus ja riittämättömyys itkuna vasten miehen olkapäätä.
Kommentit (110)
Voisiko kyseessä olla sensorisen integraation häiriö? Googleta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:54"]
Huutaiskohan mahaa? Meillä poika teki tuota sanaa 2viikkosesta 2kk ikään jolloin osasin yhdistää d-vitamiinit huutoon. Lopetin niiden antamisen ja huuto loppui, kun seinään. Nyt 4kk olen taas aloittanut tipat pikkuhiljaa ja näyttää maha kestävän paremmin. Usein mahavaivaset vauvat tykkää vaan olla pystyasennossa, kun maha toimii paremmin ja läheisyys (syli) auttaa kipuun.
[/quote]
Devisol on meidän käyttämä valmiste. Pidettiin pari taukopäivää, muttei huomattu oikein eroa. Olisko joku tietty d-vitamiini vatsaystävällisempi?
Ja AP opettaisi tutille, mutta ei olla saatu lasta sitä huolimaan :(
-ap
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:51"][quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:47"][quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:45"][quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:41"]Anna lapsen vänistä. Hän on tottunut nyt jatkuvaan viihdyttämiseen. Nyt on aika opetella siitä pois. Käyt taputtamassa tai silittämässä vauvaa, jos alkaa inistä, että et ole hylännyt häntä, mutta sitten menet omiin puuhiisi. Ekalla ja tokalla kerralla varmaan kiljuu, mutta oppii sitten, ettei äitiä voi pompottaa, jos ei ole mitään hätää.
[/quote]
Voi jessus oikeesti. Sano ettet oo tosissas.
[/quote]
Tottakai olen. Kun lapsi oppii jo parin kuukauden ikäisenä juoksuttamaan äitiä, hän tekee sen myös jatkossa. Esim Ranskassa tällaiselle käytökselle laitetaan heti stoppi. Ei vauva siitä rikki mene, jos ei joka kiukuttelun yhteydessä tehdä, kuten hän haluaa, päin vastoin.
[/quote]
Nyt on kyse 2kk ikäisestä pienestä vauvasta, ei uhmaikäisestä taaperosta
[/quote]
Niin. Uhmaikäisen taaperon kanssa on jo helisemässä, jos jo vauvan antaa komennella itseään. Tottakai hoidetaan vauvan perustarpeet. Mutta jos vauva on syötetty, vaihdettu kuiviin ja hänen kanssaan on seurusteltu ja silti ei tyynny välillä olemaan itsekseen, niin tuollainen käytös on pelkkää kiukuttelua ja sille ei pidä antaa periksi. Jos ei ole mitään hätää, niin vonkuminen on pelkkää pompottelua, kyllä 2kk ikäinen jo osaa, ei hän mikään tyhmä ole. Luepa kirja Beben kasvatus. Ja perehdy vähän ranskalaisiin kasvatuspsykologeihin.
[/quote]
Sä et ainakaan ole ymmärtänyt lukemaasi.
Totutelkaa tuttiin rauhassa. Yleensä systemaattisen totuttelun tulokset näkyy viikossa tai parissa.
Vatsavaivat? Kannattaa miettiä onko ruokavaliossasi jotain mikä aiheuttaa.
Koliikki? Aika auttaa. Kuukausi tai kaksi niin voi olla jo helpompaa.
Refluksi? KKäänny neuvolan puoleen.
Kapaloa suosittelen minäkin, vanha hyvä keino. Valmiita trikoisia liinoja on olemassa, helppo käyttää.
Korvatulpat. Kaikki päädyt ylös; pinniksen pääty jalkojen alle kirjat, vaunuissa päätyä vähän koholle vaikka pyyhe patjan alle.
Et ole yksin, noita itkeviä lapsia riittää. Pidä sylissä ja lähellä, vauvaa ei voi hemmotella pilalle, vaikka joku täällä niin väittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 18:00"][quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:52"][quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:45"]
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:41"]Anna lapsen vänistä. Hän on tottunut nyt jatkuvaan viihdyttämiseen. Nyt on aika opetella siitä pois. Käyt taputtamassa tai silittämässä vauvaa, jos alkaa inistä, että et ole hylännyt häntä, mutta sitten menet omiin puuhiisi. Ekalla ja tokalla kerralla varmaan kiljuu, mutta oppii sitten, ettei äitiä voi pompottaa, jos ei ole mitään hätää. [/quote] Voi jessus oikeesti. Sano ettet oo tosissas. [/quote] Tottakai olen. Kun lapsi oppii jo parin kuukauden ikäisenä juoksuttamaan äitiä, hän tekee sen myös jatkossa. Esim Ranskassa tällaiselle käytökselle laitetaan heti stoppi. Ei vauva siitä rikki mene, jos ei joka kiukuttelun yhteydessä tehdä, kuten hän haluaa, päin vastoin.
[/quote]
Höpsis pöpsis! Itkettäminen on haitallista aivojen kehitykselle, itketetyn vauvan aivot reagoivat huonommin stressiin. Itku on vauvan ainoa kommunikointikeino, ei vauva huuda "pompottaakseen", vaan kertoakseen hädästä. Äidin luonnollinen vaisto on vastata vauvan itkuun, ja ihan syystä. Tästä on ihan tutkittua tietoa.
[/quote]
Mistä hädästä vauva kertoo, jos hätää ei ole? En puhunut vauvan itkettämisestä. Käydään katsomassa, että kaikki ok, jos kaikki on hyvin, tyynnytellään vauvaa ja mennään omiin puuhiin. Kyllä vauvat itkee myös pompotellakseen.
[/quote]
Sulla on kyllä pimeä ajattelutyyli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieni vauva ei osaa pompottaa vanhempiaan vaan itkee aina syystä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle sanoi joku kätilö, että lapsen itkuisuus lisääntyy 2 viikosta 6 viikkoon saakka ja vähenee kolmen neljän kk iässä. Näin siis vaikka ei olisi mikään koliikki. Vatsakipua tai ilmavaivoja? Kokeile röyhtäyttää, pitää vatsallaan, pierujumppaa, fenkoliteetä, imetysdieettiä, hiero varovasti niskaa ja hartioita, kanna olalla ja hyssytä niin kauan kun tarve vaatii. Lisämaitoa, esim Nan HA1 ehkä? Ensimmäiset kuukaudet on työläitä (jopa karmeita) mutta se helpottaa, usko pois! t. kahden alle 2v äiti :)
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 18:00"]
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:52"][quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:45"] [quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:43"][quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 17:41"]Anna lapsen vänistä. Hän on tottunut nyt jatkuvaan viihdyttämiseen. Nyt on aika opetella siitä pois. Käyt taputtamassa tai silittämässä vauvaa, jos alkaa inistä, että et ole hylännyt häntä, mutta sitten menet omiin puuhiisi. Ekalla ja tokalla kerralla varmaan kiljuu, mutta oppii sitten, ettei äitiä voi pompottaa, jos ei ole mitään hätää. [/quote] Voi jessus oikeesti. Sano ettet oo tosissas. [/quote] Tottakai olen. Kun lapsi oppii jo parin kuukauden ikäisenä juoksuttamaan äitiä, hän tekee sen myös jatkossa. Esim Ranskassa tällaiselle käytökselle laitetaan heti stoppi. Ei vauva siitä rikki mene, jos ei joka kiukuttelun yhteydessä tehdä, kuten hän haluaa, päin vastoin. [/quote] Höpsis pöpsis! Itkettäminen on haitallista aivojen kehitykselle, itketetyn vauvan aivot reagoivat huonommin stressiin. Itku on vauvan ainoa kommunikointikeino, ei vauva huuda "pompottaakseen", vaan kertoakseen hädästä. Äidin luonnollinen vaisto on vastata vauvan itkuun, ja ihan syystä. Tästä on ihan tutkittua tietoa. [/quote] Mistä hädästä vauva kertoo, jos hätää ei ole? En puhunut vauvan itkettämisestä. Käydään katsomassa, että kaikki ok, jos kaikki on hyvin, tyynnytellään vauvaa ja mennään omiin puuhiin. Kyllä vauvat itkee myös pompotellakseen.
[/quote]
Ei itke, koska vauvan aivot eivät kykene noin pitkän syy-seuraus-ketjun keksimiseen. Jos vauva itkee, se tarkoittaa, että on hätä - yksinkertaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vauva oli aivan samanlainen, huus yöt ja päivät, imettää olis pitäny jatkuvasti. En voinu tehä mitään ilman että imetän tai kuuntelen hirveää huutoa. Olin aivan poikki, itkeskelin päivät miettien että miten jaksan tälläistä kuukausia...
Sitten tuli neuvola ja paino ei ollut noussut eli vauvalla oli yksinkertaisesti nälkä! Annettiin imetyksen lisäksi korviketta ja vauva muuttui täysin. Itku loppui siihen.
Se tunne oli niin huippu kun huomasin rakastavani vauvaa pyyteettömästi! Ennen sitä en ollut varma koska olin niin toivoton ja väsynyt.
Jos vauva ei huoli tuttia sinulta, hän voi huolia sitä mieheltäsi tai joltain muulta hoitajalta, vaikkapa isovanhemmalta.
Nuo mahavaivat ovat tosiaan ihan luonnollinen juttu, mutta niitä voi helpottaa. Pystyasento ja kantaminen ovat hyviä keinoja. Kantoliinan käytön voi opetella ja se on ihan paras apu vauvan itkuisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuonne rintareppuun on helppo saada jäykkä vauva kun reppu on päälläsi, sinne se sujahtaa :). Käytän itse pienen vauvan kanssa rintareppua, ja lunhan vauva kasvaa niin sellainen selkäreppu, itse en ainakaan luottaisi omaan taitooni saada pientä vauvaa hyvin selkäpuolelle :). Mutta jokainen tavallaan, kannattaa käydä lastentarvikeliikkeessä tutustumassa vaihtoehtoihin :)
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 18:12"]
Mulle sanoi joku kätilö, että lapsen itkuisuus lisääntyy 2 viikosta 6 viikkoon saakka ja vähenee kolmen neljän kk iässä. Näin siis vaikka ei olisi mikään koliikki. Vatsakipua tai ilmavaivoja? Kokeile röyhtäyttää, pitää vatsallaan, pierujumppaa, fenkoliteetä, imetysdieettiä, hiero varovasti niskaa ja hartioita, kanna olalla ja hyssytä niin kauan kun tarve vaatii. Lisämaitoa, esim Nan HA1 ehkä? Ensimmäiset kuukaudet on työläitä (jopa karmeita) mutta se helpottaa, usko pois! t. kahden alle 2v äiti :)
[/quote]
Ruokavaliosta en tiedä, kun juurikaan mitään en ehdi itse syödä. Olen laktoosi-intolerantikko, joten laktoosittomia tuotteita käytän ruokavaliossani. Kahvia ehdin juoda ehkä puolikkaan kupillisen päivässä, voisiko se jo vaikuttaa? Masuaikaa ollaan yritetty, mutta toi kääntyy jo selälleen, eikä siis ole vatsallaan hetkeäkään. Lentsikka-asento ei oo sylissä mieleinen.
Kiitos jo näistäkin vastauksista! Olo ei ole enää läheskään yhtä huono kuin tätä keskustelua aloittaessa.
-ap
Miten olisi, kokeilkaa vyöhyketerapiaa? :)
Tai jos koliikkikeinu ei käy, niin tärinäsitteri? :)
[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 18:08"]Pieni vauva ei osaa pompottaa vanhempiaan vaan itkee aina syystä
[/quote]
Pieni ei vielä osaakaan, 2kk osaakin jo.
Alue: Aihe vapaa
Kapalo on hyvä! Mulle sairaalassa lastenhoitaja opetti kapaloinnin, kun hytkytin sylissä meidän koliikkivauvaa. Vauvat rauhoittui kapalossa selvästi, ainakin nukkui paremmin päiväunet. Tiukka makuupussikin kävi hätätilassa.