Lue keskustelun säännöt.
Käytöshäiriöt & Pituuskasvun hidastuminen
19.08.2010 |
Lapsi on nyt 4v. Pituutta ei ole kasvanut kahteen vuoteen juurikaan yhtään.
Neuvolassa saimme lähetteen lääkärille pituuskasvun hidastumisen/käytöksen vuoksi.
Lapsi on aika vilkas eikä ota kontaktia aikuisiin (paitsi vanhempiinsa ja heihin jotka hyvin tuntee).
4v neuvolassa huusi, raivosi ja parkui koko ajan.
Lääkäriltä saimme lähetteen sairaalaan jossa todettiin adhd-piirteitä. Kuitenkaan diagnoosia ei vielä tässä vaiheessa tehdä.
lapsi ei ole vieläkään täysin kuiva. Vaipasta pääsimme eroon vasta muutama kuukausi sitten mutta ei suostu kakkaamaan pyttyyn. pissavahinkoja tulee usein.
kysyisinkin nyt onko kenelläkään vastaavia kokemuksia?
perheemme 2 muuta lasta ovat "normaaleja" ja eikä vastaavia ongelmia ole heidän kanssaan ollut.
Mm. olemme todetteen että arkipäivistä poikkeavat asiat saavat lapsen raivon partaalle (aina tulee kiukuttelu jos lähdemme retkille tai teemme jotain muuta "kivaa" poikkeavaa)
Enää ei viitsi edes lähteä vaikka se ikävää se on 2 muun lapsen vuoksi...
Lapsi on aloittamassa päiväkodissa joulukuuhun mennessä ja jo etukäteen pelottaa mitä siitä tulee :( Tuskin siellä "tykätään" housuihin kakkaamisesta jne.
Kommentit (14)
vastauksestasi. Miksi kuulostaa mielestäsi aspergeriltä? En ole itse tullut ajatelleeksi koko asiaa.
lapsi poikkeaa kyllä ikäisistään mutta oliskohan lääkrin "syy" sitten se että lähisuvussa esiintyy adhd:ta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen oireilee sopimattomille ruoka-aineille lähinnä raivoamisella ja levottomuudella. Jos ruokavalio on kunnossa lapsi on ihan normaali mutta jos saa jatkuvasti sopimatonta ruokaa (oletettavasti kyse allergioista) niin elämä on todella rankkaa. Ja korostan että kaikkia uhmia ja kitinöitä ei meillä tulkita ruuan syyksi. Esikoiselle sopimattomia ruokia on esim. pähkinät, sitrukset, tomaatti sekä jotkut mausteet ja monet lisäaineet.
Tutuilla yksi lapsen merkittävimmistä allergiaoireista oli pituuskasvun hidastuminen. Kun lapsella oli sopiva ruokavalio niin pituuskasvu korjaantui.
Meillä keskimmäinen lapsi reakoi joihinkin hänelle allergiaa aiheuttaviin ruoka-aineisiin pissavahingoilla. Yleensä oireilee refluksilla tai suun tuntemuksilla (pahimmillaan voimakasta turvotusta, epipen varalla).
Eli veikkaisin että allergioiden mahdollisuus kannattaisi tutkia. Parhaiten se onnistuu hyvän yksityisen allergialääkärin ohjauksessa välttämis/altistus dietein tarkkaa ruokapäiväkirjaa/oirepäiväkirjaa pitäen. Vinkkejä hyvistä lääkäreistä löytyy histamiini.com sivustolta.
Toinen mieleeni tullut asia on tutkia astman mahdollisuus ? Ja kolmas on refluksi. Kaikki nämä voi selvitttää samalla lääkärillä jos hakeutuu hyvälle lääkärille. Itse olen huomannut että jatkuva huono olo/kipu muuttaa voimakkaasti lapsen käyttäytymistä (ja aikuisenkin).
Kannattaa seurata vaikuttaako lapsen käyttäytymiseen ruuat. Meillä pahin raivo alkoi 10 min - 3 tuntia sopimattoman ruuan syönnistä. Mutta jos lapsi syöö joka ruualla jotain sopimatonta on vaikea erottaa tilanteessa muutoksia. Siksi kannattaa tarjota heteken aikaa selkeitä ruokia ilman lisäaineita ja mausteita (paitsi suola ja sokeri käytössä). Jokapäivä ei kannata antaa tavallisimpia allergioiden aiheuttajia kuten tomaattia, sitruksia, pähkinöitä jne.
Tsemppiä ja jaksamista. Toivottavasti löydätte teille avun tavalla tai toisella. t. kolmen allergisen lapsen äiti
allergiasta olevan kysymys, tietenkin se on mahdollista. Kärsin itse astmasta. Lapsi ei ole sairastellut erityisen paljon, pari korvatulehdusta ollut.
Hän on myös huono syömää sisaruksiinsa nähden (juusto, sipuli ja kaikki erikoinen on hänelle yök)
En ole huomannut ruolla olevan vaikutusta lapseen, ainoastaan hän ei vain suostu syömään kaikkea.
päivät menevät kiukutteluksi jos niissä on jotain erikoista.
Hän ei ymmärrä tehneensä väärää jos lyö jotakuta. Tavallinen aresti ei hänen kohdallaan auta vaan huutaa vaikka 24h kunnes pääsee jäähyltä pois.
ap
nelonen kuvaili. Ihanaa lukea ja saada vahvistusta sille että esim. pissavahingot voivat todella liittyä sopimattomiin ruokiin niin kuin olen itse tulkinnut.
Meillä ylivilkkaus, keskittymisvaikeudet, hermostuneisuus ja ärtyisyys ja pahimmillaan raiva5rit liittyy selvästi sopimattomiin ruokiin. Oireita ei tule yhden ruokailun jälkeen vaan jos sopimatonta ruokaa saa muutamia päiviä peräkkäin.
anteeksi että jatkan vielä allergioista.
Meidän esikoiseen ei jäähy auta jos hänellä on sopimattomien ruokien takia huono olo. Saattaa lyödä sisaruksia. Mielestään ei ole tehnyt mitään väärää vaan vikä on muissa. Hänellä on niin kurja olo ettei pysty ymmärtämään kunnolla tätä meidän muiden "maailmaa" silloin kun olo on oikein huono. No vertaan tilannetta vaikka naiseen jolla on pahat PMS oireet. Kyllä silloin perheelle raivotaan herkästi ja kaikki lisärasitus (esim oudot tilanteet) on liikaa aikuisellekkin kun olo on oikein kurja.
Jos mahdollista niin kokeile edes muutama päivä ruokapäiväkirjaa + oirepäiväkirjaa niin että jätät nuo mainitsemani jutut pois ruokavaliosta silloin. Jos mitään eroa ei ole niin olet kuitenkin koettanut asiaa eikä tarvitse enää miettiä sitä. Jos ruokavaliolla olisikin vaikutusta niin se voisi vaikuttaa tosi paljon koko perheen elämää helpottavasti...
Meillä esikoisella on muuten siitepölyallergioita. Ja keväisin poika saa ristireakointina kunnon raivarit syötyään raakoja porkkanoita tai omenoita.
Mielestäni esikoisen ruokavalio on hieman hankalaa joskus mutta sen ansiosta lapsi voi elää muuten normaalisti. Saa kavereita ja normaalin itsetunnon. Perhe voi hyvin eikä elämä ole jatkuvaa rähinää ja kiukuttelua. Siksi ehdotan kokeilemaan parin päivänkään ruokavalioa. Se on kuitenkin pieni vaiva jos elämän laatu voi parantua paljon.
Astman mahdollisuus kannattaa miettiä myös kerta sukurasitettakin on. Meidän keskimmäisellä on allergioiden lisäksi astma ja kiukuttelua ja raivoamista on kyllä paljon enemmän silloin kun hoitotasapaino ei ole kunnossa.
Enkä tosiaankaan väitä että kyse olisi näistä esittämistäni asioista mutta haluan jakaa kokemukseni jos siitä olisi jollekkin apua.
t. kolmen allergisen lapsen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syy voi olla sokeriarvojen heittely. Esim alhainen verensokeri voi aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, ärtyisyyttä jne.
Tuli tuo pissavahinko juttu taas testattua kun annoin 5v allergiselle lapselle ruista (ainut sopimaton vilja ). Ekana päivänä ei mitään pienestä määrästä. Toisena päivänä vähän isompi annos ja ekaa kertaa puoleen vuoteen pissavahinko... Ja samoin oli edellisen kerran kun kokeilin antaaa ruista.
Meillä esikoisella on sama juttu noissa käytöshäiriö jutuissa että usein kestää vaikka tomaattia kypsennettynä pienen määrän mutta jos saa vaikka samana päivänä vielä guarkumia(E412) niin sitten alkaa raivoaminen...
Tosi vaikeaa selvitellä kaikkia sopivia/sopimattomia. Toki esimerkiksi pähkinöistä tulee jo pienestä määrästä heti ekalla antokerralla selkeät oireet mutta suurin osa on sellaisia melkein sopivia tai melkein sopimattomia ja paljon on vielä epäselviä lisäaineita ja mausteita jne.
Lisää vertaistukea (käytöshäiriöistä allergiaoireina, yleensä allergioista jne) löytyy histamiini.com sivustolta. Kannattaa liittyä.
t. kolmen allergisen lapsen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vähän siis kuten kakkonen mainitsi aspergerista. Lähinnä huomio kiinnittyi siihen, ettei ota kontaktia vieraampiin ihmisiin. Lisäksi arjen rutiineista poikkeaminen aiheuttaa levottomuutta. Aspergeria en suuremmin tunne, perhepiirissäni on autistinen 4 vee.
Tuo kakkaaminen myös voisi liittyä "diagnoosiin", tai sitten ei. Tuntemalleni lapselle kakkaaminen on välillä tosi hankalaa, varsinkin muualla kuin kotona.
Ruuan maistumiseen voi vaikuttaa myös se, onko jokainen ruokalaji erikseen vai onko ne sekoitettu lautasella. Silloin ei ehkä maistu..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvauksesi ei vastaa häntä. Minua myös ihmetyttää tuo ettei ota kontaktia. Eikös tuo viittaa autismiin, aspergeriin tai muuhun kehityshäiriöön?
ADHD- lapsi usein sosiaalinen.
Myös jatkuva itkeminen ei minusta viittaa ADHD:hen vaan edellä mainittuihin.
Oma lapseni myös kastelee, eli se lähes ainut asia missä näkyy yhtenäisyyttä, mutta sinun lapsesi vielä pieni joten ei vielä edes voida puhua kastelusta.
Uskoisin että diagnoosinne tulee muuttumaan, ehkäpä lätkästiin vaan joku niin saa tukitoimet käyntiin.
Arjen puuhiin ja poikkeaviin asioihin täytyy lastasi sopeuttaa, eli kerro tapahtuvista asioista etukäteen. Käyt läpi siis päivän rutiineja ihan vaikka kuvina.
Lisään vielä että ADHD ei tarkoita samaa asiaa kuin käyutöshäiriöt. Käytöshäiriöt ovat liittännäis- sairauksia. Omalla lapsellani ei ole käytöshäiriöitä vaikka vaikea ADHD.
että olkaa iloisia kun asiaa selvitellään jo nyt. Jos tuntuu että julkiselta puolelta ei löydy aikoja tarpeeksi nopeasti tai ette tunne luottamusta lääkäriin, käykää yksityisellä lastenlääkärillä vaikka vain hakemassa toista näkökulmaa. Sitten kun päivähoito alkaa, pitäkää palaveri lton:n kanssa ja kertokaa avoimesti ongelmista ja siitä että asiaa selvitetään ja hoidetaan. Näin osaavat päiväkodissakin toivottavasti suhtautua paremmin lapseen ja ainakin tieävät että te otatte ongelmat vakavasti. Hirvein tilanne on se, jossa ongelmat kulminoituu vasta hoidon alettua ja kumpikin osapuoli epäilee toisen olevan osasyyllinen niihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Allergiat kannattaisi testata.
Tietysti voi mennä toisinpäinkin, lapsen paha olo ja sen aiheuttama riehuminen vie niin paljon energiaa, ettei sitä riitä kasvamiseen.
MInulla on asperger-lapsi. Ikinä en menisi toisten lapsia diagnosoimaan, mutta JOS teistä tuntuu, että jotain neuropiirteitä olisi niin kannattaa huomioida, että suurimmalla osalla add, adhd ja asperger-lapsista on myös piirteitä niistä kahdesta muusta noista diagnooseista. Ne ovat todella usein päällekkäisiä, vaikka kahda diagnoosia ei laitettaisikaan.
Mitä tulee noihin muutoksiin ja poikkeamiin niin se on meidänkin lapsella ollut iso ongelma. SIihen auttaa yksi varsin käytännönläheinen kikkakolmonen: ennakointi. Istuta lapsi sohvalle, ota syliin (jos hyväksyy kosketuksen) ja varmista katsekontakti, sitten selitä juurta jaksaen, mitä seuraavaksi tehdään, mitä sitten tehdään ja mikä homman tarkoitus on. Selitä todella yksityiskohtaisesti. Se ei siis riitä, että sanot että mennään teatteriin, vaan selitä että pannaan siistit vaatteet, mennään autolla parkkipaikalle, kävellään sielä teatteriin sisälle, jätetään takit naulakkoon, jossa on narikkavahdit ottamassa ne vastaan, sitten mennään etsimään oman istumapaikat lipun numeroitten mukaan, sitten istutaan ihan hiljaa ja katsellaan kun näyttelijät esittävät tarinan ja lopuksi taputetaan jos näytös oli hyvä. Sitten mennään syömään ja tullaan kotiin. Mitä enemmän yksityiskohtia pystyt kertomaan, sitä varmemmaksi lapsi olonsa tuntee. Pidä häntä kädestä väkijoukossa ja ole itse sen oloinen että tiedät, mitä tehdään ja homma pysyy hanskassa. Lapsi on epävarma ja pelkää väkijoukkoa ja vieraita tilanteita, sun tehtävä on olla tuki ja turva. Näin meillä on opittu selviämään erilaisista tilanteista meidän assin kanssa.
tapasimme 12 perhettä, joiden lapsista jollain oli diagnoosi.
Monesti ne lapsilla vielä vaihtuvat iän karttuessa, mm Iso-Britanniassa lääkärit antavat diagnoosiksi vain "Lapsuusiän kehitysongelmat". Suomessa pyritään diagnosoimaan melko tarkasti, turhaanko.
Tuolla kurssilla huomasi, että melkein kaikilla joilla oli näitä diagnooseja oli ongelmia syömisessä ja käyttäytymisessä. Sikäli helpottavaa oli että 4 lapsisen perheen vain tällä yhdellä oli niitä ruokanirsoiluja, joten ei voi riippua pelkästään kasvatuksesta.
Vai voiko ne olla.
Minusta hän kuulostaa myös aspergerilta.