Onko muita jotka joutuneet nuorena lapsettomuushoitoihin? :(
Olen 22v ja nyt mieheni kanssa menossa hoitoihin, onko siellä vain 30+ äitejä?
Tuntuu kun ympärillä kaikki hedelmällisimmässä iässä olevat 20-25v:t tulisi napsauttamalla raskaaksi. :(
Kommentit (15)
olenko joku maho harvinaisuus!? :(
mutta et sinä siellä ainoa ole. Tuttavapiiristä löytyy yksi vastaava pari ja toinen jotka ovat yrittäneet jo kaksi vuotta, mutta eivät ole menneet hoitoihin koska aikaa on.
mutta et sinä siellä ainoa ole. Tuttavapiiristä löytyy yksi vastaava pari ja toinen jotka ovat yrittäneet jo kaksi vuotta, mutta eivät ole menneet hoitoihin koska aikaa on.
No sitä aikaa kun ei nimenomaa ole, jos jotain mahiksia on niin ne on just nyt kun ollaan hedelmällisimmillämme, ja jos nytkin noin huonot niin miksi ihmeessä odottelisimme. En tajua tuota ajatusmallia...
Itse toki sinua vanhempi, 28-vuotias, mutta on niitä nuoriakin välistä hoidoissa näkynyt.
Et ole harvinaisuus. Mene vaikka sinne lääkärille ja katso minkä ikäisiä siellä istuu:).
Kaikkea väliltä 20-50, niin duunaria kuin bisnesmiestä, innokasta kuin tympääntynyttä, lihavaa ja laihaa. Siellä on niin laaja otos ihmisistä, että et enää muutaman käynnin jälkeen ajattele olavasi erikoinen ja epäonnistunut.
Lapsettomuus on vain asia josta ei puhuta. Kuten keskenmenokin tai vastaavat asiat. Monella tutulla voi olla sama tilanne, mutta siitä ei tiedetä, koska asiasta ei puhuta. Ja silti jopa kolmasosa syntyvistä lapsista on lapsettomuusklinikoiden jonkinasteisella avustuksella syntyviä.
että nyt mahdollisuudet olisivat suurimmat. Kai se on osaltaan ongelman kieltämistä. Niinkauan kun vaan tjottaillaan ei tarvitse miettiä sitä mahdollisuutta että jotain olisi vialla.
Itsekin olin 22, kun olin hoidoissa. Siinä vierähti 5 vuotta. En kyllä oikeasti koskaan ajatellut, minkä ikäisiä muut odotushuoneessa istujat mahtoivat olla. Onnea matkaan, elämä ei valitettavasti ole aina reilua...
Itsekin olin 22, kun olin hoidoissa. Siinä vierähti 5 vuotta. En kyllä oikeasti koskaan ajatellut, minkä ikäisiä muut odotushuoneessa istujat mahtoivat olla. Onnea matkaan, elämä ei valitettavasti ole aina reilua...
Kyllä itse aloin miettimään noita ikäjuttuja, kun ainakin minä luulin että kaikki olisivat "vanhoja". Kerran kun istuin odottamassa sisään tuli puolijuosten (selvästi myöhässä vastaanotolta tai toimenpiteestä) nuorehko putkimies täysissä työhaalareissa ja työmaakengissä ja työkalun vyötäröllä roikkumassa:) Silloi ajattelin että "voi ei, putkimiehelläkin on sama ongelma" ja ajatus alkoi naurattamaan lähes ääneen. Ei siis pilkkamielessä, vaan siinä että lapsettomuus on niin monen asia, ei vain tietyn ikästen naisten vaan niin nuorten kuin vanhojen ja niin miesten kuin naisten juttu.
Veikkaan että yli 30-vuotiaat odottavat monesti sen vuoden tai enemmänkin ajatellen että ikä hidastaa raskaaksi tuloa, nuoremmat taas huolestuvat jo muutamassa kuukaudessa.
Minä tulin 24-vuotiaana raskaaksi clomifeneilla. Eihän ne nyt järeät hoidot olleet, mutta kuitenkin. Hyvinkin mahdollista että jos olisimme aloittaneet yrityksen vasta kolmekymppisinä, olisimme tarvinneet ne järeämmät hoidot. Eli pidä pää pystyssä, toivoa on!
Olen 22vuotias. Aikaisemminkin olisimme päässeet, mutta omasta alusta emme ole menneet, mikä tosin kyllä kaduttaa:(
Mulla alkoi kuukautiset vasta 15-vuotiaana ja ne olivat säännöllisiä vasta 22-23-vuotiaana (aiemmin saattoivat tulla 3 kk:n välein). Monella hoikalla nuorella on sama tilanne, hormonitasot normalisoituvat vasta iän ja painonnousun myötä.
Minulla on aina ollut tunne, etten voi raskautua.
Sen takia en ole edes syönyt koskaan pillereitä.
Nyt ikää 25v ja vauva puuttuu vieläkin :(
Meille nuorille ja lapsettomille - kurkkaapa sinne niin huomaat, ettet paini näiden tuntemusten kanssa yksinäsi, vaan kohtalontovereita löytyy!
Itselläkin aiheuttaa toivottomuutta juuri se tosiasia, että eletään parhaillaan biologisten faktojen mukaan kaikkein hedelmällisintä aikaa, mutta lasta ei kuulu kahden vuoden yrittämisenkään jälkeen. Elämäntavat pitäisi olla kaikin puolin kunnossa eikä sellaiset yleisesti hedelmällisyyttä heikentävät seikat (tupakka, ylipaino) tule meidän kohdalla kysymykseen.
Itselleni lapsettomuushoitoihin ja -tutkimuksiin meneminen tuntuu uskomattoman suurelta kynnykseltä. Jotenkin vaan naivisti ja lapsenmielisesti uskotaan, että tulee jos on tullakseen. :)
Itseäni on tämän kaiken keskellä lohduttanut ja itkettänyt Tabermannin säkeet;
"Kuin kaksi koditonta lasta
ne kulkevat käsi kädessä,
Toivo ja Pelko
Yhdessä tulevat,
yhdessä lähtevät
Siinä välissä
puristavat lujaa
toistensa kättä
Joka avaa ovensa Toivolle,
päästää myös Pelon sisälle,
joka ottaa syliinsä Pelon
saa omakseen myös Toivon
Kuin kaksi koditonta lasta
ne kulkevat käsi kädessä
emmekä muuta voi tehdä
kuin seurata samaa polkua."
Tsemppiä teille!