Äh mitä mä teen tuon ukon kanssa? Uhkaa...
Ensin vähän taustatietoa, ei liikaa kuitenkaan sillä en halua, että minua tunnistetaan. Sukulaisille en halua puhua tästä.
Minulla on ulkkismies ja lapsia hänen kanssaan. Emme asu Suomessa. Mieheni on aika dominoiva. Olen kuitenkin ollut aika onnellinen, kai, nämä vuodet. Olemme jo pitkään yhdessã.
Olen vähän alistuvaa sorttia.
Ongelma mistä haluaisin nyt avautua, on seuraava:
Eilen illalla yksi lapsista ei halunnut tehdä mitä isä sanoi. T (mies) huusi lapselle että saat pepullesi. Lapsi alkoi itkeä ja meni sänkynsä alle piiloon. T meni sitten sinne lapsen huoneeseen, paiskasi oven kiinni ja karjui. Uhkasi lyömisellä ja karjui meille muille, että ette tule väliin.
Tietenkin menin sinne huoneeseen ja sanoin älä lyö. T karjui ulos ja heti. Toinen lapsi juoksi huoneseen ja huusi isä et lyö ja huitaisi isää, niin tosi viisasta, ja osuikin seinään eikä T:hen. T löi lasta kovaa takamukselle. sanoin t:lle lopeta ja halasin lyötyä itkevää lasta. T karjui minulle pois ja puristi kovaa käsivarttani ja työnsi minut huoneesta ja paiskasi oven kiinni. Avasin sen ja sanoin lopeta. T karjui minulle ja luonani oleva lapsi huusi lopeta isä. T lähti huoneesta. laitoin lapset nukkumaan.
Aamulla eli tänään T on ollut tosi vittuuntunut ja sanoi minulle että se oli vika kerta kun tulet väliin, seuraavan kerran saat turpaasi, en pidättele kättäni, lyön sua. T ei ole ennen lyönyt minua. Lapsia on mutta sanoo ettei se ole lyömistä kun on pepulle jalkoihin ja reisille kädellä. En saa häiritä hanen kasvatusmetoodiaan. Olen kuulemma muuttunut enkä saa koskaan enää tulla väliin tai saan turpaan. Menen valiin taas kun on tarve, sanoin sen ukolle. Vaikka löisi. Olisi paljon asiaa vielä mutta jatkan myöhemmin. Ihana avautua jollekin, vaikka av-mammalle...
Kommentit (118)
En oikeasti usko, että hän tekisi mitään sen kummempaa. Luulen, että nuo uhkaukset ovat vain pelkkiä aivopieruja, ei saa meitä muita muuten "kuosiin" niin uhkailee tuollaisella viimeisenä keinonaan. Kun vaimo ei tykkää hänen lyömisestään niin uhkaa että lyö vaimoakin. En vain usko, että hänestä olisi oikeasti siihen. En siis pelkää henkeni edestä. Mutta jos jotain siihen viittaavaa edes tapahtuisi niin ottaisin salamana lapset ja juoksisimme pois!
Nyt mieheni on pitänyt mykkäkoulua, jos on pakko sanoa jotain niin tiuskii sen minulle. Ei soittelekaan enää päivällä kuten ennen teki.
Voin pitää teitä ajantasalla jos haluatte. Nämä viestit ovat ainakin minulle kuin päiväkirja, täältä on hyvä käydä katsomassa milloin mitäkin tapahtui. Mieheni on vihainen minulle, kun olen häntä vastaan (en halua että hän lyö lapsia ja vaikka hän uhkasi lyödä minua kun estän häntä seuraavan kerran kurittamasta lapsia, sanoin että tulen estämään) Tämän takia hän on hyvin vihainen ja pitää mykkäkoulua ja meni jopa eri huoneeseen nukkumaan :) Hän "rankaisee" näin minua. Eipä haittaa...
Ap
Sanoisin lapsille, että jos isä yrittää käydä käsiksi niin huudatte niin kovaa, että naapurit kuulevat! Huutakaa että isä lyö, apua! Ehkä isä tajuaa lopettaa? Vai eikö sillä ole ollenkaan häpyä? Kehtaisiko jatkaa kun naapurit kuulevat?
Kehtaisiko jatkaa kun naapurit kuulevat?
...esim. Portugalista, niin eipä paljon korva lotkahtaisi naapurilla.
Kehtaisiko jatkaa kun naapurit kuulevat?
...esim. Portugalista, niin eipä paljon korva lotkahtaisi naapurilla.
Kannattaa lukea ketju ennenkuin alkaa kommentoida.
Turkki ei kai vielä ole EU:n jäsen, joten suomalaisia etuuksia, esim. lapsilisää et sinne saa. Jos nyt asuinmaasi edes on Turkki! :)
Mutta siis. Kerro jollekulle täällä Suomessa tilanteestasi. On aivan hassua jos sinulla on täällä vanhemmat, sisaruksia, kavereita eivätkä he tiedä tilannettasi! Varmaan auttaisivat mielellään jos tietäisivät. Äläkä nyt ala selittää mitään kehtaamisesta, häpeily on sinun tilanteessasi ajan ja energian tuhlaamista.
Et ole tehnyt mitään pahaa tai väärää. Olet rakastunut, sitoutunut, synnyttänyt lapsia, elänyt perhe-elämää. Olet joissakin asioissa toiminut liian nopeasti, et ole ottanut riittävästi selvää asioista, pitänyt huolta riippumattomuudestasi, mutta huihai. Turha sitä on nyt miettiä - kaikki tekee virheitä (jopa av-mammat).
Ala ottaa selvää asuinmaasi asioista. Kysy puistokavereilta, he ovat perheenäitejä niinkuin sinäkin ja osaavat eläytyä tilanteeseesi. Kerro ehdottomasti jollekulle Suomessa. Hän voi täällä ottaa selvää siitä mitä on tehtävissä.
Unohda kotinetin käyttö. Osaat kieltä, voit siis soittaa viranomaisille, kysyä puhelimessa. Voit jopa käydä virastoissa ja hakea kaavakkeita, hyvänen aika! Internet ei ole kaikki! :)
Älä koko ajan hoe sitä kaappausta, älä kuvittele eläväsi elokuvassa tai tv-sarjassa. Ole kärsivällinen. Jatka perhe-elämää niinkuin tähänkin asti, mutta käytä miehen poissaolo tiedon kartuttamiseen. Kun sinulla on tietoa, voit tehdä kunnollisia suunnitelmia.
31
Väkivallan vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat sekä välittömiä että välillisiä. Osa väkivallan vaikutuksista tulee suoraan lasten omakohtaisten kokemusten kautta, osa välillisesti heikentyneen vanhemmuuden kautta. Väkivalta luo pelon ilmapiirin, joka on lapsen jatkuva seuralainen ja hän kantaa mielessään alituista huolta.
Väkivaltaa kokeneen lapsen tasapainoinen kehitys voi vaikeutua ja hän saattaa altistua psykosomaattisille ja psyykkisille sairauksille kuten masennukselle. Hän voi tuntea sekä voimattomuutta että vihaa, ja oireilla usein vakavasti. Lapsi on usein ahdistunut ja turvaton. Alttius käytösongelmiin, sopeutumattomuuteen ja aggressiivisuuteen kasvaa. Keskittymis- ja oppimisvaikeudet ovat tavallisia väkivallasta kärsivän lapsen oireita.
Nuoret ovat taitavia salaamaan perheessä tapahtuvan väkivallan. Hämärtynyt kyky ymmärtää, mikä on oikein ja mikä väärin, saa heidät keskittymään jälkien peittelyyn ja todisteiden salailuun. Nuori ehkä häpeää perhettään eikä viihdy kotona. Väkivaltaa kokenut nuori, jolla on huono itsetunto, hakee huomiota negatiivisella käyttäytymisellä (alkoholi, huumeet, rikokset, väkivaltaisuus). Toisaalta nuori voi myös eristää itsensä muista, eikä aiheuta hiljaisella surullaan ongelmia.
Koettu väkivalta heikentää lapsen ja nuoren itsetuntoa, vääristää minäkuvaa ja aiheuttaa vaikeuksia hallita omaa elämää. Ongelmat saattavat kuitenkin ilmaantua vasta vuosien kuluttua tapahtuneesta. Lapsi tai nuori saattaa alkaa käyttäytyä itse väkivaltaisesti, sillä hän on oppinut lyömisen tavaksi purkaa kiukkua. Väkivaltaa perheessä kokenut voi joutua tulevaisuudessa toistuvasti väkivallan uhriksi. Kun voimat kasvavat, väkivallan uhriksi joutunut saattaa lyödä takaisin.
T tuli tänään vasta kello 20 jälkeen kotiin, mikä ei ole normaalia. Normaalisti ilmoittaakin, mikäli myöhästyy. Nyt ei selitellyt mitään, en kysynyt missä on ollut. Minulla oli kiva ilta lasten kanssa. Kysyin vain T:ltä ottaako ruokaa. Normaalisti pitää tekemästäni ruoasta. Sanoi että ei ole syönyt eikä syö. Okei, ei se minua haittaa. Olen ollut viileä mutta asiallinen. Jos kysyn häneltä jotain, kuten kysyin setäänsä liittyen, saan vain huutoa tai "miten se sua myka kiinnostaa" vittuilua osakseni. Päätin sitten olla hiljaa. Ap
kasvattaa lapset niin etteivät tee jotain koska pelkäävät saavansa selkäänsä vai koska pelkäävät aiheuttavansa pettymyksen?
Pelko ja kunnioitus ovat eri asioita.
En enää muista aiempaa numeroani ketjussa, mutta edelleen kehoitan ottamaan uhkaukset vakavasti ja puhumaan niistä jollekin asiantuntijalle. Turvakodit ainakin tietävät mistä voi kysyä toimintaohjeita ja mitä pitää ottaa vakavasti jne.
En halua lukea teidän perheestä Iltalehdestä.
Vuosien alistamisen jälkeen ei varmasti onnistu helposti yrittää muuttaa perheen dynamiikkaa. Et sitä välttämättä pysty tekemään, jos miehesi ei muutu. Ja jos hän ei muutu, se ei ole sinun syysi.
Ryhdy etsimään tukea itsellesi. Millainen verkosto sinulla on asuinmaassanne, entä Suomessa tai miehesi kotimaassa? (oletteko vierailleet siellä?) Osaatko asuinmaanne kieltä, vai oletko ollut koko ajan kotona ja syrjässä yhteiskunnasta? Onko sinulla Suomessa ystäviä tai sukulaisia jotka voivat auttaa?
Löytyykö asuinmaastanne naisten turvakoteja tai muunlaista naisten auttamisjärjestöä? Ota niihin yhteyttä, vaikka et vielä olisikaan lähdössä kotoa.
Olisin hyvin varovainen, jos mies uhkaa sinua. Kirjoita uhkailut ylös. Pidä muutenkin päiväkirjaa tapahtumista. Toisaalta se, että hän yrittää saada sinut tuntemaan itsesi huonoksi äidiksi (syyttää lasten huoneeseen sulkemisesta), kertoo minusta siitä että häntä pelottaa että viet asian oikeuteen.
Voi sinua! Voimia! Kerää itsellesi tukiverkkoa. Jos maa on mitenkään sivistysmaa, siellä on oltava järjestelmä joka suojaa naisia ja lapsia väkivaltaisilta miehiltä. Etsi se. Yksin lähteminen on vaikeampaa.
varmasti vihat täällä päälleni, mutta entä jos muutat kokonaan suhtautumistasi? Olet itse saanut kasvatuksen, jossa ei hyväksytä lasten ruumiillista kurittamista. Se kuitenkin on erittäin monissa maissa aivan yleistä ja hyväksyttyä. Kuitenkaan miehesi ei hakkaamalla hakkaa lapsia, vaan läpsii rangaistuskeinona. Se voi suomalaiselle olla tiukka paikka hyväksyä, mutta miehesi kannalta kyse on todellakin täysin normaalista tavasta kasvattaa lapsia. Kuten hän itse sanoi, hänet itsensäkin on kasvatettu siten jne. Hän ei kuitenkaan myöskään hakkaa sinua, vaikka kyllä vaikuttaa hieman sille, että pidemmän päälle näin voi alkaa käymään. Entä jos hyväksyisit tämän, että tuo on miehesi käyttämä kasvatuskeino? Et puutu siihen? Lapsia varmasti hämmentää todella paljon se, että toinen vanhemmasta paniikissa itkee, kun toinen taas tekee jotain mikä on hänelle täysin normaalia. Jos et itse enää jaksa miestäsi katsella, eroa mutta jää sinne missä isä voi tavata lapsiaan tiiviisti.
Olen sitä mieltä, että kulttuurisia eroja ei pidä hyväksyä, mikäli ne on eettisesti väärin. Olet kuitenkin todella vaikeassa tilanteessa. Toisessa kulttuurissa on ehkäpä täysin mahdotonta alkaa taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Ei ole oikein myöskään riistää lapsiltaan isää.
Nyt se löysi mun heikon kohdan!!! Olen lukinnut pari kertaa lapsen pariksi minuutiksi huoneeseensa kun se on ollut niin villi eikä ole kuunnellut puhetta eikä pysy tuolilla "nurkassa" ja potkii ja lyö jne. Tiedän että se on väärin mutta se on nyt tapahtunut. Sanoin miehelleni ettei tämä voi jatkua näin, ja hän huutaa että olen itse yhtä paha sillä olen syyllistynyt vapaudenriistoon. Otetaanko meidän lapset nyt huostaan jos eroamme? :( En kestä!!!! Ap
T sanoo ettei aio muuttua eikä hän lyö päivittäin ja hänestä se on oikein. hänelle on samantekevää mitä laki sanoo. Olen ihan maassa :( Ap
T sanoo ettei aio muuttua eikä hän lyö päivittäin ja hänestä se on oikein. hänelle on samantekevää mitä laki sanoo. Olen ihan maassa :( Ap
nyt sinun pitää vain valita, aiotko elää
a) niin, että lapsiasi lyödään silloin tällöin vai
b) että heitä ei lyödä (ts. etsit keinot erota ja hankkia oma koti sinulle ja lapsille)
b)-vaihtoehdossa lapset saattavat joskus joutua pahoinpidellyksi isän luona käydessään, mutta heillä on ainakin yksi paikka, jossa ovat turvassa ja lisäksi he saavat olla siellä suurimman osan ajasta. Ja ethän nytkään pysty suojelemaan heitä isän lyönneiltä, joten tilanne paranisi joka tapauksessa.
Ymmärrän että olet ihan maassa, enkä halua polkea sinua lisää, mutta tilanteesi on oikeasti tuo, minkä yllä kuvasin. Toivon paljon voimia sen ratkaisuun!
T sanoo ettei aio muuttua eikä hän lyö päivittäin ja hänestä se on oikein. hänelle on samantekevää mitä laki sanoo. Olen ihan maassa :( Ap
Lapsen voi laittaa miettimään, ja saa antaa raivota siellä miettimispaikassa. Päinvastoin, sieltä ei raivoamalla pidä päästää pois, vasta kun lapsi on rauhoittinut. Tämä on toki hermoja vaativaa hommaa, varsinkin kun puolisosi splittaa eli olisi antamassa periksi ja palkitsemassa lapsesi raivoamisen!
Ytitä jaksaa! Perustele kantasi miehellesi, mutta muistathan että kasvatustilanteessa ei saisi riidellä, aikuiset sopii nämä pelisäännöt keskenään eikä syö toistensa auktoriteettia lasten simissä. Kertomasi perusteella sulla on kyllä miehenä aikuinen lapsi.
Rauhoittumaan laittaminen on aivan eri juttu kuin lyöminen tai muuten kiinni käyminen.
Jotenkinhan tilanne täytyy katkaista. Miehesi esimerkki ei kyllä ainakaan helpota sitä, että lapset rauhouttuisivat helpommin. Jos isä opettaa, että heikompaa saa nöyryyttää fyysisesti (siitähän siinä on enemmän kysymys kuin kivun tuottamisesta), niin miksi väkivalta olisi kiellettyä lapsella?
Tuossa tilanteeessa on erittäin huolesuttavaa ne miehen puheet siitä, että tappaa lapsensa tms. jos sinä xxx. OTA NE VAKAVASTI!
Millainen äiti antaa kenenkään lyödä lapsiaan? Puhumattakaan millainen isä lyö lapsiaan. Ehkä on saanut kotoaan tällaiset kasvatusopit, mutta ei minun järkeeni käy, miksi sinä sen hyväksyt?
Millainen äiti antaa kenenkään lyödä lapsiaan? Puhumattakaan millainen isä lyö lapsiaan. Ehkä on saanut kotoaan tällaiset kasvatusopit, mutta ei minun järkeeni käy, miksi sinä sen hyväksyt?
Luepas av ja muutama muu viesti ketjusta. AP on todella hankalassa tilanteessa ulkomailla. Yrittää saada muutosta tilanteeseen.
Lyödyn lyöminen ei todella auta :( Tuntuu vain pahemmalta.
Jos otan eron/hän ottaa, luultavasti lapset jäävät asumaan kanssani (?). Asumme omistusasunnossa mistä tulee sitten omat ongelmansa. Pitääkö se myydä vai maksaako mieheni edelleen lainaa ja antaa meidän asua tässä. Tiedän, että hän tekee kaiken minulle mahdollisimman vaikeaksi, jos en tanssi hänen pillinsä mukaan. Mutta, vaikka eroaisimme, minulla on koko ajan suuri pelko, että T tekee jotain lapsille. Hänhän on sanonut, että jos ei saa nähdä lapsia niin tappaa heidät. Eli mitä jos hän raivostuu siitä, kun lapset jäävät minulle asumaan, ja tekee jotain? Tai mitä jos hän kaappaa heidät ulkomaille. Emme asu hänen synnyinmaassaan.
Tämä on niin raastavaa ja monimutkaista, että voisin itkeä koko päivän.
Tänään T:llä on vapaapäivä ja hän lähti käymään kahden lapsen kanssa yhdessä paikassa.Heti kun hän oli poistunut asunnosta, menin tarkistamaan, ovatko lasten passit siellä missä kuuluukin. Onneksi oli. Mutta ette tiedä, miten raastavaa tämä on :(
Tekisi mieli piilottaa passit jonnekin mistä hän ei niitä löydä, vaikka tuttavani kotiin, mutta en halua aiheuttaa mitään epäilyksiä. En halua, että hän tietää, että epäilen häntä. En kyllä usko, että hän haluaisi menettää työpaikkaansa. Hänellä on hyvä työpaikka, ja jos hän pakenisi ulkomaille vaikka osan lapsista kanssa, se olisi menetetty. En usko, että hän tekisi sitä. Mutta ehkä hän kävisi "piilottamassa" lapset ulkomaille ja tulisi jatkamaan töitään kuin mitään ei olisi tapahtunut?
Ei, en minä halua tälläistä :(
Kumpa saisimme sovittua asiat ystävyydellä. Kumpa voisimme puhua asioista ilman hänen hiiltymistään ja huutamistaan ja syyttelyään. Hän uhkasi minua tänään että olen yhtä paha kuin hän sillä olen riistänyt vapauden, kun lukitsin lapsen hetkeksi huoneeseen. En tee sitä enää, myönnän virheeni. Lapsi oli vain hetken siellä ja sanoin, että heti kun on rauhoittunut, saa tulla pois. Hän rauhottuikin pian ja sai tulla ulos. Tuo virheeni on hänen aseensa. Mitä jos hän keksii jotain muutakin. Olen varma, että hän osaa olla todella hankala tarvittaessa. Sitten T sanoi vielä että tulen näkemään mihin tämä johtaa, tulen näkemään! :(
Ap
Mä yritän puhua tänään illalla hänen kanssaan. Yritän pyytää avioliittoneuvontaan, tuskin kyllä suostuu kun eihän hänessä ole mitään parannettavaa, mutta vetoan lapsiin. Hänhän sanoo rakastavansa heitä yli kaiken. En halua, että eroamme vihassa. Silloin hän on suuri uhka meille. Mielestäni hän tekee todella väärin, enkä aio enää nöyrtyä ja alistua, mutta yritän keskustella, että lapsille on parempi, jos vanhemmat pysyvät yhdessä (hänen on lopetettava lyöminen, se on ehto) tai jos on pakko erota, niin hyvissä väleissä. En minä olisi halunnut joutua tälläiseen tilanteeseen :(
Pärjään varmasti lasten kanssa ilman miestä, mutta en halua, että lapset kärsivät isän puutteesta. En halua, että isä lyö heitä suuttuessaan. Kumpa voisimme puhua rauhassa asiasta. Mikäli T ei voi/halua muuttua, eroamme. Mutta sen on tapahduttava väleissä, lasten tähden! :(Ap
Voisitko sinä tai joku ystäväsi tehdä anonyymisti lastensuojelu ilmoituksen miehestäsi? Jos vaikka sanotte että koululaiset puhuvat miten isä lyö... Ehkä näin asiaa saisi helposti eteenpäin? En tiedä onko hyvä idea, sorryyyyyy!!!!!