Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä mieltä Metsälä-ilmiöstä (HS 1.5.)

Vierailija
01.05.2011 |

Itse en usko, että kyse on noin yksioikoisesta ajattelusta kuin artikkelissa sanottiin.

Tiedän, että jo pitkään vanhemmat ovat laittaneet lapsia hiukan eri kouluihin, kuin mihin automaatisti menisivät. Esim. jos päiväkoti ollut tietyllä alueella ja kaverit menossa johonkin tiettyyn kouluun, sinne sitten halutaan tietysti. Tätä tapahtuu ihan Helsingin kantakaupungissakin kahden ns. "hyvän" koulun välillä eikä kyse ole maahanmuuttajalapsien määrästä alkuunkaan. Myös opettajat vaikuttavat, ja koulun "henki".



TOISAALTA

mukaliberaalit toimittajat päivittelevät lehdissä asioita, joita eivät oikeastaan ymmärrä, koska haluavat vaikuttaa vapaamielisiltä. Haluataan, että maaahanmuutajaperheet ja tavissuomalaiset perheet asuvat rintarinnan, ja että luokalla on suomalaislapsia, jotta mamu-lapset oppivat suomea tai että olisi mamu-kiintiö kouluissa, nätti ajatus, mutta oikeasti maahanmuuttajataustaiset usein haluavat asua samalla alueella jas iten myös lähikoulussa paljon alueen lapsia.

Kommentit (90)

Vierailija
1/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että mamuvaltaisiin kouluihin ei haluta panna lapsiaan?



Meidän alueella ainakin tämä näkyy selkeästi.



Mekin kuskataan lapsemme 15 kilsaa päähän, jotta ei tarvitse laittaa ongelmakouluun.



Enkä häpeä tai peittele asiaa yhtään.

Vierailija
2/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ovat englanninkielisessä päiväkodissa - toivottavasti pääsevät myös kouluun jatkamaan. Muut lapset ovat mamuja, eri sosiaali- ja yhteiskuntaluokista. On parempien perheiden lapsia ja myös ihan tavisten, lasten käyttäytyminen ei kulje käsi kädessä vanhempien menestyksen kanssa. Muuten asutaan mamu-alueella, niin ei ole ennakkoluuloja, lapset ovat aina leikkineet sekä somalilasten että suomalaisten kanssa ja kaikkea siitä välillä. Oneglmalapset tulevat ihan jokaisesta kansalaisuudesta, samoin mukavat.



Voisin laittaa lapset viereiseen mamu-kouluun, koska en usko peruskoulussa opittavan mitään salatieteitä, joita lapsi ei oppisi vaikka luokassa eivät kaikki osaisi suomea. Enemmänkin siellä opitaan muita asioita kuin tiedollisia. Voisin sanoa, että lapseni (6-v.) osaa aika monet tiedolliset asiat, joita koulussa opitaan ala-asteen aikana, mutta ei niitä muita asioita, kuten sosiaalisia taitoja. Siksi en ihan ymmärrä tätä, että ei laiteta lapsia samaan kouluun kuin missä on paljon mamuja. Nämä ongelmakoulut saavat ainakin Helsingissä myös erityistukea, joten niillä voikin olla paremmat mahdollisuut ja resurssit kuin muilla kouluilla.



Uskallan sanoa näin, koska toimin siis itse opena.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiinnostaa tietää (2), mikä on se *ongelma*, joka koulussa on mamujen takia?



Sen ymmärrän, että jos kunta ei tue koulua tarpeeksi, eikä ole kouluavustajia auttamaan kieltä taitamattomia, mutta muutenhan monikulttuurinen koulu/luokka on vain hyvä asia.



Usein mamu-lapsia paljon mamujen asuttaman alueen kouluissa, koska samasta kulttuurista tulevat haluavat asua yhdessä, se tuo turvaa.

Vierailija
4/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

en löytänyt juttua verkosta, mutta samasta aiheesta vanhemppi



http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajien+täyttämät+koulut+ei…

Vierailija
5/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kieliongelmia, mikä heikentää opetuksen tasoa ja pitkällä tähtäimellä alentaa myös opettajien ja koko koulun tasoa - ovi käy koko ajan ja opet sairastavat paljon eli opetus on jatkuvasti sijaisten varassa.



2



Vierailija
6/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kieliongelmia, mikä heikentää opetuksen tasoa ja pitkällä tähtäimellä alentaa myös opettajien ja koko koulun tasoa - ovi käy koko ajan ja opet sairastavat paljon eli opetus on jatkuvasti sijaisten varassa. 2

vaan lähtisivät sillä, että ihmiset alkaisivat kohdata näitä kieliongelmista syntyviä ongelmia. Kas, kun ne eivät ole sellaisia ongelmia, jotka ei ole ratkaistavissa.

Olen kuullut hyvää esim. Ala-Malmin ala-asteesta, jossa on paljon mamuja, että siellä on hyvä ilmapiiri, vaikka onkin erilaisia oppijoita. Tuosta koulusta en ole satavarma, koska malmilla on niin paljon kouluja, mutta sama tarina.

Mikä on se taso, joka koulussa niin kovasti kärsii? Ymmärrän pelon esim. lukiotasolla, mutta normaali lapsi oppii peruskoulussa peruasiat helposti, koska ne asiat eivät ole niin isoja. Enemmän opitaan sosiaalisia taitoja ja muita taitoja kuin tiedollisia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Usein mamu-lapsia paljon mamujen asuttaman alueen kouluissa, koska samasta kulttuurista tulevat haluavat asua yhdessä, se tuo turvaa.

Eivätkö sitten suomalaiset lapset ole oikeutettuja tuohon oman kulttuurin tuomaan turvaan? Miksi siihen on oikeus vain mamulapsilla?

Vierailija
8/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

vähän väliä kysellään "hyvien" koulujen perään.



Mun mielestä on kuitenkin melkoisen naurettavaa ja suorastaan tyhmää oman arkensa hankaloittamista laittaa lapsi kouluun muualle kuin lähikouluun. Lisäksi lapsi jää paitsi monesta hyvästä asiasta, joita kansainvälisemmissä kouluissa on. Maahanmuuttajataustaiset luokkakaverit eivät suinkaan aina ole miinus!



Ennakkoluulojen ja mielikuvien valassahan näitä päätöksiä tehdään. Harvalla on mitään oikeaa tietoa päätöstensä pohjaksi, mikä näkyi myös Hesarin jutussa. Pelätään jotain mystistä ja halutaan olla vähän hienompia kuin ollaankaan.



Mun lapset käy lähikoulua, yhdessä maahanmuuttajaperheiden lasten kanssa. Vaikeuksia ei ole ollut ja lapset pärjää koulussa hienosti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

menee mekkaloivien ja häiriköivien kielitaidottomien lasten hillitsemiseen, niin mikähän taso siinä mahtaa kärsiä. Jaa-a.



2

Vierailija
10/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

joissa he eivät ole opettajille ongelma.

Suomalaisilla opettajilla on aika vähän kokemusta mamu-lasten opettamisesta ja sen haasteista, ja usein ongelmat karkaavat käsistä kun ei niitä saada kuriin heti alussa.



Oma puolimamu lapseni oli tällaisessa koulussa jossa mamut ovat ongelma (tosin häntä kohdellaan 'suomalaisena') mutta otin hänet sieltä ekan jälkeen pois, koska koulu oli huono. Nykyisellä luokalla on enemmän mamuja kuin aiemmalla, mutta ope on upea!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tavallista lahjakkaampien lasten tukemiseen ei jää resursseja. Naapurin lapsi oli mm. matikassa muita lahjakkkaampi, mutta opettaja halusi kaikkien laahaavan luokan hitaimpien matkassa. Ja he siis olivat toooooodella hitaita, lukemaan opeteltiin tokalla jne.



Naapuri otti lapsensa pois ja pani hänet toiseen (vaativaan) kouluun niin, että hyppäsi vielä yhden luokan yli.



2

Vierailija
12/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tavallista lahjakkaampien lasten tukemiseen ei jää resursseja. Naapurin lapsi oli mm. matikassa muita lahjakkkaampi, mutta opettaja halusi kaikkien laahaavan luokan hitaimpien matkassa. Ja he siis olivat toooooodella hitaita, lukemaan opeteltiin tokalla jne. Naapuri otti lapsensa pois ja pani hänet toiseen (vaativaan) kouluun niin, että hyppäsi vielä yhden luokan yli. 2

mun mielestä niistä tasoluokista ollaan Suomessa luovuttu ja silloin kun itse kävin koulua, olin lukenut kaikki oppikirjat jo parin päivän jälkeen läpi. Onneksi koulussa oli muita asioita, joita munkin piti oppia.

Kouluissa kyllä mennään opetussuunnitelmien mukaan ja on opettajan huonoudesta kyse, jos ei ole tätä huomannut. Ne, jotka eivät opi, saavat lisäopetusta tai jätetään luokalleen. Koska peruskoulu on tasa-arvoinen kaikille, niin siellä rämmitään tietojen kanssa jotenkin siinä keskitasolla, siitä eivät hyödy keskitasoa paremmat eivätkä huonommat. Opettajan tehtävä on huomata oppimisvaikeudet ja yhdessä erityisopen kanssa miettiä, miten oppilas saadaan oppimaan. Olen opettanut ihan 100 % suomalaisverisessä koulussa ja kyllä kansalaisuudesta ja kielestä huolimatta on tasoeroja, siis suomalaistenkin kesken. Osa ei vain opi koulussa mitään, ei niiden mukaan missään koulussa mennä. Samat tasoaerot on myös niiden kesken, jotka tulevat toisesta kielitaustasta: teen töitä aikuisten parissa, ja osa oppii kielen parissa kuukaudessa, osa ei taas monessakaan vuodessa.

Tuossa esimerkissä ei ole kyse siitä, että mamut olisivat ongelma, syyttäisin enemmän huonoa opettajaa, tai ehkä koulussa on muita ongelmia. Luokkien yli ei kai ole kovin tavallista hyppiä nykyisessä koulussa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

menee mekkaloivien ja häiriköivien kielitaidottomien lasten hillitsemiseen, niin mikähän taso siinä mahtaa kärsiä. Jaa-a. 2

hidastaa oppimista missä tahansa koulussa.

Ihmettelen kyllä koulua, jossa häiriköintiin ei puututa. Ymmärsin, että lapsesi ei kuitenkaan ollut tässä koulussa ollut ollenkaan?

Vierailija
14/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että ko. koulussa on paljon vuokraslummin lapsia. Siis mamuja ja kotimaisia ongelmaperheitä vanhempina.



Se aiheuttaa juuri sen, että ei ne opetkaan sitten enää ole niitä kirkkaimpia tähtiä, vaan käytännössä joko niitä jotka eivät muualle töihin pääse tai sitten ihan epäpäteviä sijaisia.



2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuten ei ole kukaan muukaan, jonka vanhemmat näkevät vähänkään vaivaa... Ko. koulu on lähikoulu, mutta käsittääkseni sinne menee reilusti, reilusti alle puolet meidän alueen oppilaista.



Muut kuljetetaan muualle.

Vierailija
16/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuten ei ole kukaan muukaan, jonka vanhemmat näkevät vähänkään vaivaa... Ko. koulu on lähikoulu, mutta käsittääkseni sinne menee reilusti, reilusti alle puolet meidän alueen oppilaista. Muut kuljetetaan muualle.

mikä tietysti heikentää näiden 'tietojesi' todenperäisyyttä.

Vierailija
17/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun kerroin sen itse heti ensimmäiseksi... Haloo...



2

Vierailija
18/90 |
01.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

toisen maan kansalainen käy koulua Suomessa, niin maksaako tämän valtio tuosta koulutuksesta Suomelle?

Vierailija
19/90 |
03.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta on laiskaa vanhemmuutta jos ei yritä saada lastaan täällä mahdollisimman hyvään kouluun.



Samaa ilmiötä näkee muuten mm. Viikissä Norssin suhteen. Ja ihan joka paikassa muuallakin!



Mekin ajattelimme sijoitusasunnon ostoa, jos emme muuten saa lapsiamme kehnoa lähikouluamme parempaan opinahjoon.

Vierailija
20/90 |
03.05.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

en tiedä mikä tilanne on Maunulasas nykyisin mutta kun itse asuin siellä, niin osa tutuista ihmetteli että miten me sinne muutimme kun alue on niin levoton. koulu huono jne. Meidän taloyhtiö oli ihan rauhallinen ja (ala)koulu oli tavallinen. Siellä oli maahanmuuttaja- ja erityislapsia, yksi tarkkis-luokka (joo, olen niin vanha että tarkkiksia vielä oli) ja toisella puolella taloa ruotsinkielinen koulu. Mitä olen muiden saman ikäisten kanssa keskustellut, niin ei tosiaan ainakaan alakoulun meininki ollut mitenkään hurjempaa kuin muualla. Minusta koulussa oli kivaa ja helppoa, todistus oli aina hyvä ja keskiarvo reilusti yli 9. Muutin pois 6 ja 7 välisenä kesänä joten yläkoulusta ei ole kokemuksia.



En tosiaan siis tiedä mikä tilanne on Maunulassa ja sen kouluissa nykyisin, mutta usein jutut jonkun alueen/koulun huonommuudesta ovat hurjempia kuin todellisuus.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi seitsemän yksi