Mitä mieltä Metsälä-ilmiöstä (HS 1.5.)

lapseni luokalla on neljäsosa maahanmuuttajia, enkä ole huomannut, että se jotenkin haittaisi. Ne luokan häiriköt ovat ihan perussuomalaisista perheistä, samoin ne, jotka eivät vielä tässä vaiheessa ekaluokkaa ole oppineet lukemaan. Kaikki luokan maahanmuuttajalapset puhuvat sujuvaa suomea. Pelkän erilaisen nimen perusteella ei vielä voi tehdä johtopäätöksiä suuntaan eikä toiseen. Noissa Hesarin jutun perheissä kukaan ei oikeasti tuntenut ketään, jolla olisi omakohtaista kokemusta, vaan kaikki oli kuulopuhetta. Luulen, että useimmissa tapauksissa asia on juuri näin. En väitä, etteikö ongelmia joissain kouluissa olisi, mutta luulenpa, että perussuomalaisten lasten kanssa on yhtä paljon ongelmia, ehkä toisenlaisia, mutta yhtä lailla häiritseviä.

Nii'in se oikea ongelma tai se suurempi osa ongelmaa on sen Pekka Peruspersun tai Anneli Alkoholistin lapset, joilla ei ole kotoa opintien eväitä eikä motivaatiota ja koulutuksellista kunnianhimoa. Se on sitten helppo syyttää mamuja, kun ei tee läksyjä vaan sotkee ja särkee paikkaja kylillä, että opinnot on persiillään ja se on mamujen syy.

Taitaa nyt olla kasvamassa toimeentulotukiproleriaatin kolmas tai neljäs sukupolvi.

Mutta onhan tätä maailman sivu ollut. Eipä vuokrakasarmikaupunginosat ole ennenkään olleet nirppanokkaisen keskiluokan suosiossa. Mutta lääke tuohon on olemassa. Pekka Peruspersu lopettaa dokaamisen ja menee töihin ja ostaa omistusasunnon jostain muualta. Niinhän me kaikki muut tehdään....

päivähoitoryhmässä ovat suomalaistaustaisen lasten aiheuttamia. Näin on ollut kaikki kuluvat vuodet, ryhmien vaihtumisista huolimatta. Suurin osa islaminuskoisista pojista on käyttäytynyt ihan hyvin ja ovat olleet pidettyjä leikkikavereita. Kukaan ei ole älämölönnyt ja kaikki ovat istuneet paikallaan tarvittaessa.



Niin ja voihan se brittikin olla rahvasta alaluokkaa, eivät ne kaikki ole aatelisia :)

Kyllä ruohonjuuritasolla tiedetään.

Itse olen opettaja, ja meinaan laittaa lapseni lähikouluun ala-asteella. Siellä homma on vielä suht kasassa, eikä ole kovin paljon väliä oppimistuloksissa eri koulujen välillä. Yläasteella pitää olla jo tarkempi. Yläasteen aikana opitaan jo ihan tiedollisia asioita, ja tasossa on todellisia eroja. Valitettavasti yläasteella on ihan tavallisella luokalla ilman mitään erikoisjärjestelyjä oppilaita, jotka eivät osaa suomen kieltä riittävästi ymmärtääkseen mistä tunnilla puhutaan. Perustermien selittelyyn menee opettajilta sietämättömän paljon aikaa ja se on pois sitten muusta opetuksesta. Tähän auttaisi se, että vieraskieliset oppilaat olisivat valmistavilla luokilla kaksi vuotta tai kunnes kielitaito riittää normaaliopetuksen luokalle. Lisäksi näitä vieraskielisiä lapsia pitäisi houkutella päiväkoteihin tai viimeistään esikouluihin oppimaan suomen kieltä. Valitettavasti juuri mamut ovat heitä, jotka eivät laita lapsiaan päiväkotiin, jos joku muu voisi heitä hoitaa. Helsingissä mm. on käynnistymässä hanke, jolla yritetään lisätä mamu-lasten osallistumista esikouluun. Minusta hyvä asia. Mitä nuorempi lapsi, sen helpommin kielen oppii.

yhteiskuntaluokkia, myös hyväosaisia. Ihan täällä keskiluokkaisella nirppanokkakaupunginosassakin!



Yllättävän monella keski-ikäisellä on alkoholin käytön kanssa ongelmia, myös näillä hyvissä töissä olevilla, korkeakoulutetuilla, tilavissa omistusasunnoissa olevilla "kunnon ihmisillä".



Alkoholin kohtuuttomuuskäyttö onnistuu, vaikka kaapissa olisi 25 erilaista Riedelin viinilasia eri rypälelajikkeille.

on enemmän mamuja, kuin vaihtoehdossa. Lisäksi koulussa on vielä kielipainotus, eli siellä on ihan ummikkolapsia, tosin vain yhdeltä kielialueelta, mutta kuitenkin. Toinen koulu olisi ollut suht kantaväestöpainotteinen.



Tämä siksi, että asumme Helsingissä alueella, jossa on vähän maahanmuuttajia. Lapsemme tulevaan kouluun mamut tulevat naapurikaupunginosasta pääasiassa ja vasta viidenelle luokalle, mutta tulevat kuitenkin. Ja koska täällä on vain näitä valkonaamoja, niin minä koen, että lapseni saa ihan vääristyneen kuvan nykymenosta. Meitä on nyt ja tulevaisuudessa kaikenvärisiä ja -kielisiä ihmisiä tässä kaupungissa ja maassa, enkä halua, että lapseni kasvavat missään kuplassa tämän asian suhteen, vaan että he oppivat elämään rakentavasti rinta rinnan erilaisten ihmisten kanssa. Meidän lähipiirimme ja siis myös naapurustomme koostuu melko homogeenisestä kantaväestöstä, joten koulu saa auttaa meitä tässä asiassa.

että eihän se Oulunkyläkään mikään eliittialue ole. Tosi monenlaista koululaista sielläkin varmasti luokalle mahtuu.

koulun vaihtamisn syy onkin sitten esim. sopiva koulumatka tms. eikä lehdistön manaama kapeakatseisuus

että eihän se Oulunkyläkään mikään eliittialue ole. Tosi monenlaista koululaista sielläkin varmasti luokalle mahtuu.

koulun vaihtamisn syy onkin sitten esim. sopiva koulumatka tms. eikä lehdistön manaama kapeakatseisuus

Koulumatka Metsälästä Oulunkylään on huomattavasti vaarallisempi ja pidempi kuin Maunulaan.

Mun mielestä tämä kuvastaa valkoisen, alemman keskiluokan asennetta. Metsälähän ei ole mikään kallis asuinalue, esim. läheiseen Länsi-Pakilaan verrattuna. Mutta huhupuheiseen kouluvalinnan perustavat äidit ovat vain saaneet päähnsä, että he eivät olekaan alempaa keskiluokkaa, vaan ylempää ja koulu Maunulassa ei kelpaa.

jos ei halua tai pysty kuskaamaan lasta autolla. Ylitettäviä teitä on silloin tasan yksi, ja siinä on hidastetöyssyt sopivasti koulun kohdalla. Maunulaan ylitettäviä teitä on myöskin yksi isompi, ja siinä näkyvyys tien ylityskohdassa ei ole yhtä hyvä kuin mitä Oulunkylässä.Jos lapsi osaa kulkea bussilla, niin vaaroja ei ole yhtään sen enempää kuin mitä Maunulaankaan.

mukavuudenhaluisen opettajan? Ei kai se ole opettajan hyvyyden mitta, jos valitsee koulun, missä opettaminen olisi mahdollisimman helppoa? Vai?



Sitä paitsi, aika monelta olen kuullut, että ns. parempien perheiden lapset eivät suinkaan ole niitä ongelmittomampia tapauksia, he vain oireilevat eri syistä.



Ja eikö koulun henki ole ryhmätyön tulos, johon vaikuttaa opettajat ja muu henkilökunta yhdessä, ei yksittäisen open "hyvyys" (miten ikinä se sitten tässä mitataan)

ja valtaosa näidenkin perheiden lapsista käy lähikouluaan ainakin koulu-uransa ensimmäiset vuodet. Maunula ei ole vain sosiaalisesti heikompiosaisten asuinalue.

Nykytrendihän huostaanotoissa esimerkiksi on, että sosio-ekonomisesti hyvin pärjäävistä perheistä teini-ikäisiä lapsia huostaanotetaan yhä enenevä määrä. VAikka tokihan lukumääräisesti eniten huostaanottoja tapahtuu yhä edelleen sosio-ekonomisesti heikoimmista perheistä.

että valintoja tehdään mielikuvilla ja äitien kahvikekkereiden juorujen perusteella ja lopulta ne alkavat toteuttaa itseään. Eli ne Maunulan (tai vastaavan alueen) koulutetu alkavat kuskaamaan lapsiaan Oulunkylään kouluun ilman mitään oikeaa järkevää syytä, mutta tämän toiminnan seurauksena eroja alkaa oikeasti tulla.



Toisaalta, ehkä niille lopuille onkin helpompaa viihtyä koulussa, jos sieltä puuttuvat näiden koulushoppailijoiden arvomaailmaan kasvavat, vähän paremmaksi itsensä tuntevien lapset.

toisen maan kansalainen käy koulua Suomessa, niin maksaako tämän valtio tuosta koulutuksesta Suomelle?

Sosiaaliturva (ml. koulutus, terveydenhuolto) tulee asuinmaan mukaan, ja yleensä sosiaaliturva kustannetaan verovaroin. Kansalaisuudella ei ole mitään merkitystä. (Okei, lähetetyillä työntekijöillä on poikkeava sosiaaliturva, mutta yleensä ulkomaan pestit ovat määräaikaisia virkamieshommia.)

Samalla tavalla muihin EU-maihin muuttavat suomalaiset saavat lapsilleen koulutuksen uudessa asuinmaassaan.

jos me muutamme Somaliaan tai Kosovoon, saammeko saman mitä nämä mamut täällä? Ja lopettavatko he esim. uskonnolliset seremoniansa kouluissaan ja päiväkodeissaan, kun me tulemme sinne?

että eihän se Oulunkyläkään mikään eliittialue ole. Tosi monenlaista koululaista sielläkin varmasti luokalle mahtuu.

jos me muutamme Somaliaan tai Kosovoon, saammeko saman mitä nämä mamut täällä? Ja lopettavatko he esim. uskonnolliset seremoniansa kouluissaan ja päiväkodeissaan, kun me tulemme sinne?

Maassa maan tavalla ;)

Somalia ja Kosovo eivät ole EU-maita, että eipä siellä taida saada yhtään mitään.

näkee, ettei teillä mammoilla ole mitään syvempää näkemystä, mitä on olla opettaja ja oppilas luokassa, jossa on paljon avuntarvitsijoita. Kaikotatte, että kyllä siellä oppii. Entäs jos ei opikaan, entäpäs jos teidän lapsenne onkin se joka tarvitsisi apua, muttei auttamiseen jää aikaa? Entäpäs jos lapsenne olisi se, joka ei saa tarpeeksi haastavaa opetusta, kun kaikki aika menee perusasioiden kanssa takkuamiseen? Mitäs jos teidän lapsenne olisi se joka turhautuu ja masentuu tilanteesta?



Ei ei, mikään ikävä ei koske teitä. Te olette avarakatseisia ja teidän lapsenne ovat loistavia oppilaita, jotka vaan hyötyvät mamuista. In your dreams.

jos me muutamme Somaliaan tai Kosovoon, saammeko saman mitä nämä mamut täällä? Ja lopettavatko he esim. uskonnolliset seremoniansa kouluissaan ja päiväkodeissaan, kun me tulemme sinne?

Maassa maan tavalla ;) Somalia ja Kosovo eivät ole EU-maita, että eipä siellä taida saada yhtään mitään.

päiväkoteihin (ovat lähempänä kuin Maunulan ja parempien kulkuyhteyksien päässä), joten onhan se jatkaminen saman alueen kouluun ymmärrettävää. Jos on kerran eskarinkin käynyt Oulunkylän puolella. MAunulasta on pidempi matka keskustaan, harva lähtee aamulla kuskaamaan lasta päinvastaiseen suuntaan ja "kauemmaksi kaikesta", jos on keskustassa tai vaikka itä-suunnalla töissä.

Mitähän se yksi täällä oikein horisee...